Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Kaveri tiedustelee mitä tarkoittaa cwt tässä merkinnässä: British QF 6 pounder 10 cwt gun

1 hundred weight (Brit. cwt, centum weight) = 112 pounds = 50,8 kg

Lainaa:
""6 pounder" refers to approximate weight of projectiles, which was a traditional British way of denoting small guns.
"10 cwt" referred to the approximate weight of the gun and breech in cwt (hundredweight) rounded up :
10 cwt = 10 x 112 pounds = 1,120 pounds. It was standard British practice to differentiate guns of the same calibre by
adding weight in cwt to the description."
http://en.wikipedia.org/wiki/QF_6_pound ... ite_note-0

Kiitos Olof.

Suomeksi vastaus kuuluu: tykin putken painoa sentnereinä.

Meilläkin on ollut käytössä venäläisperäisiä tykkejä, joiden nimikkeissä oli mukana putken paino puutina, esim. 152 K 77-190 p (152 mm kanuuna mallia 1877, putkipaino 190 puutaa).

http://en.wikipedia.org/wiki/Pood

Tuo QF on Quick Firing eli "nopeasti ampuva" - käytännössä tämä tarkoitti takaa ladattavaa.. Myös merkinnät ML (Muzzle loading = suusta ladattava) ja BL (Breech loading = takaa ladattava) ovat myös olleet käytössä.

Englantilaisilla on noita "vitsikkäitä" painomittoja, Sentnerin lisäksi löytyy tietysti naula (pound, pauna) ja stone (kivi).. Sama pätee pituusmittoihin.. käsi voi olla enintään 11 tuumaa, koska 12 tuumaisena se onkin jo jalka..

Canet wrote:Tuo QF on Quick Firing eli "nopeasti ampuva" - käytännössä tämä tarkoitti takaa ladattavaa.. Myös merkinnät ML (Muzzle loading = suusta ladattava) ja BL (Breech loading = takaa ladattava) ovat myös olleet käytössä.

Englantilaisilla on noita "vitsikkäitä" painomittoja, Sentnerin lisäksi löytyy tietysti naula (pound, pauna) ja stone (kivi).. Sama pätee pituusmittoihin.. käsi voi olla enintään 11 tuumaa, koska 12 tuumaisena se onkin jo jalka..

Itse asiassa QF kyllä tarkoitti hylsyllistä laukausta käyttävää tykkiä. BL-tykeissä putken takapaan tiivistys hoidettiin jotenkin muuten, esimerkiksi de Bange-tyyppisesti.

Juu, kyllä QF:n kuului hylsy tai kartussi, no sehän tietty edellyttää yleensä takaa latausta, myös joustolaite kuului tähän "formaattiin".

De Bange oli yksi irtopanosta käyttävän takaaladattavan tykin sulkukappaleen tiivistysjärjestelmistä - sitä on joskus käytetty ilmeisesti myös yleisnimenä, vaikka käytössä oli myös mm. Elswick- ja Welin-järjestelmät. Periaatteessa niillä onkin yhtäläisyyksiä - tiivistys hoidetaan laajenevalla "tyynyllä", joka peräkappaleen sulkemisen jälkeen/yhteydessä laajennetaan puristamalla. Yhteistä kaikille näille järjestelmille on myös sektorikierrelukko. Kiilalukkoissa tarvitaan hiukan toisentyyppinen tiivistysjärjestelmä irtopanoslaukauksia varten.

Suustalataus saattaa tuoda monelle mieleen hyvinkin vanhat aseet, mutta niitä käytettiin vielä 1800-luvun jälkimäisellä puoliskolla. Suurimpia näistä olivat brittiläiset 16 tuuman rihlatut suustaladattavat 1870-luvulta. Takaaladattaviin siirryttiin kuninkaallisessa laivastossakin HMS Thundererillä 1879 sattuneen onnettomuuden jälkeen. Laukeamaton 12 tuuman suustaladattava ladattiin toistamiseen ja nyt ensimmäillä yrityksellä pettänyt laukaisu toimi - tykki hajosi ja tappoi 11 ja haavoitti 35 miestä. Ajatteleivat, että takaaladattavassa näkee helpommin, onko putkessa jo jotain.. Olisi kyllä luullut herättävän huomiota, ettei toisen lataus mennyt läheskään niin pitkälle putkeen kuin tavallisesti, mutta..

Canet wrote:Juu, kyllä QF:n kuului hylsy tai kartussi, no sehän tietty edellyttää yleensä takaa latausta, myös joustolaite kuului tähän "formaattiin".

QF-nimikettä on käytetty eri aikoina eri puolustushaaroissa eri tavoin, mutta ainakin 2. MS:n aikana niillä tarkoitettiin hylsyllisiä laukauksia ampuvia tykkejä, erotuksena irtopanoslaukauksia käyttävistä.