Batterie Vara 380mm

[roger67]

Tätä maailman toiseksi suurinta rantatykkiä kävin tänään katsomassa.











Tykki on täysin toimintakuntoinen. Orginaalit generaattorit ym vehkeet toimivat myös. Jos maksaa 3000 nok niin veivaavat generaattorit käyntiin ja silloin voi tykkiä ajaa



Yksi seinämaalauksista.

[leksa]

Katsos hakaristi...

[roger67]

Niin ja tässä on vaatimaton 127mm sisäpiippu

[leksa]

Päätykillä kun ampuisi niin kyllä tulisi laivaan kuin laivaan jonkinlainen reikä.

[roger67]

Niinpä. Museossa on muutenkin paljon mielenkiintoista katseltavaa kuten esim.

Tässä linkki museoon. http://www.kanonmuseet.no/

[HL/A]

Matalaotsaisia nuo mallinuket

[väärtti]

Hienoa kampetta Norjan "pojilla". Pitääpäs laittaa matkaohjelmaan ensi kesälle,ilmeisesti tunti tai kaksi ei taida riittää tutustumiseen.

[leksa]

Niin, minulta menisi ainakin pual päivää katsellessa.

[Canet]

Kiitos kuvista ja linkistä. Kyllä vanhan tykärin mieltä lämmitää tuollainen kunnon "rööri". Hyvässä kunnossa näyttävät pitävän. Nettisivujen kuvissa näkyi tykin ammuksia - niitten siirtelyssä onkin pientä puuhaa - käsipelillä ei liiku mihinkään. Pakko muuten todeta, etten ole perehtynyt sakemannien laivatykkien a-tarvikkeiden juontojärjestelyihin. Jenkit varastoivat isoimmat ammukset pystyssä ja niitä vedettiin hissille öljyttyä kantta pitkin ketjuiden ja vinssien avulla. Mitenkähän nämä norskit..rannikkopatterilla on kyllä aina enemmän tilaa kuin laivalla.

[roger67]

juu kranatteja oli eri kokoisia pinoissa pitkin lattioita ja katossa on kiskot joissa roikkuu ketjutaljat sekä tukkisaksien näköiset vempaimet.




Kranaatti, kartussi sekä hylsy nostetaan jykevälle pöydälle jonka jälkeen avautuu luukku seinässä ja rojut vierii seinän toispuolella olevaan kärryyn joka puolestaan ajetaan tornin takapuolella olevaan kuiluun josta sähköisillä taljoilla nostetaan tornissa olevalle syöttöpöydälle vai miksiköhän sitä voisi kutsua.

[roger67]

Tuossa linnoituksessa piti olla 4 kpl noita 380mm tykkilöitä, mutta vai 3 kpl oli valmiina ja neljäskin oli putkeavailla valmis vuonna 45.
Laiva jolla tuo viimeinen 110t painava putki piti tulla joutui lentohyökkäyksen kohteeksi joten laiva sekä putki meni pohjaan.
Norjalaiset romuttivat 50 luvun lopulla 2 tykkiä ja jättivät tämän yhden museoitavaksi.

Tässä kasemaatti sille tykille jonka putki ei tullut perille.



Kysyn samalla arvon herroilta että mikä on tämän betonipahkuran idea? Olisiko lentohyökkäyksen varalta tuollainen uloke joka suojaa putkea

[sniperi]

JO on komia piippu Norskien pyssyssä.

Mutta eikös tuo ole pieni vielä kuitenkin noitten Yamato yms taistelulaivojen isojen putkien rinnalla eks ne ollut luokkaa 600mm.

[roger67]

JO on komia piippu Norskien pyssyssä.

Mutta eikös tuo ole pieni vielä kuitenkin noitten Yamato yms taistelulaivojen isojen putkien rinnalla eks ne ollut luokkaa 600mm.

Noh ei nyt sentään.. Yamatossa taisi olla 460mm. Tää 380mm on samaa tyyppiä mitä oli Bishmarckissa sekä Tirpitzissä paitsi että laivojen torneissa on huomattavasti ahtaanpaa (kirjoitin viime syksynä tutustumisesta Gneisenaun trippeli 280mm torniin)

[väärtti]

JO on komia piippu Norskien pyssyssä.

Mutta eikös tuo ole pieni vielä kuitenkin noitten Yamato yms taistelulaivojen isojen putkien rinnalla eks ne ollut luokkaa 600mm.

Noh ei nyt sentään.. Yamatossa taisi olla 460mm. Tää 380mm on samaa tyyppiä mitä oli Bischmarkissa sekä Tirpitzissä paitsi että laivojen torneissa on huomattavasti ahtaanpaa (kirjoitin viime syksynä tutustumisesta Gneisenaun trippeli 280mm torniin)

Sanattomaksi tekee kun katsoo näitä rogerin kuvia tuskimpa Norjalaiset katuu kun jätti kuitenki nämät ehjäksi noin niinkuin matkailullisestikkin ja arvo ei kuin paranee vuosien kuluessa.

[roger67]

Paikan opas harmitteli kun ei valtiolta saa avustuksia ylläpitoon ym ja kävijöitä on aivan liian vähän. Torstaina oli ollut 4 maksanutta vierasta ja eilen kun olin iltapäivällä tuolla niin olimme eukonkanssa vieraat 2 ja 3 siihen asti Ei tuota löydä jos ei tiedä mistä pitää hakea ja opasteita ei ole teidenvarsilla ennenkuin juuri ennen paikkaa.

Näitä seinämaalauksia oli mielenkiintoista tutkiskella