120 millimetrin kranaatinheittimellä varustettu T-26

[LV]

P.S. milloinkahan Suomessa valmistettiin ensimmäiset onteloammukset?

En tosiaan tiedä, mutta jos 114 hkr lasketaan, niin veikkaisin että vuonna 1942.

Tarkoitin oikeastaan suomalaista onteloammuksen valmistusta, en saksalaisen onteloammuksen suomalaista modifioimista.
Olikohan ennen 55 S 55 valmistusta?

t: Juha

Tässä JTV:ltä saamassani koeammuntaraportin osassa mainitaan neljä erilaista 114 h-kranaattia; mallit 114 hkr 42 m/A, B ja C sekä 114 hkr 42 m/B pitkällä teräskärjellä (omalla). Kolme ensiksi mainittua kranaattia on mitä ilmeisemmin varustettu saksalaisilla 10 cm Gr 39 rot Hl:n malliversiolla Hl/A, Hl/B ja Hl/C. Mutta mistäköhän mahtaa olla kyse "kotimaisen" 114 hkr:n tapauksessa?

[Seppo Jyrkinen]

Toki olisi ollut hyvä, jos T-26 kalustosta olisi kyetty modifioimaan Sturmin kaltaisia, mutta olisiko se ollut edes fyysisesti mahdollista? Saksalaisten Sturmit tehtiin Pz III pohjalta, mutta ne erosivat toisistaan jo piirustuslaudalla ja liukuhihnalta valmistui tyystin eri vaunuja. Ja kehitystyö alkoi jo rauhan aikana.

BT vaunu kertoo tuonaikaisen Suomen teknisen tason joka tosiaan oli kyläsepän taso. Ei edes tykkiä saatu toimimaan kunnolla. Kuinka T-26 kanssa olisi kyetty suuruusluokaltaan parempaan lopputulokseen?

Saksassa ja Neuvostoliitossa kalustoa kehitettiin 20-40 kertaisilla voimavaroilla ja molemmissa maissa oli tukena vuosikymmenten perinteet vaunujen kehittämisessä. Millä viisastenkivellä suomalaiset olisivat kyenneet kilpailukykyisiin tuloksiin mitättömin voimavaroin?

[jaska]

Eipä täällä mitään omaa vaunua olisi pystytty tekemään,mutta tornin poisto,yläkannen leikkaus ja tykki jonkinlaisine asekilpineen tilalle olisi varmaan onnistunut.Monet raskaat pst-tykit menetettiin,koska niitä ei pystytty hakemaan pois tuliasemasta.Tätä ongelmaa ei mekanisoidulla aseella ole.Lisäksi sillä olisi ollut mahdollista tukea vastaiskuja tehokkaammin.

[Seppo Jyrkinen]

Periaatteessa olet oikeassa, mutta BT vaunujen kohdalla meneteltiin juuri noin.

Vetäjäongelma oli suuri niin pst:ssä kuin kenttätykistössäkin. Iso osa vetäjistä oli rakentamassa VT linjaa kun suurhyökkäys alkoi.

Olen lukenut väitteen, jonka mukaan JR 7 komentaja Ehrnrooth olisi kieltäytynyt alkuvuodesta 1944 ottamasta vastaan 75 mm pst tykkejä, joita tarjottiin ilman vetäjiä. Rykmentille olisi langennut vastuu tykeistä, mutta ei olisi annettu tykinvetäjiä. - Tämä tarina tosin varauksella.

Vanhojen laitteiden modernisointi on ongelmallisempaa kuin päältä katsoen luulisi. Nimenomaan, jos vaatimustaso kasvaa. Jos panssarista tehdään tykinvetäjä, niin vaatimukset pienevät. Mielenkiintoisia ajatusleikkejä niistä kyllä saa.

Suurempi tykki tarkoittaa suurempaa painoa, joka on kompensoitava ohuemmalla panssarilla (vrt BT-vaunu) tai sen liikuntaominaisuudet kärsivät. Suurempi paino rasittaa vaihteistoa ja koko voimansiirtoa ja jos siinä on ollut heikko lenkki niin systeemi ei pelitä.

Rynnäkkötykeissä lisäksi telapyörästö joutuu suuremmalla rasitukselle kuin pyörivätornisissa panssarivaunuissa. Olen lukenut veteraanin kommentteja T-26 vaunusta ja kertomuksen mukaan ne lipsahtelivat pois päältä aika helposti, jos vaunua käänsi huonossa maastossa. Hyvällä alustalla vaunua on kutsuttu ketteräksi. Kun saksalaiset kehittivät Sturmiaan Pz III pohjalta, niin yksi muutos oli juuri telaketjujen leventäminen. Telapyörästössäkin taisi olla melkoinen ero. - Tietääkö kuka, mikä oli T-26 vaunun telojen leveys.

[bw mies]

Joku Saksalaisen marderin tyyppinen ratkaisu olisi pystytty luultavasti täällä toteuttamaan.T-26 torni pois,hitsaa levyn jonka päälle tykki+asekilpi eteen ja sivuille.

[JTV]

Rynnäkkötykeissä lisäksi telapyörästö joutuu suuremmalla rasitukselle kuin pyörivätornisissa panssarivaunuissa. Olen lukenut veteraanin kommentteja T-26 vaunusta ja kertomuksen mukaan ne lipsahtelivat pois päältä aika helposti, jos vaunua käänsi huonossa maastossa. Hyvällä alustalla vaunua on kutsuttu ketteräksi. Kun saksalaiset kehittivät Sturmiaan Pz III pohjalta, niin yksi muutos oli juuri telaketjujen leventäminen. Telapyörästössäkin taisi olla melkoinen ero. - Tietääkö kuka, mikä oli T-26 vaunun telojen leveys.

Kyseisten telojen leveys oli 26-cm. Jos vertaa muihin vaunuihin T-26:n telapaine oli muuten melkoisen hyvä - vain n. 0,65 - 0,7 kg/neliösentti.

Tuntumani on että tuo vaunumiehistöjen valitus telaketjun helposti pois päältä tippumisesta tuollaisessa tilanteessa kannattaa yleensä ottaa pienellä varauksella - ellei sitä sitten valiteta ihan yhtenään. Voisi sanoa että kelaketjun tippuminen pois päältä vaikeassa maastossa (esim kivikko) käännettäessä on ilmeisesti aika lailla eräs panssarivaunujen ominaisuus. Viimeeksi kuuntelin valitusta asiasta Leopard 2:n miehistön jäseniltä tänä kesänä ja vanhimmat lukemani valitukset aiheesta Suomessa olivat Renault FT 17 vaunujen osalta.

[Juha Tompuri]

Voidaan myös kysyä, kumpi lähtee oikeassa äkkitilanteessa nopeammin tuliasemasta - miesvetoinen vai vaunuasenteinen pst-tykki. Epäilen ensinmainittua siitäkin huolimatta, että on tullut parikin kertaa kokeiltua 7,5 cm PAKn "helppoa" vetoa hienossa hiekassa.

Kumpihan liikku rivakamin n. 1,5 tonnia 6-8(?) miehellä vai n. 10 tonnia 90 hevosella?

t: Juha

[Juha Tompuri]

Joku Saksalaisen marderin tyyppinen ratkaisu olisi pystytty luultavasti täällä toteuttamaan.T-26 torni pois,hitsaa levyn jonka päälle tykki+asekilpi eteen ja sivuille.

Luulisin, että tykki olisi jouduttu sijoittamaan hiukan edemmäksi.

Saksalaiset tekivät sen näin:

http://www.beute.narod.ru/Beutepanzer/s ... pg/spg.htm

. Yhdistelmän korkea siluetti olisi antanut selkeästi isomman ja helpommin havaittavan/osuttavan maalin niin naapurin maataistelukoneille kuin vaunuille.

Huikan matalammaksi ja suojaavammaksi tykkimiehistölle sen olisi saanut hieman enemmän töitä tekemällä, eli sijoittamalla mootori edemmäksi ja tykki miehistöineen entiseen moottoritilaan





http://www.aviarmor.net/TWW2/tanks/ussr/su-5.htm


http://talks.guns.ru/forum_light_messag ... 88192.html

t: Juha

[Juha Tompuri]

Toki olisi ollut hyvä, jos T-26 kalustosta olisi kyetty modifioimaan Sturmin kaltaisia, mutta olisiko se ollut edes fyysisesti mahdollista? Saksalaisten Sturmit tehtiin Pz III pohjalta, mutta ne erosivat toisistaan jo piirustuslaudalla ja liukuhihnalta valmistui tyystin eri vaunuja. Ja kehitystyö alkoi jo rauhan aikana.

Hetzerin kaltainen modifikaatio olisi ollut mahdollinen, mutta tyyriimpi ja aikaavievempi.

BT vaunu kertoo tuonaikaisen Suomen teknisen tason joka tosiaan oli kyläsepän taso.

Ei.
Kyläsepät eivät rakenna torneja vaunuihin.

Ei edes tykkiä saatu toimimaan kunnolla.

Aivan.
Sekään ei ole kyläseppien ammattiosaamisien ydintä.

Kuinka T-26 kanssa olisi kyetty suuruusluokaltaan parempaan lopputulokseen?

Polttoleikkaamalla, pulttaamalla ja hieman hitsaamalla, käyttäen muutamia esivalmistettuja osia.

t: Juha

[jaska]

BT-kin olisi voinut olla ihan käyttökelpoinen, jos tykiksi olisi laitettu vaikka pak.40.n ja vaunua olisi käytetty pst-tykkien tapaan.Liikkuvuus oli jo tuolloin avainsana ja varsinkin kohtaamistaistelussa/vastahyökkäyksessä mekanisoidulla PST-aseella olisi ollut paljon käyttöä.

[Juha Tompuri]

BT-kin olisi voinut olla ihan käyttökelpoinen, jos tykiksi olisi laitettu vaikka pak.40.n ja vaunua olisi käytetty pst-tykkien tapaan.Liikkuvuus oli jo tuolloin avainsana ja varsinkin kohtaamistaistelussa/vastahyökkäyksessä mekanisoidulla PST-aseella olisi ollut paljon käyttöä.

BT-vaunut olisi ehkä ollut viisaampi sijoittaa enempi hieman takalinjojen yksiköille, it- tai telatykkivaunuiksi.

t: Juha

[jaska]

Olet ihan oikeassa,mutta suurin ongelma oli aseessa.50.kin T-26 muutettuna mekanisoiduiksi PST-tykeiksi kunnon tykillä varustettuna olisi antanut -44 huomattavan paljon tukea jalkaväelle ja todennäköisesti vähentänyt PST-tykkien tappioita.Lopuista olisi voinut rakentaa vaikka IT-vaunuja.

[Juha Tompuri]

50.kin T-26 muutettuna mekanisoiduiksi PST-tykeiksi kunnon tykillä varustettuna olisi antanut -44 huomattavan paljon tukea jalkaväelle ja todennäköisesti vähentänyt PST-tykkien tappioita.Lopuista olisi voinut rakentaa vaikka IT-vaunuja.

Näin on.
Esim. varustettuna 76 K/36:lla pst-kyky olisi ollut kohtuullinen lisä verrattua BT-42:n ja/tai T-26:n ominaisuuksiin kesällä 1944.

t: Juha

[TPTK]

BT-kin olisi voinut olla ihan käyttökelpoinen, jos tykiksi olisi laitettu vaikka pak.40.n ja vaunua olisi käytetty pst-tykkien tapaan.Liikkuvuus oli jo tuolloin avainsana ja varsinkin kohtaamistaistelussa/vastahyökkäyksessä mekanisoidulla PST-aseella olisi ollut paljon käyttöä.

BT-vaunut olisi ehkä ollut viisaampi sijoittaa enempi hieman takalinjojen yksiköille, it- tai telatykkivaunuiksi.

t: Juha

Nenonen vastusti ja ainoa suht` moderni tykkimalli mistä kenttätykistö katsoi voivansa luopua (BT-kokeiluun) oli ko. 114mm haupitsi(t).
Hyviä ajatuksia on ollut varmasti jo tuolloin olemassa, mutta realiteetit olivat toiset kuin nyt netin takaa pilvilinnoja rakentaessa..

[Juha Tompuri]

Nenonen vastusti ja ainoa suht` moderni tykkimalli mistä kenttätykistö katsoi voivansa luopua (BT-kokeiluun) oli ko. 114mm haupitsi(t).

Luopua mistä?
Vetohevosista?
114mm haupitsikin olisi varmaan telatykkinä ollut tarkoituksenmukaisepi verrattuna sen käyttöön panssarintorjunnassa.

t: Juha