Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Itsellä kun ei ole tuota tykistön koulutusta, niin kysytään täältä. Elikkä millä etäisyydellä Suomalaisen tykistön tuliasemat oli etulinjasta talvi/jatkosodassa? Tietenkin varmaan vaihteli etäisyys, mutta mikä oli etäisyys johon pyrittiin? Oon pari tykistöupseerin sotamuistelmaa lukenut, mutta niistä ei ainakaan tämä asia selvinnyt.
Ja toinen kysymys tähän liittyen. Harrastiko Suomalaiset pitkän kantaman häirintää? Eli ampui mahdollisia maaleja vihollisen selustaan, niin pitkälle kuin kantama riitti?

Asiaa en varsinaisesti ole tutkinut,mutta mielellään putket mahdollisimman kaukana maalista tai ainakin niin että ne pystyy siirtämään asemista pois mahdollisimman nopeasti ammunnan jälkeen... "Mutuna" noin matkat Talvisodassa 3-8km ja Jatkosodassa 5-15km.

CampTaipale wrote:Harrastiko Suomalaiset pitkän kantaman häirintää? Eli ampui mahdollisia maaleja vihollisen selustaan, niin pitkälle kuin kantama riitti?

Ei ainakaan Talvisodassa,koska hyvä oli että kranaatteja riitti edes hyökkäysten torjunta-ammuntoihin.

Kyllä, kranaattien vähyys ja riittävän pitkän kantaman omaavien tykkin puute estivät vasta-ammunnat.

Vasta-ammuntaan kykenivät oikeastaan vain rannikkotykit ja niitä myös käytettiin. Rannikkotykistöllä oli myös riittävästi a-tarvikkeita.
Mutta tätähän ei kyllä varsinaisesti kysyttykään.

Veli Canet varmaan osaa valistaa tästä paremmin.

Talvisodan alkupuolella kun kranaattipula ei ollut vielä totaalinen harrastettiin toki myös vastapuolen tuliasemien tulittamista,mutta kovin vähän oli tuohon sopivaa kalustoa.Mieleen tulee rautatietykit olikohan ne Canetteja ja harvat kenttätykit olikohan 107K10.Sitten sodan aikana saatiin hommattua Ruotsista patteristo 105mm kanuunoita joiden vuosimallia en muista.Talvisodassa tuliasemat olivat lähempänä koska kalusto oli lyhyempi kantamaista, kuin jatkosodan aikana.

Ne Ruotsalaiset tykit oli 105K34. 12 kpl ostettiin ja niistä 4 ehti tositoimiin Talvisodan aikana. Suurin kantama oli 16km.

Kiitoksia vastauksista. Tosiaan tätä tykistön koulutusta ei ole. Yritän nyt vähän kuvailla miksi tämä kiinnostaa. Eli jos käytettävän tykistön kantama on vaikka 8km. Tulenjohdolla tähystettävä etäisyys etulinjasta vaikka kilometri. Eikö silloin kannata laittaa tykit mahdollisimman taakse, niin että ne pystyy ampumaan etulinjan eteen sulut. Koska ammuksia ei ole käyttää vasta tykistö toimintaan. Mutta eikös Suomella ollut jo silloin käytössä ääni- ja valonmittausryhmät. Periaatteessa mahdollisuus vastatykistö toimintaan, jos kantavuutta ja ammuksia olisi riittänyt? Siitä jatko kysymys? Oliko ryssän tykistö millä etäisyydellä linjasta? Kyllähän ne varmasti nopeasti huomasi, ettei murkulaa tuu niskaa ja siirsi putkia lähemmäs linjaa. Tietysti kartat ei ollut niin tarkkoja silloin, mutta Venäläisillä oli käytössä tähystyspalloja ja jonkinlaista yhteistyötä lentokoneiden kanssa. Otetaan sellainen esimerkki. Toiko venäläiset koskaan lähelle etulinjaa pitkän kantaman tykkiä (esim.15km) ja ampui Suomalaisten selustaan vaikka johonkin kylään tuli-iskuja? Mitä itse oon kirjoja lukenut, niin näistä ei oo ainakaan mulle tullut mainintoja vastaan. Elikkä oliko maalin määrittäminen pelkällä kartalla tähystyksen ulkopuolelle, niin epämääräistä että se ei kannattanut?

Nl.n joukot toivat tykistöään suorasuuntaukseen ihan etulinjaan saakka, koska suomalaisten tykistöstä ei juuri ollut vaaraa.

Lisäksi venäläiset ampuivat rannikkotykeillään ja raskailla rautatietykeillä häirintää - ns aavetykit.

jaska wrote:Nl.n joukot toivat tykistöään suorasuuntaukseen ihan etulinjaan saakka, koska suomalaisten tykistöstä ei juuri ollut vaaraa.

Talvisodassa varmaan näin, mutta jatkosodan tilanne oli aivan toisenlainen.
Digiarkiston tykistön sotapäiväkirjoista kun jaksais kaivaa karttapiirroksia, niin niissä näkyy raskaan sekä kevyen tykistön paikat.

CampTaipale wrote:Yritän nyt vähän kuvailla miksi tämä kiinnostaa.

Jos ihan hurahdat punalaattojen touhuihin niin poikkeappa täällä http://www.tykistomuseo.fi/ .
http://www.pkymasehist.fi/phpBB2/viewto ... =46&t=4213

CampTaipale wrote:Eli jos käytettävän tykistön kantama on vaikka 8km. Tulenjohdolla tähystettävä etäisyys etulinjasta vaikka kilometri. Eikö silloin kannata laittaa tykit mahdollisimman taakse, niin että ne pystyy ampumaan etulinjan eteen sulut.

Mahdollisimman taakse ne kannattaa sijoittaa joka tapauksessa,koska silloin niiden käytettävyys on laajempi (sivusuuntaus) ja pysyy paremmin piilossa...ellei nyt sitten ole ihan omia tapauksia että tykit tarvitsee olla lähellä etulinjaa.

CampTaipale wrote:Mutta eikös Suomella ollut jo silloin käytössä ääni- ja valonmittausryhmät. Periaatteessa mahdollisuus vastatykistö toimintaan, jos kantavuutta ja ammuksia olisi riittänyt?

Kyllä...

CampTaipale wrote:Oliko ryssän tykistö millä etäisyydellä linjasta?

Talvisodassa pahimmillaan suoralla näköetäisyydella,eli ampuivat suorasuuntauksella. Jatkosodassa niidenkin oli jo mentävä piiloon,tai muuten tuli välittömästi "pipi".

CampTaipale wrote:Toiko venäläiset koskaan lähelle etulinjaa pitkän kantaman tykkiä (esim.15km) ja ampui Suomalaisten selustaan vaikka johonkin kylään tuli-iskuja?

En ole ainakaan kuullut/lukenut...ja luulisi että naapurillakin oli jo silloin (jatkosota) sen verran kunnioitusta vastustajaa kohtaa ettei turhaan alkanut ampumaan 3.-10. luokan maaleja,koska omien asemien paljastuminen heti oli varsin todennäköistä.

CampTaipale wrote:Elikkä oliko maalin määrittäminen pelkällä kartalla tähystyksen ulkopuolelle, niin epämääräistä että se ei kannattanut?

Kyllä...tosin naapurilla oli Valkeasaaressa 1944 niin paljon tavaraa metsässä että tässä tapauksessa tämäkin olisi varmaan meidän puolelta ihan hyvin toiminut.

-44 Suomalainen tykistö joutui monasti ampumaan ennalta määritettyjä sulkuja sokkona, koska yhteydet etulinjan tulenjohtoon olivat poikki(Valkeasaari jne.).Talvisodassa neuvostojoukot tulittivat rautatietykistöllä mm.Viipuria ilm.kartta-ammuntana.