"DORA" siinä vasta tykki :D

[Canet]

Aikojen päästä jatkan..

Hyvä linkki. Olin joskus ihmetellyt kartussihylsyn lyhyyttä, mutta tästä selviää - tiivisti panoskammion perän, panos oli paljon pitempi.

Tuolla jossain kohtaa tätä ketjua oli arvioitu tykin maksimikantamaksi 40 km. Jos tämän ottaa "yleisesti", niin on ollut erikoisaseita, joiden kantama on ollut reilusti pitempi. Käytännössä lienee pisin kantama oli "Kaiser Wilhelm"-tykillä, jolla sakemmannit pommittivat Pariisia ensimmäisessä maailmansodassa. (http://en.wikipedia.org/wiki/Paris_Gun). Kantama 130 km.

[jaska]

Pitkällä Wilhelmillä vain oli melkoinen hajonta tuolla matkalla.Saksalaiset eivät kai osanneet ottaa huomioon maapallon pyörimisliikettä joka jo vaikuttaa noilla etäisyyksillä.

[Ivan Orav]

Vielä muutamia putkeä venejältä:
Asevoimien museo Moskova,laivan tykki.
http://nagi.ee/photos/suolistoloinen/10 ... et/193799/
Rautatien tykki,Isamaansotan museo Moskova.
http://nagi.ee/photos/suolistoloinen/10 ... et/193799/
Pietari sotamuseo,tykkin elämäntarina en muista enää,mutta tuntuu sama tykki kui tämä rautatiekanuunalla.
http://nagi.ee/photos/suolistoloinen/60 ... set/86285/

[Canet]

Keisarin tykin tarkoitus ei ollut osua pieneen maaliin, aseella pyrittiin vaikuttamaan siviiliväestöön ja ilmeisesti siinä jossain määrin onnistuttiin. Jokainen iskemä oli kohtuullinen yllätys, lähtölaukausta ei tietysti kuulunut. Ilmeisesti ammuksen lentoääni oli kuitenkin kuultavissa - no, sehän vain lisäsi psykologista vaikutusta.

Vastaavaan vaikutukseen pyrittiin toisen maailmansodan "V-3" aseella, joka olisi valmistuessaan ollut ilmeisesti maailman pisimmälle kantava tykistöase (n. 150 km). Jäivät laukaukset ampumatta..

[Rokka]

Hieman heikompi oli tuon Pariisin tykin tulivoima, kuin esim. V3 aseen, josta kirjoittelin aiemmin. No eipä tuon V3 aseella sitten oikeastaan ollutkaan tulivoimaa

Pariisin tykki pystyi näköjään ampumaan ainoastaan 20 laukausta päivässä.

- j o n i -

[smokeball]

Vastaavaa terrorivaikutusta oli Talvisodan aikana ns. aavetykillä, jonka terveiset jysähtelivät Viipuriin. Kyseessä taisivat olla Kronstadtin suuret rannikkotykit?

[S.Kolkka]

Tiettävästi kyseessä oli rautatietykki/tykit , joiden tuliasemat määritettiin 20.1-40 Perkjärven aseman pohjoispuolelle.
Tykkien lukumäärästä ei ole varmaa tietoa ,mutta Jatkosodan alussa 1941 saatiin sotasaaliiksi patterin verran, eli neljä ,
180/57.Ni tykkejä. Kyseessä Nikolajeffin meri-ja rannikkokanuunoita alunperin. Tykeissä kaikki toiminnot tapahtuivat sähköllä ,paineilmalla tai hydraulisesti. Jokaiseen tykkivaunuun liittyi etu- ja takavaunu. Ryhmään kuului myös ammus- sekä keskiö- ja asuntovaunuja. Putkelle saatiin korotusta 50 astetta ja suurimmalla panoksella kantama oli 34700 metriä.

Tykit olivat Suomalaisten käytössä sodanajan ja ampuivat mm Viipuriin kesällä 1944 kaupungin menetyksen jälkeen.
Myöhemmistä vaiheista ei tietoa.

[S.Kolkka]

180/57-NI

Näkyy sama tykki olevankin jo Herra Orav:in kuvissa.

[Canet]

Nyt ei ole lähdemateriaalit käsillä, kun olen reissussa. Joku mielikuva noista NI-tykeistä on mielessä, tarkistan ja palaan asiaan..

[jaska]

Eikös nuo palautettu naapurille samoin kuin ne 305mm rautatietykitkin