47mm Obuhov

[jiipee76]

Yritin etsiä kuvaa 47mm Obuhov tykistä,mutta en löytänyt.Onko kellään kuvaa kyseisestä tykistä? Suomessa käytetty ainakin Vartiomoottoriveneissä.

Minulle tuli ammus jossa lukee muiden leimojen ohessa 47-O ja uskoisin että kyseinen murkula on juuri tuohon Obuhov tykkiin.

[HL/A]

"Itsenäisen Suomen rannikkotykit"-kirjassa on ainakin piirroskuva kyseisestä tykistä.

[JTV]

Yritin etsiä kuvaa 47mm Obuhov tykistä,mutta en löytänyt.Onko kellään kuvaa kyseisestä tykistä? Suomessa käytetty ainakin Vartiomoottoriveneissä.

Ilmeisesti niitä ei ole kovin montaa säilynyt. Ove Enqvist:in opuksessa "Itsenäisen Suomen rannikkotykit 1918 - 1998" löytyy pari valokuvaa sivuilta 80 - 81. Kuvatekstien mukaan kuvattu tykkiyksilö on Sotamuseon kokoelmissa.

Muuten, kyseinen tykkimalli ei nähnyt käyttöä vartiomoottoriveneissä, mutta kylläkin monissa muissa merivoimien aluksissa varsinkin alkuaikoina sekä talvisodan ja jatkosodan aikana niitä käytettiin sekalaisten pienien aluksien aseistamiseen. Näistä voisi mainita:
- Venäläisten 1918 jälkeensä jättämät C-luokan torpedoveneet (joista 4 kpl suomalaisessa käytössä 1918 - 1919).
- Miinalaiva Louhi 1918 - 1925.
- Torpedovene S6.
- A-luokan raivaajat (5 kpl).
- (Hinaaja) Aunus (Laatokalla talvisodan aikana). (*)
- Miinalaiva Yrjö (Laatokalla talvisodan aikana).
- (Kuljetusalus) Aunus (ex Latvialainen alus, Laatokalla jatkosodan aikana). (*)
- (Kalastusmoottorivene) Kukkapää (Laatokalla jatkosodan aikana).
Jatkosodan ainana suurin osa kyseisistä tykeistä oli jo rannikkotykistön käytössä. Tiedot Nissisen ja Wahlman:in kirjasta "Itsenäisen Suomen laivaston laivatykit 1918 - 2004" s. 43 - 44. Lisäksi kyseisiä tykkejä oli käytetty yleisesti punaisten v. 1918 rakentamissa panssarijunissa.

(*) Samannimisiä aluksia oli lisäksi myös jatkosodan aikainen aputykkivene Aunus.

[Canet]

Ei minullakaan ole kuvaa tästä tykistä..

Mutta vähän tietoja aseesta:
47/40 O perustui vastaavaan ranskalaiseen Hotchkiss-tykkiin (suomalainen tunnus 47/40 HL), joita Venäjä oli hankkinut 1800-luvun lopulla. Alkujaan tykissä oli jäykkä lavetti, mutta siihen kehitettiin joustolavetti - alkuperäisessä ranskalaisessa aseessa oli putken sivuilla nestehidastin/jousipalautin-laitteet. Venäläisessä vastaava varustus oli putken alla. Tykissä ei ollut varsinaisia suuntauslaitteita, vaan se oli vartalosuunattava.. Lukkona oli pystysuunnassa liikkuva kiilalukko ja rihlaus vasenkätinen.

Numeroita:
putken pituus 2048 mm
rihlatun osan pit 1483,8 mm
kierteitä kpl 20
aseen kok paino 557 kg (ilman kilpeä)
putken paino 217 kg
korkeussuuntaus -18..+16 astetta
kantama 5500 m
torjuntaet 1700 m
a-tarvike patruunalaukaus, paino n. 2,7 kg
miinakranaatti 47-O mrmkrv (mustaruutilataus), lähtönop. 700 m/s
47-O tkrv, lähtönop. 715 m/s
tulinopeus n. 20 ls/min
tykkiryhmä 1+4

Obuhov-tykkejä oli jatkosodan aikana kirjoissa 56 ja Hotchkissejä 19 kpl. Käyttökohteita tuossa tulikin jo hyvin lueteltua. Lattokallahan oli ennen sotaa voimassa sopimus, jonka mukaan 47 mm oli alusten suurin sallittu kaliperi. Putkien viimeinen käyttäjä oli rt, joka käytti niitä vielä sodan jälkeen 152/45 C-tykkien (juu, se Canet.. ) sisäputkina.
Tykistä oli myös it-versio.

Tiedot: Enqvist: "Itsenäisen Suomen rannikkotykit" ja Kiiskinen-Wahlman: "Itsenäisen Suomen laivatykit".

[Eki]

Ainakin yksityiskokoelmissa tulee vastaan kuvia 47 mm Obohovista.

Laitan tähän pari linkkiä yksityiskuviin. Vaikka ainaiset linkit harmittavatkin monia lukijoita

http://peacecountry0.tripod.com/joronen5.htm#oz

http://www.reocities.com/Athens/Parthen ... RAHMAS.HTM

Ensimmäisessä kuvassa on 47 mm:n Obuhov asennettuna lotjaan. Paikka Laatokan Läskelä, heinä/elokuun vaihde 1941.

Toisessa linkissä aukeaa sivu, jossa kaksi kuvaa Rahmansaaresta (Laatokalla) syyskuussa 1941. Kuvien tykit joko 47 mm:n Hotchkiss'ejä tai Obohoveja.

Minulla on nuo kuvat hiukan nettikuvia parempina versioina, voi pyytää yv:llä.

[Canet]

Tällä aseella oli tuon lotjan lisäksi varustettu sisävesilaivastomme ylpeys - tykkivene "Kukkapää" - isohko moottorivene - ampuminen kuulemma avasi limisaumaisen veneen saumat niin, että pumppaaja ei tahtonut pysyä perässä.. Välttämättömyys on outojen vuodekumppanien äiti sanoisi joku..

[Juha Tompuri]

Yritin etsiä kuvaa 47mm Obuhov tykistä,mutta en löytänyt.Onko kellään kuvaa kyseisestä tykistä? Suomessa käytetty ainakin Vartiomoottoriveneissä.

Muuten, kyseinen tykkimalli ei nähnyt käyttöä vartiomoottoriveneissä,

Ei niin, kannattaa olla tarkkana mihin lähteisiin luottaa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vartiomoottorivene_17

Ove Enqvist:in opuksessa "Itsenäisen Suomen rannikkotykit 1918 - 1998" löytyy pari valokuvaa sivuilta 80 - 81. Kuvatekstien mukaan kuvattu tykkiyksilö on Sotamuseon kokoelmissa.

Olisikohan sivun 81 kuvaan sittenkin lipsahtanut Hotchkiss?

t: Juha

[Juha Tompuri]

Tällä aseella oli tuon lotjan lisäksi varustettu sisävesilaivastomme ylpeys - tykkivene "Kukkapää" - isohko moottorivene - ampuminen kuulemma avasi limisaumaisen veneen saumat niin, että pumppaaja ei tahtonut pysyä perässä.. Välttämättömyys on outojen vuodekumppanien äiti sanoisi joku..

Olikohan tuo Obuhov tuossa lotjassa käyttöä vai kuljetusta varten?
"Täyslaidallinen" voisi vähintään hieman keinauttaa tuota purtta, puhumattakaan muista ongelmista.

t: Juha

[JTV]

Olisikohan sivun 81 kuvaan sittenkin lipsahtanut Hotchkiss?

Hyvin huomattu - rekyylikoneiston sijainti putken sivulla viittaisi Hotchkiss:iin, jollei kyseessä ole sitten jonkinlainen sekasikiö tyyliin "Obuhov asennettuna Hotchkiss:in lavetille" tms.

[jiipee76]

Ei niin, kannattaa olla tarkkana mihin lähteisiin luottaa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vartiomoottorivene_17
t: Juha

Kyllä siellä Wikipedian sivun alaosassa kerrotaan mielestäni aika luotettavia lähteitä tuolle tekstille:

-Suomen laivasto 1918-1969. Helsinki: Meriupseeriyhdistys, 1968.
-Peuranheimo, Orvo - Pirhonen, Jouko - Killinen, Kullervo: Laivat puuta, miehet rautaa - Moottoritorpedoveneiden taistelut Suomenlahdella 1941-1944. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1956.

Vai onko nuo ihan jonkun satusedän keksimiä juttuja:

"VMV 17 tuhoutui Neuvostoliiton ilmavoimien pommituksessa 18. kesäkuuta 1944 Tiurinsaarella Koivistolla. Aluksen mukana tuhoutui toinen hiittisläisten ammattisukeltajien 1920-luvulla miinafregatti Ladogasta nostamista 47 mm Obuhov-tykeistä."

...Hiittisläiset ammattisukeltajat löysivät hylyn 1920-luvulla ja irrottivat kaksi 47 mm tykkiä, konekiväärit ja erinäisiä muita painavia metalliesineitä, jotka nostettiin ylös.

...Tykit kunnostettiin sotaväen asepajassa Kataja­nokalla. Toinen niistä tuhoutui vartiotykkivene VMV 17:n mukana jatkosodassa, toinen romutettiin Asekoulussa Kokkolassa 70-luvun puolivälissä.

Mahdottoman hyvä mielikuvitus jollakin ollut noita juttuja kirjottaessaan jossei pidä paikkaansa.

Laitoin heti tilaukseen molemmat kirjat,näytti yhdessä nettiantikvariaatissa olevan onneksi molemmat.Joten pääsemme tarkastamaan asian kunhan kirjat saapuvat.Eihän sitä tietysti tuollaiseen Meriupseeriyhdistysten sun muitten kirjaan voi luottaa,mutta voin sen nyt silti läpi lukea.

[Jäger61]

Joku vuosi sitten noita 47mm ammuksia ammuskannuineen nostettiin Katajanokan kuupeesta ns. Halkolaiturin edustalta. Olivat ilmeisesti peräisin Itämeren laivaston jäljiltä v.1918 tapahtumista. Osa ammuksista oli säilynyt todella hyvin, esim. mustaruuti virikepanoksenpussi oli vitivalkoinen. Muutenkin tankoruutipanos oli kuin eilen sidottu ja pakattu. Pohjasytytin sisuskaluiltaan oli myös ns. kuin uusi.

[Eki]

Tällä aseella oli tuon lotjan lisäksi varustettu sisävesilaivastomme ylpeys - tykkivene "Kukkapää" - isohko moottorivene - ampuminen kuulemma avasi limisaumaisen veneen saumat niin, että pumppaaja ei tahtonut pysyä perässä.. Välttämättömyys on outojen vuodekumppanien äiti sanoisi joku..

Olikohan tuo Obuhov tuossa lotjassa käyttöä vai kuljetusta varten?
"Täyslaidallinen" voisi vähintään hieman keinauttaa tuota purtta, puhumattakaan muista ongelmista.

t: Juha

Tuosta erikoisuudesta nimeltä "Kukkapää" on kyllä paljon kuvia. Linkitän tähän pari, jotka ovat pyörineet netissä. "Kukkapää" tosiaan meni heikkoon kuntoon Rahmansaaren valtausta tukiessaan syyskuussa 1941. Mihin lie päätynyt tuo sotasankari, en tiedä!

http://peacecountry0.tripod.com/gunboats.htm#1

http://peacecountry0.tripod.com/joronen7.htm#oz

http://peacecountry0.tripod.com/joronen9.htm#oz

47 mm:n laivatykit olivat helppoja irrottaa ja siirrellä. Talvisodassa, Laatokan jäädyttyä tykkejä irrotettiin aluksista ja asennettiin rekijalustalle. Rakennelmalle annettiin kuvaava lempinimi "lammas." En valitettavasti ole vielä nähnyt yhtään kuvaa näistä "lampaista." Niitä kuitenkin käytettiin mm Pitkärannan edustan rankoissa saaristotaisteluissa.

Jatkosodassa 47 mm:n laivatykkejä käytettiin myös rannikkotykistön harjoitusaseina. Niihin asennettiin suuntakaari ja jonkinlainen kiertokoneisto. Ainakin Äänisen Väliniemessä oli yhdessä vaiheessa tällainen harjoituspatteri. Kuvia saa yv:nä.

[Juha Tompuri]

Ei niin, kannattaa olla tarkkana mihin lähteisiin luottaa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vartiomoottorivene_17
t: Juha

Kyllä siellä Wikipedian sivun alaosassa kerrotaan mielestäni aika luotettavia lähteitä tuolle tekstille:

-Suomen laivasto 1918-1969. Helsinki: Meriupseeriyhdistys, 1968.
-Peuranheimo, Orvo - Pirhonen, Jouko - Killinen, Kullervo: Laivat puuta, miehet rautaa - Moottoritorpedoveneiden taistelut Suomenlahdella 1941-1944. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1956.

Vai onko nuo ihan jonkun satusedän keksimiä juttuja "VMV 17 tuhoutui Neuvostoliiton ilmavoimien pommituksessa 18. kesäkuuta 1944 Tiurinsaarella Koivistolla. Aluksen mukana tuhoutui toinen hiittisläisten ammattisukeltajien 1920-luvulla miinafregatti Ladogasta nostamista 47 mm Obuhov-tykeistä."

...Hiittisläiset ammattisukeltajat löysivät hylyn 1920-luvulla ja irrottivat kaksi 47 mm tykkiä, konekiväärit ja erinäisiä muita painavia metalliesineitä, jotka nostettiin ylös.

...Tykit kunnostettiin sotaväen asepajassa Kataja­nokalla. Toinen niistä tuhoutui vartiotykkivene VMV 17:n mukana jatkosodassa, toinen romutettiin Asekoulussa Kokkolassa 70-luvun puolivälissä.

Tuo lähde lienee wikitasoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Miinafregatti_Ladoga

Satuilu olisi selvinnyt vieläkin selvemmin jos tuossa VMV-17 artkkelissa mainittu valokuva olisi ollut siinä mukana:

VMV 17 tuhoutui Neuvostoliiton ilmavoimien pommituksessa 18. kesäkuuta 1944 Tiurinsaarella Koivistolla. Aluksen mukana tuhoutui toinen hiittisläisten ammattisukeltajien 1920-luvulla miinafregatti Ladogasta nostamista 47 mm Obuhov-tykeistä. (kuvassa tykki on aluksen peräkannella)

http://salmi.org/sotahistoriaa%20orusjarvella.htm

Mahdottoman hyvä mielikuvitus jollakin ollut noita juttuja kirjottaessaan jossei pidä paikkaansa.

Laitoin heti tilaukseen molemmat kirjat,näytti yhdessä nettiantikvariaatissa olevan onneksi molemmat.Joten pääsemme tarkastamaan asian kunhan kirjat saapuvat.Eihän sitä tietysti tuollaiseen Meriupseeriyhdistysten sun muitten kirjaan voi luottaa,mutta voin sen nyt silti läpi lukea.

Peuranheimo-Pirhonen-Killinen kirjassa pääpaino on mt-veneissä, vm-veneistä ja niiden aseistuksesta siinä ei ole kovinkaan paljon tietoa.
Tuo toinen mainitsemasi lähde on mielenkiintoinen, ja vähän valaisee wikipedian kirjoittajan(kin) tietotasoa ja mitä muita artikkeleita hän lienee kirjoitellut.
Ihme jos olet sen saanut sen kirjan tilattua.

Lukeminen kannattaa, ja etenkin kriittinen sellainen.

t: Juha

[jiipee76]

Tuo toinen mainitsemasi lähde on mielenkiintoinen, ja vähän valaisee wikipedian kirjoittajan(kin) tietotasoa ja mitä muita artikkeleita hän lienee kirjoitellut.
Ihme jos olet sen saanut sen kirjan tilattua.

Lukeminen kannattaa, ja etenkin kriittinen sellainen.

t: Juha

En vieläkään ymmärrä miten tuo valokuva osoittaa että tykki ei olisi veneen takakannella ollut.Tuosta kuvasta se on ainakin mahdoton päätellä,sen verran kunnolla paatti on siipeensä saanut.Ja kuvakaan ei ole ihan mikään tarkin mahdollinen.

Mitä vikaa tuossa toisena lähteenä mainitussa Otavan julkaisemassa Suomen Laivasto 1918-1968 I ja II kirjassa on? Kirja sarjaa on esimerkiksi huuto.netissä useita myynnissä.Ei ole mikään kauhean iso ihme löytää.

Onko sekin siis jotakin täysin satukirja sarjaa?
http://www.antikvariaatti.net/product.php?id=105332

[Juha Tompuri]

Tuo toinen mainitsemasi lähde on mielenkiintoinen, ja vähän valaisee wikipedian kirjoittajan(kin) tietotasoa ja mitä muita artikkeleita hän lienee kirjoitellut.
Ihme jos olet sen saanut sen kirjan tilattua.

Lukeminen kannattaa, ja etenkin kriittinen sellainen.

t: Juha

En vieläkään ymmärrä miten tuo valokuva osoittaa että tykki ei olisi veneen takakannella ollut.Tuosta kuvasta se on ainakin mahdoton päätellä,sen verran kunnolla paatti on siipeensä saanut.Ja kuvakaan ei ole ihan mikään tarkin mahdollinen.

Kuvasta näkee riittävän selkeästi mikä ase takakannella on.
Ja sama asia selviää myös asioihin muuten kuin wikipediaan perehtymällä.

Mitä vikaa tuossa toisena lähteenä mainitussa Otavan julkaisemassa Suomen Laivasto 1918-1968 I ja II kirjassa on? Kirja sarjaa on esimerkiksi huuto.netissä useita myynnissä.Ei ole mikään kauhean iso ihme löytää.

Onko sekin siis jotakin täysin satukirja sarjaa?

Ei ne kaksi olekkaan satukirjasarjaa.
Lähteessäsi (wikipediassa) ja aiemmassa kirjoituksessa mainitsemasi taasen kyllä on:

Kyllä siellä Wikipedian sivun alaosassa kerrotaan mielestäni aika luotettavia lähteitä tuolle tekstille:

-Suomen laivasto 1918-1969. Helsinki: Meriupseeriyhdistys, 1968.

t: Juha