Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Tällainen kuva löytyy "Henisen" sivustosta. teksti siinä "Sortavala. Helmikuu 1940 ilmahyökkäyksen jälkeen."





http://heninen.net/show.cgi?L=2&F=sortavala&P=xtg

KUVA ON MYÖS KARL-FREDRIK GEUSTIN KIRJASSA RED STARS, OSA 7 TALVISOTA ILMASSA (2011) s. 55. SIINÄ SELITTEENÄ ON, ETTÄ KYSEESSÄ OVAT AO-2.5 TYYPIN RYPÄLEPOMMIT.

Alkuperäinen valokuva on aikakauslehden LIFE valokuvaajan Carl Mydans ottama. Kuva löytyy tästä osoitteesta: http://images.google.com/hosted/life/90 ... 843ff.html

Tuo kuva löytyy Kunniamma päivät kuvateoksesta päivältä 31.1.
Kuvatekstinä on: "Pieneen itäsuomalaiseen kaupunkiin tuli eräänä päivänä suorastaan satamalla pommeja. Niistä oli suurin osa räjähtämättömiä."

Nauru sodalle kirjassa on maininta, että venäläisillä oli pulaa lentopommeista ja siksi he pudottivat tykin kranaatteja, joissa saattoi olla myös pyrstö. Em kirja kertoo myös naapurin tiputelleen makin alustoja. - kyseessä on siis ollut peräti biologinen ase!

smokeball wrote:Tuo kuva löytyy Kunniamma päivät kuvateoksesta päivältä 31.1.
Kuvatekstinä on: "Pieneen itäsuomalaiseen kaupunkiin tuli eräänä päivänä suorastaan satamalla pommeja. Niistä oli suurin osa räjähtämättömiä."

Nauru sodalle kirjassa on maininta, että venäläisillä oli pulaa lentopommeista ja siksi he pudottivat tykin kranaatteja, joissa saattoi olla myös pyrstö. Em kirja kertoo myös naapurin tiputelleen makin alustoja. - kyseessä on siis ollut peräti biologinen ase!

Nyt on kyllä pakko hiukan epäillä tuon kuvatekstin todenmukaisuutta.

Voisiko olla mahdollista, että tuollaisia kranaatteja olisi käytetty pommien asemasta? Kuvassa olisi kaupunkiin sataneet suutarit sitten koottu yhteen tuommoiseen kasaan. Aika pieni olisi varmaankin ollut sitten toimineiden "pommien" määrä, joten suurta iloa tuollaisista "pommeista" ei ainakaan tavaritseille olisi ollut.

Kuinka ihmeessä muuten tykin kranaatit olisi saatu koneeseen ripustettua? Oliko niihin asennettu ripustimet vai mitenkä oli menetelty? Entä sytytin? Voitiinkohan niissä käyttää ihan tavallisia kranaatin sytyttimiä?

Ja kuinka totena voi muuten ylipäätäänkään pitää Nauru sodalle -kirjan materiaalia tällaisessa asiassa. Hauskaa luettavaa se kyllä on.


Jotenkin tuntuu, että tuolle kuvalle ja kranaateille on oltava joku muu selitys...

Kunniamme päivät on omaa propagandaa ja siihen pitää suhtautua sen mukaisesti. Nauru sodalle kirjoissa on niitä pieniä tietoiskuja marginaalissa ja ovat ainakin kohtuullisen totuudenmukaisia.
Kyllähän tommoisen rojukuorman heittäminen koneesta on jokseenkin mahdotonta. Kranaattien pitäs olla omassa kasetissaan joka sitten rojautetaan hartaitten toimimistoivetten kera tonttiin.
Hermosahan tähtäri olisi tietysti voinut tiputella käsipelillä kranu kerrallaan, mutta tuskinpa tuollaiseen tarkkuuteen olisi pystynyt.

Enemmän tuo näyttää tosiaan kaatuneelta kranaattikuormalta. Kirjan kuva on niin epäselvä, ettei siitä saa edes tolkkua 'pommeista'.

Editoitu pois

Sellainen mahdollisuus - jolle ei kyllä ole tiedossa mitään todellisuuspohjaa - voisi olla, että kranut olisi kiireesti kannettu esim. tulipalon uhatessa tuohon kasaan jostain varastosta tai ajoneuvosta. Ehkä panokset eivät ole olleet samassa varastossa tai ajoneuvossa, sillä niitä ei sitten olisi tuolla. Kuka tietää..

Nyt ei ole tuota "Kunniamme päivät"-kirjaa hyllyssä, mutta joku mielikuva oli tuollaisesta pommituskuvasta - ei se kyllä ollut sama kuva..

Tykistön ammuksista tehtyjä lentopommeja käyttivät sekä venäläiset että saksalaiset varsin runsaasti eri kaliberisina. Lähinnä kyseessä olivat jossain tuotantovaiheessa hylätyt 45 - 150mm ammusaihiot, yleensä ilman johtorenkaita ja joihin oli kiinnitetty pyrstöosa sekä lentopommiin soveltuva sytytin.
Poikkeavista mitoista ja pommiin verrattuna pienestä koosta johtuen nämä yleensä pudotettiin rypälepommisäiliöissä ( esim. Molotovin leipäkorissa palopommien seassa 45mm sirpalekranaateista tehtyjä ).

smokeball wrote:Tuo kuva löytyy Kunniamma päivät kuvateoksesta päivältä 31.1.

Taitaa olla erheelinen päivämäärä.
luulisinpa, että 2.2. olisi oikea.
http://heninen.net/sortavala/raids/suomeksi.htm
http://heninen.net/sortavala/historia/0 ... omeksi.htm

t: Juha

Jatkoa vielä.

Selvittelin hiukan (lainaus)

- Takana oikealla on linja-autoasema ja keskellä takana "Ranta-Aitta"
- Röykkiössä on suutariksi jääneitä lentopommeja, joita pudotettiin Sortavalaan tuhansia 2.2.1940. Silloin paloi keskustasta kymmeniä puutaloja ja Kymölän puolelta mm. seminaarin rakennuksia. Näkyvin palokohde oli luterilainen 140 vuotta vanha kirkko.
- Vielä selvennykseksi: Ranta-aitta oli keskellä oleva kivitalo, ei etualan puurakennus. Nimensä rakennus oli saanut samalla kohtaa sata vuotta olleesta oikeasta puisesta ranta-aitasta.

Juttu inspiroi selvittelemään vielä lisää (kranaatin näköiset murkulat ilman ohjaussiivekkeitä. Pudonneet pehmeään maahan tai lumeen, koska haljenneita ei ainakaan näy. Ei pöllynnyttä lunta tai kuoppia ... ??

Edit: Kuva ollut ainakin teoksissa "Kunniamme päivät" ja "Suomi tahtoi elää."

Kuva on varmaan ollut monissa julkaisuissa aikanaan. Siinä on propagandalle sopivaa ainesta: vihollinen syytää pommeja, ettei sekaan sovi - mutta onneksi ovat huonoa tekoa ja jäävät suutareiksi.

Noissa ei näy kyllä mitään pyrstöjä. Osittain sen vuoksihan ne varmaan ovat jääneetkin suutareiksi. Jos siis kuva ja tarina pitävät yhtä. Ilman pyrstöähän ne ovat tulleet alas ihan miten päin sattuu. Ja kärkisytytyksellähän nuo on tietysti varustettu. Olisi muuten mielenkiintoista tietää, millaisella sytyttimellä ne oli varustettu. Tuskin tavallista kranaatin sytytintä olisi voitu käyttää. Tai jos olisi, niin miten sytyttimen varmistus olisi toiminut ja poistettu? Koska ei ole pyrstöä eikä ripustimia, niin jospa ne sitten on jonkin kasetin avulla koneesta nakattu niin kuin edellä olevissa viesteissä mainittiin.

Pöllyttynyttä lunta tai kuoppia ei näy kuvassa varmaankaan siksi, että joka tapauksessa suutarit on sitten kerätty ympäri kaupunkia tuollaiseen kasaan. Tuollaista pommisumaa ei voisi kyllä mitenkään saada pudottamalla aikaan.

Pistää kyllä miettimään, että mitä järkeä tuollaisia on ollut edes tiputella, jos toimintavarmuus on ollut tuota luokkaa...

Jospa jossain on mennyt ammustoimitukset sekaisin ja ilmavoimat on saanut vika tavaraa, joista on haluttu päästä eroon ja kipattu ne vihulaisen päälle... (en kyllä ymmärrä miten nuo saisi teknisesti koneeseen kiinni) ja koska ne ovat tippuneet missä asennossa sattuu suurin osa on jäänyt suutariksi.Ja suutarit on sitten kerätty ympäri kylää tuohon "pystyasentoon" ajatuksena ettei mikään kosketa sytyttimeen.. ja valokuva olisi tuosta "kokoamispaikasta"

-Jos tuo teoria olisi tosi, tykistö lienee sitten saanut lentopommeja...

leon wrote:Jospa jossain on mennyt ammustoimitukset sekaisin ja ilmavoimat on saanut vika tavaraa, joista on haluttu päästä eroon ja kipattu ne vihulaisen päälle...

-Jos tuo teoria olisi tosi, tykistö lienee sitten saanut lentopommeja...

Siinäpä olisikin tapaus jos olisi näin päässyt käymään. Olisipa tavaritsin tykkimiesten ilmeet varmaan olleet näkemisen arvoiset... minkähänlaisen ratkaisun olisivat tykistön pojat keksineet ampuakseen lentopommit tykeillä tsuhnien niskaan.

No, vitsi vitsinä. Alkaa kyllä nyt kovasti kiinnostamaan tuo tarina ja totuus tuon kuvan takana.

Sapööri wrote:Pöllyttynyttä lunta tai kuoppia ei näy kuvassa varmaankaan siksi, että joka tapauksessa suutarit on sitten kerätty ympäri kaupunkia tuollaiseen kasaan. Tuollaista pommisumaa ei voisi kyllä mitenkään saada pudottamalla aikaan.

Teoriassa ilmassa avautumattoman kasettipommin jäljiltä tuommoinen kasaumakin saattaisi olla mahdollinen, mutta "ympäri kaupunkia" kerääminen lienee realistisempi vaihtoehto.


Kirjasta Suomi Tahtoi Elää I

Kasettipommeista aiemmin täällä:
http://www.pkymasehist.fi/phpBB2/viewto ... sd=a&hilit


t: Juha

Milloinkas tuo Suomi tahtoi elää on painettu? Siinä nyt on kuitenkin ihan uskottava kuvateksti päin vastoin kuin tuossa Kunniamme päivät teoksessa.