Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

En tiedä onko tämä oikea osasto, mutta asehan tuo Sturmikin on vaikka iso!

Oliko Sturmissa tai ylipäätänsä Saksalaisten vaunuissa ominaisuus, että juuri ennen tykin laukaisua kuulokkeissa napsahtaa, jotta korvat ikäänkuin lukkiutuisivat ja näin kuulo säästyisi pahemmalta.

Sturmissa kuten Saksalaisten panssareissa oli tykillä sähkölaukaisu, jonka käyttö on varmaan aiheuttanut kuulokkeisiin napsahduksen? Tuskin silloin ihmeempiä häiriönsuuojauksiakaan oli olemassa tai ainenkaan näissä vehkeissä.

jääkäri wrote:kun ko vaunut poistettiin palveluksesta osa kaivettiin jonkin lentokentän lähelle maahan " kiinteäksi tykistöksi." tarkoituksena suojella tulella lentokenttää viholliselta.

Näin oli.

Sturmeja käytettiin vähemmin kiinteinä. Comet ja Charioteen oli enempi siinä suosiossa pyörivän tornin takia.

Eikös venäläisiä vaunuja ole ollut samassa tarkoituksessa? Kuulin joskus mainittavan, että Kemin lentokentän äärellä olisi parissa ladossa Sotka. Tuo Sotka tietysti voi tarkoittaa ihan mitä vain T-26-T55.

Kaikkea on haudattu, mitä on ollut. Lentokenttien ympäristöt on suojattu vaunuilla.

Sturmmann wrote:Sturmissa kuten Saksalaisten panssareissa oli tykillä sähkölaukaisu, jonka käyttö on varmaan aiheuttanut kuulokkeisiin napsahduksen? Tuskin silloin ihmeempiä häiriönsuuojauksiakaan oli olemassa tai ainenkaan näissä vehkeissä.

tässä kuvassa näkyy hyvin tuo konekivääri " katolla." pitääkö paikkaansa ettei varsinaisissa taisteluissa suomalaiset kuitenkaan käyttänneet ko konekivääriä ja miksi?

jääkäri wrote:tässä kuvassa näkyy hyvin tuo konekivääri " katolla." pitääkö paikkaansa ettei varsinaisissa taisteluissa suomalaiset kuitenkaan käyttänneet ko konekivääriä ja miksi?

Suomalaiset korvasivat tuon kyseisen MG-34 -konekiväärin itänaapurin DT -psv-pikakiväärillä patruunatyypin erilaisuuden vuoksi. Taisteluissa tuota konekivääriä ei varmasti useinkaan käytetty ainakaan lyhyillä etäisyyksillä, olihan tuo paikka ampujalle lähes suojaton.
Viimeisimmissä StuG-malleissa tuota konekivääriä voitiin muuten käyttää myös vaunun sisätiloista käsin.

jääkäri wrote:kiitos tiedoista-taas kerran

Eipä tuo mitään, hyvää muistinvirkistystä ja tiedonhakua itsellenikin.

Tässä olisi muuten vielä kuva siitä itänaapurin DT-vaunupikakivääristä:
http://www.jaegerplatoon.net//pk_DT.jpg
http://www.ipmsfinland.org/galleria/ref ... at/001.JPG

Ja tässä taas olisi ihan mielenkiintoinen artikkeli Sturmeista:
http://www.suomensotilas.fi/naytenumero/Sturm.pdf

Komendantti wrote:Suomalaiset korvasivat tuon kyseisen MG-34 -konekiväärin itänaapurin DP27 -psv-pikakiväärillä patruunatyypin erilaisuuden vuoksi. Taisteluissa tuota konekivääriä ei varmasti useinkaan käytetty ainakaan lyhyillä etäisyyksillä, olihan tuo paikka ampujalle lähes suojaton. Viimeisimmissä StuG-malleissa tuota konekivääriä voitiin muuten käyttää myös vaunun sisätiloista käsin.

Tässä pari kuvaa Jagdpanzer 38 (t):ssä käytetystä konekiväärin kaukokäyttölaitteesta. Käsittääkseni loppuvaiheen Sturmeissa laíte oli joko sama tai miltei sama. Suomalaisia Sturmeja myöhemmissä vaunuissa oli myös putken suuntaisesti ampuva, ns. koaksaalikonekivääri.







Sitten hieman filosofiaa. Oliko DP 27-pikakiväärin PSV-malli pikakivääri? Mielestäni pikakivääri on lipassyöttöinen kevyt konekivääri, joskin pikakivääri-nimitys taitaa sinänsä olla nykyisin vain sotahistoriaan kuuluva. Ajoneuvoasenteisena konekivääri ei ole varsinaisesti "kevyt" siinä mielessä, kuin mitä kevyellä tarkoitetaan kevyt konekivääri-nimityksessä. Jos esimerkiksi hävittäjissä olisi ollut aseina MG 34-konekivääreitä, ne eivät olisi olleet kevyitä, vaan ainoastaan konekivääreitä. Katsoisin, että DP 27:n panssarivanumalli, DT, on panssarivaunukonekivääri. Tässä olen kerrankin käsitteenmuodostuksellisessa mielessä kerrankin samalla kannalla P. Kantakosken kanssa (mm. Punaiset panssarit).

Kyllä tankki-emma on olemassa. Se on tämä DT, mutta sillä ei ole mitään tekemistä Yamahan kanssa

LV wrote:Sitten hieman filosofiaa. Oliko DP 27-pikakiväärin PSV-malli pikakivääri? Mielestäni pikakivääri on lipassyöttöinen kevyt konekivääri, joskin pikakivääri-nimitys taitaa sinänsä olla nykyisin vain sotahistoriaan kuuluva. Ajoneuvoasenteisena konekivääri ei ole varsinaisesti "kevyt" siinä mielessä, kuin mitä kevyellä tarkoitetaan kevyt konekivääri-nimityksessä. Jos esimerkiksi hävittäjissä olisi ollut aseina MG 34-konekivääreitä, ne eivät olisi olleet kevyitä, vaan ainoastaan konekivääreitä. Katsoisin, että DP 27:n panssarivanumalli, DT, on panssarivaunukonekivääri. Tässä olen kerrankin käsitteenmuodostuksellisessa mielessä kerrankin samalla kannalla P. Kantakosken kanssa (mm. Punaiset panssarit).

Nimikkeellähän voidaan aina spekuloida hyvinkin, ja hyvin ymmärrän oikein hyvin pointtisi. Tässä tapauksessa DT kuitenkin tunnetaan yleisesti psv-pikakiväärinä, "tankki-Emmana" tms., eikä ainakaan omasta mielestäni ole tarpeen muuttaa enää kyseisen aseen nimitystä toiseksi. Onhan koko "pikakivääri" -nimitys hieman omintakeinen täällä meillä Suomessa, muuallahan puhuttaisiinkin kevyistä konekivääreistä.
Lyhyesti sanoisin, että suomalaisittain sanottuna pikakivääri (patruunat lippaissa, kuten kirjoitit) on aina pikakivääri, oli se sitten kiinni vaunussa, erillisellä omalla jalustalla tai kannettavana ampujan käsissä, kun taas konekivääri on konekivääri, ellei se ole yhden miehen kannettavissa oleva ilman erillistä jalustaosaa ja pelkillä etujaloilla tuettu ase, jolloin se on kevyt konekivääri. Esimerkiksi venäläisistä PK-konekivääreistä vain PKM on kevyt konekivääri (vaikka sillekin on myös olemassa oma erillinen maajalustansa, esim. tämä: http://www.laatuase.fi/components/com_v ... Kjalat.gif ).

Ymmärrän vasta-argumenttisi, joskaan en niihin täysin voi yhtyä, mutta ehkä tämä topikki ei ole pikakivääri-keskustelua varten. Sen kuitenkin lisäisin, että PV ei enää käytä nimitystä pikakivääri, esimerkiksi L86A1:stä tai RPK-sarjan aseista; ne ovat kevyitä yksinkertaisesti vain kevyitä konekivääreitä. Kalashnikovin PK-konekivääriperheestä sanoisin sen verran, että kyllä myös aseen ensimmäinen versio, PK, on kevyt konekivääri. Nykyisen PKM:n ja aiemman PK:n suhde on samantyyppinen kuin AKM:n ja AK-47:n.

Murisen, mutta vain vähän...

Pikakivääri oli lippaallinen aparaatti ja kk vyösyöttöinen. Siis 30-luvulla.

Muistaakseni PKM ja PKT on konekivääreitä ei kevyitä. Kotimainen kk sai kevyen nimen patruunan johdosta...... "muistaakseni"

LV wrote:Ymmärrän vasta-argumenttisi, joskaan en niihin täysin voi yhtyä, mutta ehkä tämä topikki ei ole pikakivääri-keskustelua varten.

Totta, se nyt vain vähän lipesi sinne tuon Sturmin vuoksi.
Jos juttua piisaa, niin varmasti kannaattaa jo avatakin ihan oma keskustelu tälle aiheelle.

LV wrote:Sen kuitenkin lisäisin, että PV ei enää käytä nimitystä pikakivääri, esimerkiksi L86A1:stä tai RPK-sarjan aseista; ne ovat kevyitä yksinkertaisesti vain kevyitä konekivääreitä.

Aika yleisesti myös mm. RPK-aseista puhutaan nimikkeellä pikakivääri.
http://fi.wikipedia.org/wiki/RPK
http://fi.wikipedia.org/wiki/Konekiv%C3 ... i#Nykyaika
...ja tietenkin jälleen koko muu maailma nimittää asetta kevyeksi konekivääriksi.
PV muistaakseni todella luokittelee sen myös kvkk:ksi.

LV wrote:Kalashnikovin PK-konekivääriperheestä sanoisin sen verran, että kyllä myös aseen ensimmäinen versio, PK, on kevyt konekivääri. Nykyisen PKM:n ja aiemman PK:n suhde on samantyyppinen kuin AKM:n ja AK-47:n.

Wittmann wrote:Muistaakseni PKM ja PKT on konekivääreitä ei kevyitä.

Tuohon minun on pakko taipua (PV:n nimike: 7,62 KK PKM).
Eli tuollainen "general purpose machine gun" (GPMG) -määritelmä on kai PK-aseista se kaikkein oikein.

Wittmann wrote:Kotimainen kk sai kevyen nimen patruunan johdosta...... "muistaakseni"

Ei, kyllä nimi tuli ihan aseen itsensä koosta, painosta, käyttötarkoituksesta jne., patruunavalinnan ollen lähinnä ammushuollollinen peruste.
Kevyt konekivääri voidaan määritellä vaikka näin:

"A light machine gun (commonly abbreviated LMG) is a categorization type of machine guns that are generally lighter than other machine guns of its period, and usually designed to be carried by an individual soldier, but sometimes with an assistant."

Tuntuu, että vähän eri aikoina ja eri paikoissa tällaiset määritelmät vaihtelevat melkoisestikin.