"DORA" siinä vasta tykki :D

Jimmyh851 · Post by **Jimmyh851** » Mon Apr 16, 2007 15:34

Oli tuo "dora" aika mahtava

http://library.thinkquest.org/04oct/017 ... gustav.jpg

Vai mitä mieltä olette??

Canet · Post by **Canet** » Wed Apr 18, 2007 22:30

Eiköhän maailman järein tykki saakin olla aika mahtava

.

Käyttö vaati mm. ilmaherruuden, jotta tykki pystyi toimimaan rauhassa. Lataaminen kesti 45 minuuttia - asema-anajo "hiukan kauemmin, kun piti rakentaa erikoisrautatie, jossa oli kaksi raidetta vierekkäin. Mutta kun 7100 kg;n nelimetrinen panssarikranaatti iski maaliin jopa 37 km:n päässä, niin siinäpä olikin "oksat pois ranskanleiväsrä".

Linkistä lisää tietoa http://www.aopt91.dsl.pipex.com/railgun ... 0index.htm

Suomen suurin tykki on ollut kaliperiltaan "vain" 305 mm, Dora sen sijaan 800 mm. Vertailun vuoksi voi kertoa, että 305 Obuhovin panssariammus painoi n. 470 kg.

Jimmyh851 · Post by **Jimmyh851** » Thu Apr 19, 2007 6:32

Voin kyllä olla väärässäkin mutta eikös siinä kestänyt lataaminen pitempään???

Muistan jossain lukeneeni että "dora" ampui vain 14 laukausta vuorokaudessa??

Mutta "dorallahan" ei ammuttu kuin ~300 laukausta koko sodan aikana (sisältäen koestukset ja harjotukset!

Nitro · Post by **Nitro** » Fri Apr 20, 2007 19:56

Komea pelihän tuo DORA:kin on mutta ,eipä Suomalaisen rannikkotykistönkään tarvitse hävetä " pienuuttaan". Kaivelin esille tuolta
CD-levyn kätköistä tuollaisen pikku dokumentin. Mitähän lie maalialueella
mietitty?

Jimmyh851 · Post by **Jimmyh851** » Fri Apr 20, 2007 20:04

Jaa-a?

Tiiätkö yhtään missä päin maailmaa oli Gustav tykki? Siis Doran "veli"?

Jos oikein olen kuullu nii se kyllä oli suunnattuna Pariisiin??

Nitro · Post by **Nitro** » Fri Apr 20, 2007 20:21

Jokohan tekstikin löytyi?

taifun · Post by **taifun** » Fri Apr 20, 2007 21:16

1944 osa noista järeistä rautatietykeistä oleili virossa josta ne tulellaan olisivat voineet vaikuttaa kannaksen torjuntataisteluihin.

tulenjohtoa oli harjoiteltu muutamaa kuukautta aikaisemmin.yhtään kranaattia ei tietojeni mukaan kuitenkaan saatu matkaan kannaksen suuntaan koska saksalaisilla oli jo tuohon aikaan kiire saada hitaammin tuliasemasta toiseen liikkuvaa tykistöään saksan oman maaperän suuntaan.nyt moni aiheetta epäilee tuota hidasta tulivalmiutta mutta tutustukaapa aiheeseen niin tulee ilmi että doran kaltaisen tykin tulivalmiuteen saattaminen on melkoisen pitkäkestoinen rakennustyömaa.

tiedot näiden tykkien varauksesta suomenkin rintamien taisteluiden tukemiseen ovat peräisin kirjasta.
poliittiset aseveljet kirjoittajana hans metzger.

Post by **Sturmmann** » Fri Apr 20, 2007 23:38

Hmm, tykkien kantama mielestäni on ollut max 40 km, joten hankaluutta olisi ollut ampua kannakselle???

huom 250 miestä tykillä, niin kustannustehokkuudesta ei ole ollut tietoakaan.

taifun · Post by **taifun** » Sat Apr 21, 2007 0:10

aivan. jos nyt kuitenkin pysytään orjallisesti aiheessa eli noissa nimeämässäni rt.tykeissä joilla tulta olisi voitu antaa aina kannakselle asti en tosiaankaan nimennyt yhtään tyyppiä vaan totesin tätä ainostaan harjoitellun.
yksi vaikka virosta miltei laatokalle kykenevä tykki olisi ollut
KRUP K5

Jimmyh851 · Post by **Jimmyh851** » Sat Apr 21, 2007 7:31

Nitro wrote:

Jokohan tekstikin löytyi?

Nyt meni kyllä yli hilseen

Mitäs tämä on?

Nitro · Post by **Nitro** » Sun Apr 22, 2007 21:54

Heh, vai meni yli hilseen. No selailin tuossa tuommoista Meritykistön ampumatarvikkeet kirjasta jossa on myös nuo 305 Obuhoff tykin ammusten kuvat,ja sattui silmään tuo sivu. Aika tehokas peli, koko komppania nurin kertalaakilla.

Canet · Post by **Canet** » Mon Apr 23, 2007 12:21

Tuossa "leikkeessä" mainittu Ristiniemen linnake aseistettiin siirtämällä Örön linnakkeelta kummankin jaoksen toinen tykki (tarkasti ottaen ykkösjaoksen toinen eli patterin 2. tykki ja kakkosjaoksen ensinmmäinen eli linnakkeen 3. tykki). Näin saatiin aikaan kaksi kaksitykkistä 305 O -patteria.

Viipurinlahden suulla sijainnut Ristiniemen linnake oli tulivalmis syksyllä 1939 - varsin sopivasti. Tositoimiin jouduttiinkin varsin pian. Toisen tykin putki halkesi kovalla pakkasella suoritetun ammunnan yhteydessä (johtuiko pakkasesta vai oliko tekovika, ei ole selvillä), jäljelle jäänyt putki osallistui kiitettävästi talvisodan taisteluihin ampuen yhteensä 298 laukausta. Putken käyttöiäksi oli laskettu 200 laukausta, mutta kesti kuitenkin tämän n. 50% ylityksen - ehkä kantama ja tarkkuus hiukan kärsivät.

Tuollainen 305 O -putki on suutasosta perätasoon 15850 mm pitkä ja painaa n. 50 tonnia. Yksiputkisessa asennuksessa (Ristiniemi, Örö, Isosaari) perääntyvien osien paino oli yhteensä 60 tonnia, perääntymismatka max 1270 mm (eikä kannattanut laittaa itseään eteen..). Tulinopeus oli n. 1 ls/min. Lataus tapahtuu kolmessa vaiheessa, ensin ammus, sitten A-panos ja lopuksi B-panos, molemmat panospussit ovat n. 130 cm pitkiä, ruutipanos (1/1) painaa yhteensä n. 150 kg. 453 kg:n puolipanssarikranaatilla ja täyspanos c:llä (156 kg) saavutettiin 860 m/s lähtönopeus ja 41 000 m kantama.

Samanlaiset 305 O -putket oli myös itänaapurin Gangut-luokan taistelulaivoissa. Eräiden ihmeellisten sattumusten kautta muutama putki päätyi myös saksalaisten haltuun ja ne muodostivat Jerseyn saarella "Batterie Mirus"-nimisen tuliyksikön.

Nitron kirjassa kerrotussa tapauksessa lienee käytetty miinakranaattia.

305 tykit kunnostettiin uudelleen sodan jälkeen jonkinlaisiksi köyhän miehen ohjusaseiksi - tarkoitus oli ampua herätesytytteisiä miinakranatteja pitkille etäisyyksille. Tässä sattui Isosaaressa "pikku vahinko", kun sytytin toimi heti putkivaiheen jälkeen..

smokeball · Post by **smokeball** » Mon Nov 19, 2007 0:12

Kirjassa Kunnia isänmaa löytyy kenraali Aarne Blickin kirjoitus Taipaleen tykistö, joka on hyvä kunnian osoitus rannikkotykistölle. Kannattaa lukea myös kirja Mantsi, järisevä, Koivisto (toivottavasti muistin nimen oikein).

Komendantti · Post by **Komendantti** » Wed Nov 21, 2007 18:23

Canet wrote:Vertailun vuoksi voi kertoa, että 305 Obuhovin panssariammus painoi n. 470 kg.

Pannaanko vielä kilo lisää, 471 kg?

APC mod 1911 - 1,038 lbs. (470.9 kg)

Täällä oli Suomen Obuhoveista hyvä tiivistelmä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/305/52_O

- - -

Canet wrote:Eräiden ihmeellisten sattumusten kautta muutama putki päätyi myös saksalaisten haltuun ja ne muodostivat Jerseyn saarella "Batterie Mirus"-nimisen tuliyksikön.

...Ettei kuitenkin Guernseyn saarella?

http://www.festungguernsey.supanet.com/ ... _mirus.htm

Vierekkäiset saaret kuitenkin: http://www.infoplease.com/ipa/A0108111.html

Aika mainio tarina tuo tosiaan on:

The twelve 30.5 cm and eighteen 13cm guns were then placed in storage in Sidi-Abdullah in 1935, with the aim to return them to Russia. Kliaguine expressed an interest in selling the guns to Finland in September 1939, at the outbreak of the Russo-Finnish War. On the 4th January with an agreement reached with Helsinki, three Finnish cargo boats arrived at Bizerta each to take on four of the twelve 30.5cm guns. The first eight arrived in Finland, but the remaining four never reached their intended destination at Petsamo.The last cargo vessel the Nina, after which the Guernsey battery would be named, sailed for Genoa on the 26th February, calling at Gibraltar and an English port en route. Arriving in Norwegian waters on 11th March, the guns were still on board the Nina when the German Army overran Norway the following month. The cargo was unloaded at Bergen, and the four guns taken to Friedrich Krupp A.G. at Essen.

Komendantti · Post by **Komendantti** » Wed Nov 21, 2007 20:13

Jimmyh851 wrote:Tiiätkö yhtään missä päin maailmaa oli Gustav tykki? Siis Doran "veli"?

Jos oikein olen kuullu nii se kyllä oli suunnattuna Pariisiin??

Ei ehtinyt Dora ampumaan Pariisia, koska Blitzkrieg eteni turhan nopeasti... Tykit saatiin valmiiksi vasta syksyllä -41.
Dora oli kyllä suunniteltu Ranskan Maginot-linjaa vastaan, mutta se ehti vasta Stalingradin rintamalle - liian myöhään, eli juuri ennen Pauluksen armeijan romahdusta.
Sen sijaan Schwerer-Gustav otti osaa mm. Sevastopolin piiritykseen.
Tykkien pohjalta rakennettiin vielä Langer-Gustav, jota alettiin kehittämään pitkän matkan rakettiammuntoihin mm. Lontoota vastaan, mutta se(kin) työ jäi kesken.

The Langer Gustav was a long cannon with 52 cm caliber and a 43 m barrel. It was intended to fire super-long-range rocket projectiles weighing 680 kg to a range of 190 km. This gave it the range to hit London. It was never completed after being damaged during construction by one of the many RAF bombing raids on Essen.

http://en.wikipedia.org/wiki/Schwerer_Gustav