Niinpä, ja nyt enää tarvittaisiin vaikkapa jokin autenttinen kuva asian vahvistamiseksi ja tarkentamiseksi (vaikka itsekin olen juuri tätä samaa mieltä).Esa Muikku wrote:Sippelin vaunun maalattu tunnus oli muotoa 717 (siis ilman dokumenteissa esiintyvää etuosaa "R-"). - - .
Hienoa - onnistuisikohan tuon kyseisen kuvan skannaus tänne?S.Kolkka wrote:- - Samassa jutussa on liitteenä kuva
Sippel:in vaunusta takaapäin. Kuvassa vaunu ammustäydennyksessä 10.6.1944 Perkjärven asemalla. Takapanssarissa tunnus 717 ilman kirjaimia.
http://www.pkymasehist.fi/phpBB2/viewto ... 151#p20151reka65 wrote:- - Lagus oli sanonut jo ennen Viipurin taistelua ettei mikään yhtymä pystyisi puolustamaan kaupunkia käsketyllä puolustuslinjalla.
Samoin, luulisin itse aikojen saatossa lukeneeni jopa kutakuinkin kaikki Viipuri -44 -aiheesta kirjoitetut (dokumenttipohjaiset) kirjat, samoin kuin tutustunut moniin muihinkin aihetta käsitteleviin teoksiin. Tuntuukin aikalailla siltä, että lähes jokaisella kirjoittajalla on ollut hiukan omanlainen näkemys asioiden kulkuun, riippumatta siitäkin oliko tämä ollut itse tapahtumissa mukana vaiko ei.reka65 wrote:Olen lukenut hieman erilaisen version juoksuun lähtemisestä.
...Ja kyllä: tämä kirjoitus sopisi kenties hiukan paremmin tuonne Suomen sotahistoria -osioon, mutta miksei silti lähes yhtä hyvin tähän "Sippelin BT-42 Viipurissa" -aiheeseenkin.Totta ja kun oli puhe Sippelin tankista liitin siksi kuvan murtopaikasta mukaan...hieman varsinaisesta tankista pohditun seuraksi.Tuhoutumis paikkaa en itse tiedä mutta jos jotain auttaa kuvasta tarkastelu niin hyvä niin.Komendantti wrote:Samoin, luulisin itse aikojen saatossa lukeneeni jopa kutakuinkin kaikki Viipuri -44 -aiheesta kirjoitetut (dokumenttipohjaiset) kirjat, samoin kuin tutustunut moniin muihinkin aihetta käsitteleviin teoksiin. Tuntuukin aikalailla siltä, että lähes jokaisella kirjoittajalla on ollut hiukan omanlainen näkemys asioiden kulkuun, riippumatta siitäkin oliko tämä ollut itse tapahtumissa mukana vaiko ei.reka65 wrote:Olen lukenut hieman erilaisen version juoksuun lähtemisestä.
Luonnollisesti kesäkuun -44 tapahtumien kulku VT-linjan, Kuuterselän ja Perkjärven puolustustasojen peräkkäisten, voimakkaiden ja nopeiden sisään- ja läpimurtojen jälkeen oli lopulta muuttanut kokonaistilanteen niin sekavaksi, ettei siitä välttämättä enää ollut mitään täysin selkeää kokonaiskuvaa niin tavallisilla ryhmän- tai joukkueenjohtajilla, komppanioiden päälliköillä tai pataljoonien ja rykmenttienkään komentajilla tilanteen siinä vaiheessa, kun hätäisesti puolustukseen järjestettyjä joukkoja alettiin pikamarssilla "juoksuttamaan" taaksepäin kohti VKT-linjaa - viholliskärkien kulkiessa aivan perääntyjien perässä - ja paikoitellen jo edenneenä pitkälle jopa heidänkin edelleen.
Kesäkuun 20. päivän aamuna tuskin enää kellään kenttäjoukkoja johtaneella johtajalla, päälliköllä tai komentajalla oli hahmoteltavissa mielessään mitään selkeää tilannekuvaa siitä, missä ovat omat joukot ja mitä tekemässä ja millaisessa valmiudessa, samoin kuin missä oli vihollinen, ja millaisella joukolla, nopeudella ja valmiudella se olisi etenemässä kohti käytännöllisesti katsottuna täysin valmistautumatonta VKT-linjaa, ja täysin luonnollisesti (ja samalla ehkäpä ainoana puolustajan arvioitavissa olevana faktana) ja aivan ensisijaisesti: suoraan kohti Viipuria...
Lainattua tekstiä:reka65 wrote:- - Tuhoutumis paikkaa en itse tiedä mutta jos jotain auttaa kuvasta tarkastelu niin hyvä niin.
Tuo reka65:n kartta on hiukan epäselvä, mutta Sippelin vaunuhylyn sijaintipaikka oli kutakuinkin punaisen renkaan sisällä:" - - Luutnantti Sippelin komentovaunu oli asemissa lääninsairaalan luona, kun päätien suunnasta lähestyi Sotka. Ajaja, kersantti Virtanen, yritti ajaa mutkitellen pois tulen alta, mutta Kannaksenkadulla Virtanen tunsi tornin tärähtävän, jotain lentävän selkäänsä ja torninluukun kolisevan kauas kadulle. Sotkan 76-millinen kranaatti oli osunut, ja taakseen katsova Virtanen näki, että tornissa olleista oli jäljellä enää jalat.
Kersantti Virtanen selvisi omien puolelle. Neuvostojoukkojen ottamissa valokuvissa nähtiin aikanaan Kannaksenkadun ja Eliaankadun risteykseen jäänyt Sippelin komentovaunun hylky, jonka vetoakseli oli katkennut ja tela lähtenyt päältä. - - "
http://www.lariq.net/blogit/khilou/archives/002904.html
- Onkohan tämä seuraava nyt sitten jonkinlaisessa ristiriidassa edellisten arvioiden kanssa?:
...Eli voisiko Sippelin vaunun vaurioitumispaikka olla toinen kuin se, mistä siitä sodan jälkeen nähdyt kuvat ovat otettu? (Ja jos näin on, niin miksi kyseistä vaunua oltaisiin sitten vaivauduttu näinkin pitkän matkan verran siirtämään kohti keskustaa??Panssari-lehti wrote:"2. Rynnäkkötykit Viipurin puolustuksessa
- - Johtovaunun varajohtaja ja Sippelin lähetti, panssarimies Niilo Takkunen, on Erkki Käkelän tallettamana kertonut Sippelin vaunun tuhoutumisesta Kannaksenkadulla. Vaunun ulkopuolella Takkunen pelastui suojautumalla Ristimäen hautausmaan kiviaidan ja hautakivien taakse
(Erkki Käkelä: “Laguksen miehet, Marskin nyrkki”, Gummerus 1992, ss. 350 - 359)."
http://www.panssarikilta.fi/Lehti/Panss ... vu_46.html
) Kiitokset, S.Kolkka. Tuo kyseinen tarina valaisisi kokonaisuudessaan luettuna jo melkoisen paljon, mutta itse siis alkaisin uskoa tiivistetysti siihen, että Sippel ja Sorvisto kaatuivat torniin kohdistuneen osuman johdosta II pataljoonan etulinjan asemien tasalla (Ristimäki), josta sitten ajajana toiminut Virtanen on haavoittuneena koettanut (tuohon kellonaikaan viimeisten II pataljoonan lohkolla perääntyvien joukossa) ajaa vaunuaan kohti kaupungin keskustaa, jossa tämä kuitenkin rikkoutui (Eliaankatu) juuri hieman ennen prikaatin reservin ja esikunnan (ml. JSP?) alueena ollutta Punaisenlähteentoria.S.Kolkka wrote:Lainaus Kansa Taisteli lehden 8/81 jutusta:..."luutnantti Sippel:in komentovaunu joutui Kannaksenkadulla useamman Sotkan ampumakohteeksi saaden osuman torniin. - - "
