Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Mikä tykki ja miten saatu Suomeen?

75 K 11 tuli Italiasta 1929 koeammuntoihin.

Tulenjohtomies wrote:75 K 11 tuli Italiasta 1929 koeammuntoihin.

Ei tainnut sitten pärjätä niissä koeammunnoissa?

Vilho Petter piti tykistä ja oli myös hinnaltaankin edullinen,mutta hallitus ei hyväksynyt tykkikauppoja.
Italiaanot veti kaupojen lykkääntymisestä "herneet nenään" ja "lahjoittivat" tykin tänne...yhden tykin takaisin rahtaaminen kranaattien kanssa olis varmaan ollut aika hinnakasta.

"Nollakakkosia" oli kait tarpeeksi?

t: Sven

Varmaan sen ajan mittapuun mukaan.

Melko erikoinen ase, ulkonäkökin aika kummallinen. Tässä teknistä tietoa Paulaharjun kirjasta:

75 K 11 (myöhempi saksalainen nimike 7,5 cm FK 244(i)

kaliiperi 75 mm
putkenpituus 2025 mm, 27 cal
ammuspaino 6,5 kg
lähtönopeus 510 m/s
kantama 7,5..9,0 km
koro -15..+65 astetta
sivu +- 27 astetta
tuliasemapaino 1076 kg

Tykissä oli haaralavetti, jossa kannuslevyt. Joustolaite oli omintakeinen,se ei kääntynyt putkea korotettaessa.
Italialaiset käyttivät tykkiä myös ilmatorjuntaan!

Mikähän tykki tässä kotimaisessa sota-ajan kuvassa voisi olla?

76mm ItK/02/34 OH elikäs Obuhov

Ok. Kiitoksia.
Kuinkas sitten tällainen etäisyysmittari (tai joku), onko ihan peruskauraa?

S.Kolkka wrote:76mm ItK/02/34 OH elikäs Obuhov

Minkähänlaiselle jalustalle tällainen tykki on ollut pultattuna?

Tämä tykki on Kuivasaaressa.

Tuollainen kiinteään asennukseen tarkoitettu (rannikko)tykki voidaan asentaa hirsiperustaan kiinnitettyihin tai betoniin valettuihin tai kallioon porattuhin reikiin juotettuihin pultteihin. Pultit muodostavat yleensä ympyrän, jota kutsutaan peruskehäksi. Eri lavetimalleilla on omanlaisensa peruskehät.. Pultit ovat varsin pitkiä, vaikka niistä ei paljoa ole näkyvissä.Vanhoilla linnake/asemapaikoilla tuollaisia peruskehiä saattaa nähdä..

Tässä kuvassa on 76 Itk 16 Br eli "posetiivin" peruskehä, jolle on tunnusomaista parittain olevat pultit (16 kpl) - kehän sisäpuolella tuossa etuoikealla näkyy tykille tulleiden kaapeleiden tyngät. Kuva on Kuuskajaskarista.


Peruskehän täytyy tietysti olla mahdollisimman vaaterissa - asennuksen yhteydessä tykki tasataan, eli vaakasuorassa olo tarkastetaan kulmatasaimella ja tarvittaessa korjataan esim. hivuttamalla lavettikartion pohjalaipan ja peruskehän väliin ohita metalliliuskoja. Ensimmäisen ammun jälkeen tykki yleensä joudutaan tasaamaan uudelleen. Jotta tykki kestäisi paremmin vaaterissa, sitä pitäisi säilyttää niin, että putkea käännetään vuorotellen eri suuntiin.

Hirsiperusta on tuollaisen kiinteän tykin "kenttälinnoite", eikä tietysti yhtä vakaa kuin kallio/betoni. Kuvasin joskus Örön vanhan 120 mm patterin jäänteitä - se on ollut hirsiperustalla - hirret olivat aika paljolti lahonneet pois ja nyt vain peruskehän pultit ja hirsiä toisiinsa sitoneet raudat sojottivat enää paikalla. Se oli aikaa ennen digikuvia - pitäisi varmaan digitoida - kunhan ehtisi..

Okei, kuvista oli apua.
Tällaisia mittoja sain yhdeltä tutulta:
Pulttikehän halkaisija luokkaa 850mm, 16 pulttia, paksuus 25mm joista näkyvillä 100mm pätkät,
betonijalustan halkaisija 1050mm.
Taitaa siis kyseessä olla vanha tykkiasema.

Epäilemättä siinä on tykki ollut..