Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Putki kun on niin laitoin tänne.Eli onko kukaan tietoinen miten suomalaiset noita 50mm sotasaalispienoisheittimiä käyttivät?Oliko niitä sijoitettu mihinkään orgaanisesti?Komppanioiden tulitukena noita joskus käytettiin ,mutta oliko se vain saaliin käyttöä kunnes A-tarvikkeet oli loppu vai kiinteämpää toimintaa?Koska noihin tehtiin A-tarviketta myös Suomessa niin olettaa sopisi ,että jossakin niiden käyttöön on ollut ohjeet!

jaska wrote:Koska noihin tehtiin A-tarviketta myös Suomessa niin olettaa sopisi ,että jossakin niiden käyttöön on ollut ohjeet!

Onko havaintoa kotimaisesta A-tarvikkeesta "Jalkaväen Ampumatarvikkeet" 1948 päivitetty versio tuntee vain 2 venäläistä 50mm kranaattia.

Eipä ole kyllä tullut missään vastaan että a-tarviketta olisi valmistettu Suomessa.

Kotimainen nakun/kivääriheittimen ammus jotka muutettiin sitten kässäreiksi on 47mm joten kyllähän se jotenkin venäläisestä 50mm heittimestä varmaan ulos lentää mutta ei ole käyttökelpoinen siinä.

HL/A wrote:Kotimainen nakun/kivääriheittimen ammus jotka muutettiin sitten kässäreiksi on 47mm joten kyllähän se jotenkin venäläisestä 50mm heittimestä varmaan ulos lentää mutta ei ole käyttökelpoinen siinä.

Eikä sitä siihen ole tarkoitettukaan.

leon wrote:Eipä ole kyllä tullut missään vastaan että a-tarviketta olisi valmistettu Suomessa.

Kyllä niitä tiettävästi valmistettiin - sotasaaliiksi saadut a-tarvikkeet kun eivät riittäneet läheskään kyllin pitkälle. Omien muistiinpanojeni kranaatin runkojen valmistaja oli Högfors:in valimo, joka valmisti niitä vuosina 1943 - 1944. Kokonaistuotanto oli 101.695 kranaattia, joista 62.110 vuonna 1943 ja 38.585 kpl vuonna 1944.

Lisäksi jatkosodan aikana Suomessa yritettiin kehittää 50-mm sotasaalis-heittimille SRT-ammusta - "pomppa-kranaattia", joka alas tultuaan hyppäsi pienen räjähdepanoksen vaikutuksesta ylös ja räjähti ilmassa. Todennäköisesti kyseinen ammus (toisin kuin 81-millinen versio) ei koskaan päässyt sarjatuotantoon.

Tietolähde: Risto Erjolan "Ampumatarvikkeiden valmistus Suomessa vuosina 1939 - 1945".

Noista kotimaisien 47-millisten kranaattien osalta tunnetuimpia lienevät ne Tampellan heittimiin olleet, joissa käytettiin M/32 munakäsikraattien runkoja. Niiden lisäksi oli kuitenkin Santasalo-Sohlberg:in valmistamalle 47 Krh/41:lle myös omanlaisensa a-tarvikkeet - karkeasti ajatellen miettikää kotimaisen M/41 munakäsikraatin runkoa jonka alle on kiinnitetty lähtöpanokseksi 7.62 mm x 53R kiväärinpatruuna.

Lisätietoja englanninkielen taitoisille: http://www.jaegerplatoon.net/MORTARS3.htm

Jos joltain löytyy muuten kokoelmasta noita kotimaisia 47-mm Krh:n a-tarvikkeita ja on kiinnostunut auttamaan, niin lisäisin mielelläni noille sivuilleni niistä vielä joskus valokuvan.

Oma tietolähteeni mainitsi myös noiden kranaattien valmistusajankohdan samoin, mutta tietääkö kukaan heittimien käytöstä?

HL/A wrote: "Jalkaväen Ampumatarvikkeet" 1948 päivitetty versio tuntee vain 2 venäläistä 50mm kranaattia.

Väliin hiukan offtopicia...
Tunteeko kirja Ruskien 40.7mm heitintä?

jaska wrote:Oma tietolähteeni mainitsi myös noiden kranaattien valmistusajankohdan samoin, mutta tietääkö kukaan heittimien käytöstä?

Mitä olen lukenut kaikki viittaa että niitä käytti nimenomaan jalkaväki käytti niitä. Varsinaisten krh-joukkueiden käyttöön niiden kantama ja teho olivat aika vaatimattomat, mutta liikkuvuus ja keveys olivat ne osa-alueet joilla ne päihittivät 81- ja 82-milliset isoveljensä. Aika selkeästi 50-mm heitintä pidettiin usein ilmeisesti enemmän häirintä-aseena on tehokkaana tulitukena. Tuollaisella mini-heittimellä oli melko kätevä asemasodan vuosina jalkaväen nakata itänaapurin asemiin aina tarvittaessa "protestina" jokunen kranaatti. Aikoinaan vuosia sitten kun kahlasin Päämajan Järjestelyosaston papereita, vuosina 1942 - 1943 laadituissa taulukoissa löytyi niitä listattuna. Ainakin jääkäripataljoonille ja rajajääkäripataljoonille niitä taulukkojen mukaan piti jakaa ihan ilmeisen virallisesti 1 kpl per kiväärikomppanian pst-ryhmä ja lisäksi voitiin pataljoonan krh-joukkue varustaa niillä (tai vaihto-ehtoisesti 81-mm heittimillä). Jotain viitteitä (konekirjoitettuihin listoihin tehty mustekynällä muutoksia) löytyi myös että jalkaväkirykmenttienkin kiväärikomppanioiden pst-ryhmille ja konekivääri-komppanioiden pst-joukkueisiin olisi jaettu niitä, mutta paha sanoa toteutuiko tuo missä mittakaavassa.

Jotain lukuja niiden käytöstä tuli myös webbisivustoni krh-sivuja varten kerättyä Päämajan Taisteluvälineosaston papereista. Käyttö oli ilmeisesti melko runsasta ja pitkäaikaista. Kesäkuun 1944 alusta oleva tilasto mm. kertoo että 50-mm sotasaalis-heittimiä oli silloin 1.225 kpl, joista vajaa kolmannes (407 kpl) oli jaettuna kenttäarmeijan yksiköille, mutta on toisaalta viitteitä että siinä vaiheessa iso osa kotirintamalla olleista heittimistä oli odottamassa korjausta. Heti jatkosodan loputtua lähes puolet (590 kpl) 50-mm heittimistä odotti korjausta. Lisäksi ainakin 70 kpl menetettiin kesällä 1944.

Tulenjohtomies wrote:

HL/A wrote: "Jalkaväen Ampumatarvikkeet" 1948 päivitetty versio tuntee vain 2 venäläistä 50mm kranaattia.

Väliin hiukan offtopicia...
Tunteeko kirja Ruskien 40.7mm heitintä?

Ei tunne. Ilmeisesti niitä saatiin niin vähän ettei ollut syytä ottaa käyttöön ja antaa omaa nimikettä.

Käyttö siis ilmeisemmin oli juuri häirintää ja hetkellistä jalkaväen omaa tulen vahvistamista.

Nyt kun on osoitettu että kotimaisia 50mm nakun ammuksia tehtiin, niin olisiko kellään kuvaa lähettää? Olisi kiva nähdä poikkeaako paljon venäläisistä

Olis kyllä kiva nähdä ,sillä en ole koskaan suomalaista tuotantoa olevaa 50mm kranaattia nähnyt.

Olisiko kellään kuvaa ja mittoja venäläisen nakun sytyttimestä?

Mikä malli kiinnostaa? Nakussa käytettiin sytyttiminä malleja MP, M-1 ja M-50.