Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Tässä kuvassa asennetaan Jätkänkynttilä siltaa Rovaniemellä... eikö?

21 cm Paris-Geschütz

Kaiser-Wilhelm-Geschütz tai Paris-Geschütz (eli Keisari Vilhelm - tai Pariisi-tykki) oli saksalainen suurtykki ensimmäisessä maailmansodassa. Sen suunnitteli Krupp-yhtiö, tarkoituksenaan luoda tykki pommittamaan Pariisia saksalaisten linjojen takaa. Koska tuo etäisyys oli kymmeniä kilometrejä, tarvittiin järeitä ja erikoisia ratkaisuja; esimerkiksi putken pituus on 176 kaliiperinmittaa (37 metriä) mikä lienee alallaan ennätys. Kanuunan nimellinen kaliiperi oli 210 mm, mutta ammusten halkaisija vaihteli 210 mm:stä 230 mm:iin ja ne oli ammuttava oikeassa järjestyksessä pienimmästä suurimpaan, koska tykin putki kului nopeasti johtuen suuresta lähtönopeudesta (yksi putki kesti noin 65 laukausta). Ajoainelataus painoi 150 kg, ja ammus nousi stratosfääriin saakka, saavuttaen suurimmillaan 40 km korkeuden ennen putoamistaan maahan. Myös Pariisi-tykkinä tunnettu tykki asennettiin 380 mm rautatietykin alustalle. Tykillä ammuttiin sodan aikana yhteensä 320 laukausta, joista 180 putosi Pariisiin. 256 ihmistä kuoli ja 620 haavoittui tykin tulesta.

Ominaisuudet

* Järeä pitkän kantaman kanuuna
* Kaliiperi: 210 mm
* Suurin kantama: 122 km
* Ampumatarvike: sirpalekranaatti
* Kranaatin paino: 119,70 kg
* Kranaatin lähtönopeus suurimmalla panoksella: 2000 m/s (7200 km/h)
* Paino: noin 750 000 kg

Aiheesta muualla:
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paris-Geschütz.

http://www.firstworldwar.com/atoz/parisgun.htm

Tämä oli wikistä.

Ipä menny poijat halpaan

Mikki wrote: * Paino: noin 750 000 kg

Onko tuo vähän liioiteltu tieto? Vaikuttaa ainakin síltä.

Niin no, mitä kaikkea siihen painoon lienee otettu mukaan..

Tällä erikoisaseella yritettiin ilmeisesti murtaa ranskalaisten taistelutahtoa ja aikaansaada paniikkia kotirintamalla. Eihän se onnistunut, mutta kyllä tuollainen käytännössä lähes varoituksetta tuleva paukku varmasti jonkin verran pelkoa herätti.

Lähtönopeus on ollut melkoisen huikea!

Ikävä, ettei ase ole päätynyt mihinkään museoon jälkimaailman ihmeteltäväksi.

Eipä nuo saksalaiset kovinpaljoa todistusaineistoa jättäneet noista jättitykeistään myöhemminkään.

Tosi on, ei jäänyt "Dorakaan" museoesineeksi. Aika ajoi sitten tämäntapaisten raskaiden ja kalliiden laitteiden ohi. Ohjus on paljon helpompi siirtää..

Noita jättiläistykkejä ei varmaankaan ole säilynyt senkään vuoksi, että teräs on rahan arvoista tavaraa ja sille on paljon tarvetta jälleenrakennuksessa.

Kuinka kauan kesti tykin laukaisusta murkulan tonttiin tippumiseen? Muistan jostain lukeneeni että saksalaiset matemaatikot joutuivat juurikin tuon fääriin nousemisen vuoksi laskemaan kuinka paljon maapallo ehtii pyörimään tuossa ajassa, että saatiin selville tarkka osumakohta. Kuulostaa jotenkin omituiselta, mutta on ko tässä mitään perää? Tosin jos kyse on Pariisin kokoisesta maalista, niin ei haittaa jos ei ihan metrin tarkkuudella osu siihen mihin piti.

Tässä on muuten mielestäni yksi parhaista ja kattavimmista sivustoista tuon ajan tykeistä, panssareista muustakin maavoimien kalustosta:
http://www.landships.freeservers.com/

Panssarijääkäri wrote:Kuinka kauan kesti tykin laukaisusta murkulan tonttiin tippumiseen? Muistan jostain lukeneeni että saksalaiset matemaatikot joutuivat juurikin tuon fääriin nousemisen vuoksi laskemaan kuinka paljon maapallo ehtii pyörimään tuossa ajassa, että saatiin selville tarkka osumakohta. Kuulostaa jotenkin omituiselta, mutta on ko tässä mitään perää? Tosin jos kyse on Pariisin kokoisesta maalista, niin ei haittaa jos ei ihan metrin tarkkuudella osu siihen mihin piti.

Niinhän se maapallon pyöriminen on otettava huomioon pidemmillä ampumamatkoilla nykyisinkin.

Ei kait se ammuksen lakikorkeus suoranaisesti vaikuta, vaan lentoaika.

coriolisvoima?