Minkä tykin hylsy?

[veeteetee]

Lyhyt teksti löytyy kirjasta Pekka Kiiskinen & Pasi Wahlman "Itsenäisen Suomen laivaston laivatykit 1918-2004" ss- 193-194.

[LV]

Lyhyt teksti löytyy kirjasta Pekka Kiiskinen & Pasi Wahlman "Itsenäisen Suomen laivaston laivatykit 1918-2004" ss- 193-194.

Ensin lienee syytä mainita, että ko. 120 mm Bofors-tykissä oli todella erikoinen laukauksen rakenne, jota Kiiskinen ja Wahlman kutsuvat nimellä "patruuna-kartussi" (eikä siis kartussi-patruuna). Tässä laukaustyypissä ammus ja hylsy on kiinnitetty toisiinsa niin tiukasti, että ne kestävät ampumatarvikkeiden käsittelylaitteiden aiheuttamat rajutkin kiihtyvyydet. Latauslaite heittää laukausen melkoisella voimalla putkeen, jolloin hylsyn laipan ottaessa kiinni panoskammion takareunaan, ammus jatkaa matkaansa ja siis irtoaa hylsystä, pysähtyen 2 senttimetrin matkanteon jälkeen ylimenokartioon.

Kirjassa kerrotaan, että Karjalan tapauksessa normaaliin lataussykliin kuuluvat poikittaiset iskut olivat vapauttaneet kranaatin sytyttimestä varmistimet. Kun hylsystä asiaankuuluvalla tavalla irronnut kranaatti tapasi ylimenokartion, sen sytytin toimi, minkä seurauksena tapahtui kranaatin epätäydellinen räjähdys ennen lukon sulkeutumista.

Tästä herää kysymys, mikä on voinut aiheuttaa "epätäydellisen räjähdyksen". Kenties kyseessä oli deflagraatio, mutta mikäli näin on, miksei kranaatti detonoinut, vaikka sen sytytin toimi?

[Olof]

^Mielenkiintoista infoa. Ilmankos tuossa hylsyssä on poikkeuksellisen paksu ja leveä laippakanta.
Samaa tyyliähän ne pienemmätkin Boforssit (20, 25 ja 40mm) ovat, joista pienin lähimpänä koska siinäkään ei ole kamman uraa,
mutta outoa oli noin ison kaliiberin hylsyssä nähdä tuommoinen kanta.

[wanhempimestari]

Lyhyt teksti löytyy kirjasta Pekka Kiiskinen & Pasi Wahlman "Itsenäisen Suomen laivaston laivatykit 1918-2004" ss- 193-194.

Ensin lienee syytä mainita, että ko. 120 mm Bofors-tykissä oli todella erikoinen laukauksen rakenne, jota Kiiskinen ja Wahlman kutsuvat nimellä "patruuna-kartussi" (eikä siis kartussi-patruuna). Tässä laukaustyypissä ammus ja hylsy on kiinnitetty toisiinsa niin tiukasti, että ne kestävät ampumatarvikkeiden käsittelylaitteiden aiheuttamat rajutkin kiihtyvyydet. Latauslaite heittää laukausen melkoisella voimalla putkeen, jolloin hylsyn laipan ottaessa kiinni panoskammion takareunaan, ammus jatkaa matkaansa ja siis irtoaa hylsystä, pysähtyen 2 senttimetrin matkanteon jälkeen ylimenokartioon.

Kirjassa kerrotaan, että Karjalan tapauksessa normaaliin lataussykliin kuuluvat poikittaiset iskut olivat vapauttaneet kranaatin sytyttimestä varmistimet. Kun hylsystä asiaankuuluvalla tavalla irronnut kranaatti tapasi ylimenokartion, sen sytytin toimi, minkä seurauksena tapahtui kranaatin epätäydellinen räjähdys ennen lukon sulkeutumista.

Tästä herää kysymys, mikä on voinut aiheuttaa "epätäydellisen räjähdyksen". Kenties kyseessä oli deflagraatio, mutta mikäli näin on, miksei kranaatti detonoinut, vaikka sen sytytin toimi?

Sytyttimiä on monenlaisia. Yleisesti ottaen sen varmistukset poistuu lähtökiihtyvyyden ja hidastuvuuden sekä rotaatioliikkeen johdosta.
On muitakin varmistusmekanismeja. Mutta jos sytytin toimii, kyllä se räjäyttää projektiilin. Tosin kaikkeahan sattuu ja tapahtuu....Tai sit ei..
Varmasti tapaus on tutkittu niin pitkälle kun mahdollista. En muista lukeneeni tästä tapauksesta....

[Olof]

Mikähän tämä 80x253R on? Hylsyn suu ei ole ihan muodossaan, joten mitassa voi olla heittoa. Kanta on 88,2.
Lähin minkä löysin, on 76 RK/27 paukkupanoshylsy. Sen pituudeksi ilmoitetaan 258.