Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Tämä löytyi tuota edellistä kuvaa etsiessä.

Kovasti kiitoksi! Siinäpä se, 152/45 CL eli 152 mm:n 45 pituuskaliberin kanuuna Canet'n mallia, laivalavetilla. Tässä yksilössä ei ole vielä edes kehtoa ehditty kääntää, eli alkuperäismallia. Tykin ampumaetäisyyttä rajoitti matala lavetti ja justiinsa nämä hidastin- ja palautinlaitteet vielä putken alla. Äijillä on päällään vanhat rt:n vormut m/22. Ei mahtaisi olla tietoa, miltä linnakkeelta ja vuodelta kuva on?

Tommonen kuva 20-luvun alkupuoliskolta rantapyssyn pojista, paikka saattais olla Ino, näin mulle on kerrottu (tuli huono kuva, ku ei oo luonnonvaloa, eikä edelleenkään sitä "minijalkaa".... vaan mikä tykki tuo on????

Ei ollut mitään tekstiä canet valokuvassa. Löysin sen turkulaisesta osto ja myyntiliikkeestä joskus vuonna -92-96. Ehkä joku rannikkotykistössä palvellut voisi tunnistaa, tosin heikot on avut tuossa kuvassa...

Ove Enqvistin Itsenäisen Suomen Rannikkotykit 1918-1998 sivulla 145 on kuva samanlaisella matalalla lavetilla olevasta Canetista Utössä.

Savun kuvassa näyttäisi olevan 254 45 D eli "kymppituumainen" Durlacher-tykki. Muistaakseni Inon patterilla oli kuitenkin 305 mm Obuhov-tykkejä. Durlachereita oli mm. Helsingin edustan linnakkeilla ja Saarenpäässä.

Minulla ei ole ollut tilaisuutta käydä Utön vanhalla patterilla (ampumaradan maastossa), joten en tiedä, millaiset peruskehät siellä on. Enqvistin tietoon olen kyllä tottunut luottamaan. Örössä on vastaavia matalalavettisia "modernisoitu" valamalla betonista korotettu peruskehä - tietty tykille, jonka kehto on käännetty. Tykkejä siellä ei enää näissä eteläisimmän niemen asemissa ole, mutta muuyten asemat ovat jäljellä. (on niistä jossain joku kuvakin, mutta ei ole käsillä, kun kirjoittelen tätä lomareissusta Kolarista).

Tossa albumissa noita tykki kuvia oo ku just kaks, mutta sitte on tulenjohosta ulkokuva, siitä joku saatas paikan arvaa...Ino tuli ihan siitä et yks kuvan miehistä asu terijoella ja kävi kotoolta töissä...eli se ollu asevelvollisena eri paikassa ja ollu sitte kapiukkona inossa....

Tuossa samainen miekkonen, mutta tykki ei ilmeisesti ole tuo 254 45 D ? (väärään osioonhan nämä nyt tulee...mutta sallittanee tämmönen offtopik)

Ei ole Durlacherin kymppi-, eikä kuusituumainenkaan, vaikka mäkilavettinen tämäkin on. Näyttäisi olevan 229 RK 67, eli venäläinen 229 mm rannikkokanuuna vuosimallia 1867. Näitä on vieläkin pari Suomenlinnassa, kuvakin voisi olla sieltä - takana näkyy sopivan näköinen valli. Ase ei näytä enää tässäkään kuvassa ampumakuntoiselta..

Rannikkotykistöllä oli vielä viime sodissa vielä ainakin yhtä tässä mainitsematonta mäkilavettitykkiä - 152/35 MK eli 152 mm merikanuuna. Tässäkin oli paksu monikerrosputki, tosin sisäputki jatkuu pitemmälle kuin muissa vanhoissa vastaavan kaliberisissa.

RT-linnakkeiden aseistuksesta viime sodissa tässä linkissä: http://www.geocities.com/finnmilpge/fmp ... ort39.html . Ei kuitenkaan vastaa läheskään joka paikassa itsenäisyyden alkuvuosien tilannetta.

Auroran alkuperäiset tykit olivat viety toisen maailmasotan aikana Peipsin itärannikolle ja haudatetiin sinne.
Auroran "korjauksen" jälkeen ei olnyt alkuperäisiä tykkejä saatavissa ja kansallaisten huijamiseksi asenetiin Aurora-n Canet tykit!

Lähde: Viron militaar.net

Jaha, olin kyllä siinä käsityksessä, että Auroralla ja sisaraluksillaan oli alunperinkin tätä vastaavat tykit. Aurora oli harvoja Tshusiman salmen taistelusta selvinneitä venäläislaivoja. Toimi muistaakseni siellä amiraali Enqvistin lippulaivana (suomalainen..). Laivan osallisuus vallankumoukseen on ilmeisesti vain legendaa, josta on tehty myytti.. No, hyvä kun on säilynyt, tuon ajan sota-aluksia ei paljonkaan ole jäljellä. Auroraankin on laitettu uusi pohja.

Kuvassa näkyy hyvin kääntämätön canet-tykin kehto, palautuslaitteen bellevillejousipakka etualalla seisojien välistä. Tuommoista painemittaria ei ole Suomessa juurikaan harrastettu. Joustolaiteen oikean paineen näkee kun mittaa liikkuvan pohjan etäisyyden etukannattimesta..

Canet-tykeistä kiinnostuneille voin toimittaa laatimaani historiikkia, jossa on mukana myös tykkien käsittelyyn liittyviä ohjeita. Juttu on kuvitettu ja ehkä sen verran iso, että pitää paistaa levylle ja pistää postilla tulemaan. Mutta YV:llä tarkemmin ketä kiinnostaa..

Historiasta on Auroran tykkien kohtalosta muutamia versiotta:
1. Auroran tykkeja käytetiin 2ww aikana Leningradin puolustuksessa.
2.Tykit hukatiin kotisotan aikana.
3.1 Tykit kuljetetiin Peipsin Venäjän puolen rannikolle,mutta autoja hyökkäsivät saksalaiset lentokoneet ja tykit rikotiin.
3.2 Tykit laidetiin veneihin Peipsin laivaston,mutta Sakut kiersivät Peipsin järven ja perantuessa Ryssät itseuppotivat tykkiveneet.
3.3 Tykkeja ei ehtitty kasataa asemiin ja tykit haudatetiin Peipsin rannalle(sotan jälkeen vietiin pois)

"Canet" tykit puretiin Kronstadin(Viroksi Kroonlinna) puolustusasemilta ja sijotetiin Auroran,koska "Canet" tykit olivat ulkonäöltä pian samankaltaisia kansan huijamiseksi.

Niinpä niin, huijausta koko juttu. Neuvostoliiton aikana Leningradissa käynyt sukulainen kertoi, että tuossa keulatykissä olisi ollut ihan erityinen muistolaatta vallankumouksen avauslaukauksen ampumisesta.. Onkohan enää tuollaista laattaa paikallaan? Samalta matkalta sain tuliaiseksi vihertävästä lasista puristetun "Aurora" mitalin. Kyllä se jossain pitäisi olla tallessa..

Canet wrote:Niinpä niin, huijausta koko juttu. Neuvostoliiton aikana Leningradissa käynyt sukulainen kertoi, että tuossa keulatykissä olisi ollut ihan erityinen muistolaatta vallankumouksen avauslaukauksen ampumisesta.. Onkohan enää tuollaista laattaa paikallaan? Samalta matkalta sain tuliaiseksi vihertävästä lasista puristetun "Aurora" mitalin. Kyllä se jossain pitäisi olla tallessa..

On sielä 2 laataa todistamassa tykin ja laivan aitoutta!

http://image12.webshots.com/12/0/54/44/ ... zVU_fs.jpg
näkyisi olevan ja vielä "kulta kiillolla" merivoimien tyyliin puleerattuna. tuli itsekin nähtyä kyseinen laiva aidon cccp:n aikana. tosin oli talvis aika joten paatti ei ollut avoinna.