Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Hylsyn mitat 75-76mm x 259mm tai 260 kanna halkaisija 87-88mm

Kannassa merkinnät SCHNEIDER 1916 68 S.M.A, ruutipussissa venäjäksi 76mm P.P 1927g, 54-6-353

Hylsyn kyljessä joku numerosarja mustalla maalilla ja venäläisellä fontilla

ja 4/1 OD 3/43 C ja sen alla 1-43-C 484gr tai jotakin tuonne päin.

Pussinsisältö oli läpikuultavan vihreää raetta.

Toisessa hylsyssä oli kanta merkinnä S&B MFG CO 1916, kolmas oli venäläinen vuodelta 43.

Minkä vehkeen hylsyjä ovat.

t:MioHa

MiHa wrote:Hylsyn mitat 75-76mm x 259mm tai 260 kanna halkaisija 87-88mm

Kannassa merkinnät SCHNEIDER 1916 68 S.M.A, ruutipussissa venäjäksi 76mm P.P 1927g, 54-6-353

Hylsyn kyljessä joku numerosarja mustalla maalilla ja venäläisellä fontilla

ja 4/1 OD 3/43 C ja sen alla 1-43-C 484gr tai jotakin tuonne päin.

Pussinsisältö oli läpikuultavan vihreää raetta.

Toisessa hylsyssä oli kanta merkinnä S&B MFG CO 1916, kolmas oli venäläinen vuodelta 43.

Minkä vehkeen hylsyjä ovat.

t:MioHa

En tiedä, miten Schneiderin tehdas liittyy asiaan, mutta 76 mm P. P. 1927 g. tarkoittanee 76-мм полковая пушка обр. 1927 г. eli siis 76 RK 27:aa eli 7,62 cm IKH 290 (r):ää. Ilmeisesti kyseessä on ko. tykin paukkupanoshylsy, joka on tavallista 385 mm pitkää hylsyä selvästi lyhyempi, 258 mm. Tältä ainakin tässä vaiheessa vaikuttaa.

LV wrote:Ilmeisesti kyseessä on ko. tykin paukkupanoshylsy, joka on tavallista 385 mm pitkää hylsyä selvästi lyhyempi, 258 mm. Tältä ainakin tässä vaiheessa vaikuttaa.

Unohdin mainita, että paketin jatkona siinä edessä irtaallaan oli myös kranaatti, mutta en sitä viitsinyt sen enempää tutkiskella. Tästä voisi päätellä, että on sillä ihan tappamistarkoitus ollut. Kaitpa se kranaatti tuohon on ollut menossa.

Nallissa tekstit: P 558 ja 53/12

-MiHa

MiHa wrote:

LV wrote:Ilmeisesti kyseessä on ko. tykin paukkupanoshylsy, joka on tavallista 385 mm pitkää hylsyä selvästi lyhyempi, 258 mm. Tältä ainakin tässä vaiheessa vaikuttaa.

Unohdin mainita, että paketin jatkona siinä edessä irtaallaan oli myös kranaatti, mutta en sitä viitsinyt sen enempää tutkiskella. Tästä voisi päätellä, että on sillä ihan tappamistarkoitus ollut. Kaitpa se kranaatti tuohon on ollut menossa.

Nallissa tekstit: P 558 ja 53/12

-MiHa

Miten olisi valokuva tai pari?

http://picasaweb.google.com/Sky1939/Mil ... 2987424322

Tuolta löytyy 4 kuvaa. Tekstit niissä ei näy, mutta ne on mitkä aikaisemmin kirjoittelin. Kranaatin kuva ei myöskään taida paljon auttaa, on sen verran hiekassa.

Kuten mittapiiroksen kuvassa mainitaan, kyseessä on kartussihylsy, eli hylsy, joka ladataan erikseen ammuksen jälkeen. Näitä hylsyjä on ainakin joihinkin aseisiin valmistettu ns. lyhennettyinä. Käyttö on ollut liian heikosti ylimenokartioon ladatun ja siis liian taakse jääneen ammuksen poistaminen ampumalla (täysmittainen hylsy ei olisi mahtunut). Tiedossa ei ole, onko 76 RK:lla ollut tällaista erikoiskartussia.

Pituus 94mm ja kaliberi 37mm ? Renault FT-14 Buteauxin hylsykö ?

Yleismaailmallinen 37x94R hylsy, omasi taitaa olla ranskalaista valmistetta. Niitä on tehty lukuisissa maissa ja lukuisiin aseisiin, myös Renault-tankkiin. Meilläkin oli useita venäjän perua olevia aseita käytössä.

Jos on joutilas niin minulta puuttuu pari hylsyä.

Sisällissodan aikuisten panssarijunien tykkien kaliberi kaiketi sama ?

caporal wrote:Sisällissodan aikuisten panssarijunien tykkien kaliberi kaiketi sama ?

"Aseet punakaartien panssarijuniin saatiin Venäjän Itämeren laivastolta. Aseina oli 37 mm Maxim-tykkejä, 47 mm:n Hotchkiss-tykkejä ja57 mm:n Nordenfeld-tykkejä sekä 75 mm:n laivatykkejä."
http://docplayer.fi/5510194-Jouni-silla ... nissa.html ,sivulta 37 (39) alkaa.

37mm Maxim "Pom-Pom" käytti samaa hylsyä. Tosin venäläisillä oli omaa hylsytuotantoa enkä tiedä että olisivat saaneet Ranskasta näitä A-tarvikkeita. Lienee sodan jälkeistä tuontia, esimerkiksi Renaultien mukana.

HL/A wrote:37mm Maxim "Pom-Pom" käytti samaa hylsyä. Tosin venäläisillä oli omaa hylsytuotantoa enkä tiedä että olisivat saaneet Ranskasta näitä A-tarvikkeita. Lienee sodan jälkeistä tuontia, esimerkiksi Renaultien mukana.

Noita ammuksia käytettiin aika monissa tykeissä.

Tarkasti ottaen molemmissa suomalaisissa panssarijunissa oli noin vuoden 1918 - 1919 paikkeilta lähtien pikatykkivaunu jonka aseistuksena oli 37-mm Maxim automaattikanuuna joka tunnettiin maailmalla lempinimellä "pom-pom". Vuosien 1937 - 1938 paikkeilla panssarijuniin tehdyissä muutos- ja korjaustöissä vaihdettiin myös nuo 37-mm Maximit sekä junissa olleet 76 K/02 tykit (2 kpl, ne olivat v. 1918 sotasaaliiksi saadun venäläisen panssarijunan kahdessa tykkivaunussa) toisiin tykkeihin. Nämä toiset tykit olivat 76 VK/04 vuoritykkejä, joita tuli sitten 2 tykkiä per panssarijuna. Talvisodan jälkeen 76 VK/04:t korvattiin 40-mm Bofors:eina, joista tuli sitten panssarijunien pääaseistus jatkosodan ajaksi.

Tuossa Caporal:in laittamassa kuvassa näkyy panssarijuna ilmeisesti talvisodan aikoihin jolloin sen tykkeinä olivat 76 VK/04:t.

Tältä sivustoni sivulta löytyy englanniksi jonkin verran tietoa sekä piirrokset jotka havainnollistavat noiden panssarijunien pikatykkivaunujen/isojen tykkivaujen evoluution:
http://www.jaegerplatoon.net/TRAINS11.htm

Merivoimilla (johon kuului myös rannikkotykistö) oli ennen toista maailmansotaa 37-mm Maxim automaatti-kanuunoita nimikkeellä "37/30 Ma" käytössään noin 30 kpl, niitä yritettiin käyttää talvisodan aikana vielä it-tykkeinä minkä jälkeen niitä käytettiin rannikkolinnakkeiden lähipuolustukseen. Kyseiset tykit kuuluivat noin 50 - 60 tykkiin jotka oli saatu sotasaaliiksi v. 1918. Lisäksi rannikkopuolustuksella oli käytössään kymmenkunta "37/20 O" tykkiä, joita myös käytettiin jatkosodan aikana rantapuolustukseen linnakkeilla välillä Hanko - Loviisa.

Maavoimien puolella oli aina talvisotaan asti käytössä 1. maailmansodan aikaisia venäläisiä 37 K/14 Obuhov ja 37 K/15 Rosenberg jv-kanuunoita, joita yritettiin paremman puutteessa käyttää vielä talvisodassa pst-tykkien korvikkeena.

Hylsy (kirpparilöyty) taitaa olla 75x118R, onko tullut saksalaisten mukana v 1918? (esm. Skoda 7.5cm Gebirgskanone M.15).

Miksiköhän Karlsruhe ja Fried Krupp on kirjoitettu myös kyrillisin kirjaimin?

Vuosiluku on 1917 joten kyse ei ole venäjän viennistä. Saattaisi olla vientiä johonkin Balkanin maahan jossa käytetään kyrillisiä. Ulkolaisilla foorumeilla on usein vastaavia.

Edit:
Kieliasiantuntija sanoi että teksti ei ole venäjää, vaan bulgariaa.

HL/A wrote:Vuosiluku on 1917 joten kyse ei ole venäjän viennistä. Saattaisi olla vientiä johonkin Balkanin maahan jossa käytetään kyrillisiä. Ulkolaisilla foorumeilla on usein vastaavia.

Edit:
Kieliasiantuntija sanoi että teksti ei ole venäjää, vaan bulgariaa.

Kiitos!