Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Kyseiset asemat löyty Vadsøn itäpuolelta niemennokasta merenrannalta. Paikkaa ei ole mitenkää merkitty, sattupa vaan silmään ku ajettiin ohi. Kysymys kuuluuki että minkalaiset tykit asemissa on ollut? Isompia alustoja on 4 ja halkasia 6 metriä. Pienempiä löyty yksi. Juoksuhautaa pitkästi ja paljo korsuja. En alkanu niitä laskemaan.
Tarkka paikkaki on gepsiin tallennettu.





70.207668,30.476246 nuo koordinaatit ku laitatte google kartan hakukenttään ni näyttää tykkiasemien paikan.

Oiskohan tämä?

ARTILLERIEGRUPPE UNTERABSCHNITT NORDVARANGER

Art.gr.Unterabschnitt Nordvaranger, MKB 2/ 513
HQ: Vadsö

HKB 3/ 478 Kvalneset ( 547 )
Equipped with 4 x 10,5 cm K331(f) guns, range 12 000 m. Ready in June 41, originally placed at Kjelmöya. Evacuated in Oct 44.

(nuav.net)

Tuo 105mm on ollut ilmeisesti peruskalustoa, kun Tromssan rannoilla on ollut samanlaisia. Kyseessähän on yleistykki, jota voitiin käyttää sekä ilma- että merimaaleja vastaan.

smokeball wrote:Tuo 105mm on ollut ilmeisesti peruskalustoa, kun Tromssan rannoilla on ollut samanlaisia. Kyseessähän on yleistykki, jota voitiin käyttää sekä ilma- että merimaaleja vastaan.

10,5 cm K331(f) eli Canon de 105 mle 1913 Schneider eli 105 K 13 oli raskas kenttäkanuuna, joista osan saksalaiset muunsivat rannikkotykeiksi asentamalla niitä perustalavetille uudella kilvellä varustettuna. Tykkimallia käytettiin rannikkotykkinä myös sellaisenaan ilman muutostöitä. Tykki ei soveltunut ilmatorjuntaan.

Yritän laittaa pari huonoa kuvaa Tromssan asemista. Siellä oli 105mm tykkejä asemissa ja ne pikaisesti katsottuina olivat monitoimisia. Paikallinen lokki oli pesinyt valonheittimen päälle ja sieltä oli lähdettävä aika vilkkaasti kiukkuisten ilmahyökkäysten vuoksi.

Eli 10,5cm tykki olis mahdollisesti ollu noissa isommissa asemissa.
Mutta mites toi pienempi, olisko it-asema?

Kenties etäisyysmittarin tai tulenjohdon paikka

smokeball wrote:Yritän laittaa pari huonoa kuvaa Tromssan asemista. Siellä oli 105mm tykkejä asemissa ja ne pikaisesti katsottuina olivat monitoimisia. Paikallinen lokki oli pesinyt valonheittimen päälle ja sieltä oli lähdettävä aika vilkkaasti kiukkuisten ilmahyökkäysten vuoksi.

Ilma-ammunta vaatii muutakin kuin suuren koron. Ilma-ammunta vaatii ainakin asianmukaisen tulenjohto- ja viestijärjestelmän ja koulutusta. Myöskään kartussi- tai irtopanoslaukaus ei ole erityisen toivottava kun yritetään päästä ilma-ammunnan edellyttämään tulinopeuteen.

Tällaisia tykkejä oli ainakin pari kappaletta ja lisäksi hiton iso valonheitin sekä savutusmörssäri.


Kiukkuisen lokin takia alueelta oli pakko poistua ilman järjestystä hipihipi

smokeball wrote:
Tällaisia tykkejä oli ainakin pari kappaletta ja lisäksi hiton iso valonheitin sekä savutusmörssäri.

Tuossa kuvassa olevaa tykkiä, 10,5 cm SK C/32:ta tosiaan käytettiin sekä ilma- että pinta-ammuntaan. Tykissä oli mm. latauslaite, aikautuskone ja keskuslaskimeen kytketyt seurantaosoittimet.

Eikös noi ollu tirpitz museon ympäristössä? ite oon käyny par kertaa...

SK C/32 oli kevyempien laivastoyksiköiden perusaseistusta - raivaajista torpedoveneisiin (siis näihin ns. laivastotorpedoveneisiin, jotka ovat kevennettyjä versioita hävittäjistä) - aina kolkyt luvun loppupuoliskolta sodan loppuun. Alkupään lavettiratkaisu ei sopinut ilmatorjuntaan, mutta puute tuli sitten korjattua myöhemmissä versioissa. Aseesta oli myös sukellusveneversio - isoja veneitä varten (tyypit I, IX, X). Rannikkotykiksi ase päätyi kai aika luontaisesti - Saksassa rt oli osa merivoimia.

Nettitiedon mukaan Norjan rannikkotykistö käytti asetta vielä 2000-luvun alussa.

von Arnim wrote:Eikös noi ollu tirpitz museon ympäristössä? ite oon käyny par kertaa...

On.