Mikä tykki
Re: Mikä tykki
Minkälaisin välein ja millaisessa muodostelmassa it-tykit ovat yleensä pattereissa olleet?
Nämä neljä peruskehää ovat neliömuodostelmassa välien ollessa ehkä n50m. Tuntuu tosi tiiviltä ryppäältä.
Keskimaastossa on lisäksi kaksi erikokoista kaivantoa.
Nämä neljä peruskehää ovat neliömuodostelmassa välien ollessa ehkä n50m. Tuntuu tosi tiiviltä ryppäältä.
Keskimaastossa on lisäksi kaksi erikokoista kaivantoa.
Romumuurahainen
Re: Mikä tykki
Hakkapeliitta-lehti vuodelta 1936 .Siis mistähän tykistä on kyse ,oudolta lukko näyttää ?
- Attachments
-
- tykki.jpg
- (64.68 KiB) Downloaded 3170 times
Re: Mikä tykki
Oliskohan 305 millimetrin 52 kaliiperin merikanuuna mallia Obuhov (305/52 O)?
-
- res vänr
- Posts: 840
- Joined: Sun Mar 16, 2008 19:49
Re: Mikä tykki
Juu, ei näytä 305/52 O:n perältä, vaikka JÄREÄ tykki (rantapyssyssä järeä on yli 200 mm) tuo mitä ilmeisemminkin on.. Muut kotimaiset vaihtoehdot olisivat 234/50 Be ja 254/45 D (no toki oli vielä 203/45 C, mutta tuskin tuossa sellaista on). VOISI olla Betlehem (234/50 Be), joita on ollut meillä vain Russarössä.
-
- jvmaj
- Posts: 1834
- Joined: Mon May 01, 2006 22:28
- Location: Koljonvirta
Re: Mikä tykki
Voisi hyvinkin olla:Canet wrote: VOISI olla Betlehem (234/50 Be), joita on ollut meillä vain Russarössä.
http://www.flickriver.com/photos/340576 ... 248958497/
t: Juha
"Älyä kyll' ei Dufvalla lie liiaksi ollutkaan,
pää huono oli, arveltiin"
pää huono oli, arveltiin"
Re: Mikä tykki
Olipas komea kuva. Ovatkohan alkuperäiset omistajat heittäneet lukon jorpakkoon?Juha Tompuri wrote:http://www.flickriver.com/photos/340576 ... 248958497/Canet wrote: VOISI olla Betlehem (234/50 Be), joita on ollut meillä vain Russarössä.
Re: Mikä tykki
No joo, näinhän siinä oli käynyt, että lukot oli joko otettu mukaan lähitessä tai upotettu mereen. Suomi onnistui 1919 ostamaan uudet Bethlehem Steeliltä - käytivät perusteluna bolsevikkivaaraa..
Voitaneen pitää varmistettuna, että tuo tykki tuolla "Hakkapeliitan" kuvassa oli Bethlehem. Harvinaisempi kuvakulma - ja harvinainen tykki meillä - oli vain nuo 6 kpl Jussarössä. Kiinnostuneille niistä lisää tietoa Enqvistin rannikkotykkikirjasta (jos et omista, voin tehdä pyynnöstä lyhennelmän).
Jäi muuten sanomatta, että Kuivasaaren tykkikuvan kaveri on kovasti tutun näköinen - olisko T.S.V.?
Voitaneen pitää varmistettuna, että tuo tykki tuolla "Hakkapeliitan" kuvassa oli Bethlehem. Harvinaisempi kuvakulma - ja harvinainen tykki meillä - oli vain nuo 6 kpl Jussarössä. Kiinnostuneille niistä lisää tietoa Enqvistin rannikkotykkikirjasta (jos et omista, voin tehdä pyynnöstä lyhennelmän).
Jäi muuten sanomatta, että Kuivasaaren tykkikuvan kaveri on kovasti tutun näköinen - olisko T.S.V.?
Re: Mikä tykki
Mitkähän tykit näissä sisällissodan panssarijunissa olivat .Jossain kirjassa mainitaan automaattitykeiksi ? Kaliberi ? Patruunasta tai hylsyn kannasta jos on kuvaa ?
- Attachments
-
- panssarijuna.jpg
- (4.52 KiB) Downloaded 2624 times
Re: Mikä tykki
Automaattisuus varmaan tarkoittaa hylsyn poistomekanismia? Muistelen jostain lukeneeni, että kaliberi olisi ollut noissa 3".
Re: Mikä tykki
Tämmönen kuva tupsahti netin syövereistä .Ei kuitenkaan jutussa tainnut olla mitään tykkeihin liittyvää .Suujarru ? Takana näkyvät näyttäisi vähän niin kuin Taistolta ? Olihan näitä MAS -veneitä muillakin.
- Attachments
-
- tykit.jpg
- (78.12 KiB) Downloaded 2320 times
Re: Mikä tykki
Suomesta lienee, pelastusrenkaassa lukee Kala 5?
Re: Mikä tykki
Noita Kala -luokan aluksia tehtiin puolustusvoimille -50 -luvun lopulla kaikkiaan 6 kpl. Käytettiin kuljetustehtävissä mutta myös mm. miinanlaskuun. Noista ainakin suurin osa on myyty siviilikäyttöön.
Ohessa kuva aluksesta joka palveli aikoinaan nimellä Kala 3 mutta on nykyään siviilikäytössä nimellä "Miina".
http://www.aluesanomat.fi/uutiset.php?id=1834
Ohessa kuva aluksesta joka palveli aikoinaan nimellä Kala 3 mutta on nykyään siviilikäytössä nimellä "Miina".
http://www.aluesanomat.fi/uutiset.php?id=1834
"Aina on yritettävä
metsästää ja kalastaa
riiustaa ja pillustaa
kyllä jokin onnistaa.
Mut jos ei mikään onnista,
on miehellä huono tuuri"
metsästää ja kalastaa
riiustaa ja pillustaa
kyllä jokin onnistaa.
Mut jos ei mikään onnista,
on miehellä huono tuuri"
Re: Mikä tykki
Tuossa "Caporalin" laittamassa kuvassa on 105 mm:n Obohoveja. Sellaisia oli sotien aikana mm tykkiveneillä Hämeenmaa ja Uusimaa. Myöhemmin niitä sijoitettiin joillekin rannikkopattareille, mm Isokariin.
Onko tietoa kuvan ottoajasta/paikasta? Miltä sivustolta poimittu?
Onko tietoa kuvan ottoajasta/paikasta? Miltä sivustolta poimittu?
СИБИРЬ УЧИТ!
Re: Mikä tykki
Tuo onkin mielenkiintoinen tykki. Alkujaan venäläisenä tuotteena vuodelta 1911 tykin kaliiperi oli 102 mm, suomalainen mallimerkintä 102/60 O ja tosiaan käytössä tykkiveneillä Uusimaa ja Hämeenmaa ja aluksi myös vanhemmilla tykkiveneillä Matti Kurki ja Klas Horn. Tykkejä oli lähdekirjan (Kiiskinen-Wahlman: Itsenäisen Suomen laivaston laivatykit 1918-2004) mukaan jäänyt 1918 Suomeen 11 kpl.
Osittain a-tarvikkeiden puutteen, osittain muista käytännön syistä (102 mm oli liian iso kaliiperi vanhoille pienille aluksille) Kurjelle ja Hornille vaihdettiin 1920-luvun loppupuolella 76 mm tykit. U-maa ja H-maa liitettiin laivastoon vasta lokakuussa 1920 niiden oltua sotasaaliina Saksassa. Näille aluksille vaihdettiin saksalaiset 105 mm tykit (105 45 32 LT) 1944.
102 mm Obuhovit ehtivät palvella myös panssarilaivoilla. Kun Bofors ei ollut saanut valmiiksi 105 mm kaksoistykkejä, asennettiin panssarilaivoille tilapäisesti nämä 102 mm tykit ilmeisesti neljä kumpaankin (tämä hiukan askarruttaa pientä mieltäni - jos noilla tykkiveneilläkin olisi samaan aikaan ollut nämä tykit, ei kokonaismäärä täsmää..). Kun Bofors sai panssarilaivojen keskiraskaat tykit valmiiksi, voitiin Obuhovit siirtää pois.
Seuraavia käyttäjiä olivat jäänmurtajat Sisu (2 kpl) ja Jääkarhu (4 kpl) talvisodan aikana.
Jatkosodan aikana ostettiin Saksalta Laatokalla toimineita tykkilauttoja, lautat T-2 ja T-17. Näillä oli pääaseenaan 2 kpl 102/60 O-tykkiä. Lautat luovutettiin sittemmin N-liitolle.
Rannikkotykistöllä oli jatkosodan aikana 2 kpl 102 mm Obuhovia.
105 mm O-tykin tarina alkaa vasta vuodenvaihteesta -43/-44, jolloin 102 mm tykit koneistettiin Valtion Tykkitehtaalla tähän väljempään kaliiperiin, uudeksi nimikkeeksi tuli 105/58 O, sittemmin muodossa 105 58 O. Valtion telakan tykkipajalla jatkettiin muutostöitä ilmeisesti vuoteen 1956 asti: tykit saivat suujarrun, korotusta lisättiin ja palautimeen ja hidastimeen tehtiin muutoksia. Lisäkorotuksella kantama kasvoi 13,6 km:stä 18,5 km:n.
Sodan jälkeen osa tykeistä säilyi laivaston käytössä, osa rannikkotykistön. Kala-lautoilla tehtiin "tykistölauttakokeita" 1960-luvulla, olisikohan kuva näihin liittyvä?
Viimeinen asennus lienee 1975, jolloin 4 kpl asennettiin Isokarin linnakkeelle Uudenkaupungin edustalle. Näistä tykeistä yksi on jätetty dekottuna saareen, toinen on Uudessakaupungissa hotelli Aquariuksen pihalla. Kaksi muuta lienevät Sotamuseon varastoissa. Norrskärin linnakkeella olleet entisen merivoimien tykit vietiin koristetykeiksi Turkuun rannikkorykmentin esikuntaan, vaan ovatko enää siellä?
Teknisiä tietoja: (102 mm / 105 mm)
putken pituus: 6096 mm / 6141 mm (suutasosta perätasoon)
rihlat: 24 kpl / 32 kpl (tasainen oikea)
kok.paino: 5660 kg / 6400 kg
putkipaino: 2797 kg / 2727 kg (ilman suujarrua)
lukko: puoliautomaattinen vaakakiilalukko
korotus: +18..-10 astetta / +32..-6 astetta
teoreettinen tulinopeus 15 ls/min, käytännön n. 10 ls/min
a-tarvikkeet (patruunalaukaus):
kranaatti: 102-O tmkrv 17,5 kg, panos: 102-O tp A Vo 825 m/s
kranaatti: 105-B tkr, panos: 105-O tp A Vo 890 m/s (ruotsalainen Boforsin kranaatti)
Osittain a-tarvikkeiden puutteen, osittain muista käytännön syistä (102 mm oli liian iso kaliiperi vanhoille pienille aluksille) Kurjelle ja Hornille vaihdettiin 1920-luvun loppupuolella 76 mm tykit. U-maa ja H-maa liitettiin laivastoon vasta lokakuussa 1920 niiden oltua sotasaaliina Saksassa. Näille aluksille vaihdettiin saksalaiset 105 mm tykit (105 45 32 LT) 1944.
102 mm Obuhovit ehtivät palvella myös panssarilaivoilla. Kun Bofors ei ollut saanut valmiiksi 105 mm kaksoistykkejä, asennettiin panssarilaivoille tilapäisesti nämä 102 mm tykit ilmeisesti neljä kumpaankin (tämä hiukan askarruttaa pientä mieltäni - jos noilla tykkiveneilläkin olisi samaan aikaan ollut nämä tykit, ei kokonaismäärä täsmää..). Kun Bofors sai panssarilaivojen keskiraskaat tykit valmiiksi, voitiin Obuhovit siirtää pois.
Seuraavia käyttäjiä olivat jäänmurtajat Sisu (2 kpl) ja Jääkarhu (4 kpl) talvisodan aikana.
Jatkosodan aikana ostettiin Saksalta Laatokalla toimineita tykkilauttoja, lautat T-2 ja T-17. Näillä oli pääaseenaan 2 kpl 102/60 O-tykkiä. Lautat luovutettiin sittemmin N-liitolle.
Rannikkotykistöllä oli jatkosodan aikana 2 kpl 102 mm Obuhovia.
105 mm O-tykin tarina alkaa vasta vuodenvaihteesta -43/-44, jolloin 102 mm tykit koneistettiin Valtion Tykkitehtaalla tähän väljempään kaliiperiin, uudeksi nimikkeeksi tuli 105/58 O, sittemmin muodossa 105 58 O. Valtion telakan tykkipajalla jatkettiin muutostöitä ilmeisesti vuoteen 1956 asti: tykit saivat suujarrun, korotusta lisättiin ja palautimeen ja hidastimeen tehtiin muutoksia. Lisäkorotuksella kantama kasvoi 13,6 km:stä 18,5 km:n.
Sodan jälkeen osa tykeistä säilyi laivaston käytössä, osa rannikkotykistön. Kala-lautoilla tehtiin "tykistölauttakokeita" 1960-luvulla, olisikohan kuva näihin liittyvä?
Viimeinen asennus lienee 1975, jolloin 4 kpl asennettiin Isokarin linnakkeelle Uudenkaupungin edustalle. Näistä tykeistä yksi on jätetty dekottuna saareen, toinen on Uudessakaupungissa hotelli Aquariuksen pihalla. Kaksi muuta lienevät Sotamuseon varastoissa. Norrskärin linnakkeella olleet entisen merivoimien tykit vietiin koristetykeiksi Turkuun rannikkorykmentin esikuntaan, vaan ovatko enää siellä?
Teknisiä tietoja: (102 mm / 105 mm)
putken pituus: 6096 mm / 6141 mm (suutasosta perätasoon)
rihlat: 24 kpl / 32 kpl (tasainen oikea)
kok.paino: 5660 kg / 6400 kg
putkipaino: 2797 kg / 2727 kg (ilman suujarrua)
lukko: puoliautomaattinen vaakakiilalukko
korotus: +18..-10 astetta / +32..-6 astetta
teoreettinen tulinopeus 15 ls/min, käytännön n. 10 ls/min
a-tarvikkeet (patruunalaukaus):
kranaatti: 102-O tmkrv 17,5 kg, panos: 102-O tp A Vo 825 m/s
kranaatti: 105-B tkr, panos: 105-O tp A Vo 890 m/s (ruotsalainen Boforsin kranaatti)