Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Onkos kukaan tutkinut ennemmälti Suomalaista rautatietykistöä? Nopealla silmäyksellä foorumista en löytänyt. Äkkiseltään netistä löytyi varsin suppeasti tietoa...Wikipedia kertoo seuraavaa:

Rautatietykistö Suomessa

Suomessa oli jo Suomen sisällissodan aikana käytössä rautatietykistöä. Toisen maailmansodan aikana Suomella oli yhteensä kolme sotasaalisalkuperää ollutta järeää tai raskasta rautatiepatteria sekä muutamia itse rakennettuja. Viipurin ns. Aavetykki oli kuuden tuuman rautatietykki, joka tulitti kaupunkia Perkjärven asemalta käsin. Hankoon vuokra-aikana tuodut järeät patterit olivat samoin rautatietykkejä; muillakin rintamaosilla ne edustivat nopeasti liikuteltavaa järeää tykistöä. Kaksi sotasaalispatteria palautettiin venäläisille sodan jälkeen ja loput romutettiin hiljalleen.
Venäläisille palautettu Hangon 305 mm rautatietykki on huonokuntoisena esillä Jasnaja Goran tykkimuseossa.

Rähinäremmimerkki rautatietykistölle on olemassa; sinivalkoinen alla olevaa kuvaa vastaava merkki.

Itse jostakin skannailin kuvan aikoinaan, mutta en kylläkään muista yhtään mistä

Tuohon liittyy kai myös sotarautatiemuodostelmien muistoristi

Spieß wrote:Tuohon liittyy kai myös sotarautatiemuodostelmien muistoristi

Juurikin näin. Täytyypä tutkailla tässä syksyn pimeinä iltoina rautateihin liittyvää faktaa. Mielenkiintoista onkin selvittää alkujaan käsite rautatiemuodostelma, kuuluuko siihen aina veturikuskeista tykistön patteriin/patteristoon kaikki yksiköt mitkä vain kiskoilla kirskui

Muistaakseni Viipuria tulittaneet "aavetykit" olivat 180mm.Sellainen patteri saatiin sotasaaliiksikin ja sitä myös käytettiin taistelutehtävissä toisinkuin 305mm patteria.

Jep. 180/57 Nl. Paukutti mm Viipuria vuonna -44.

Olihan meilläkin rautatietykistöosasto(t) 1918-1944(?). Vuoden 1920 virkapukuohjesäännössä on näille joukoille jopa oma satiainen. Pistän kuvan satiaisesta foorumille kunhan kerkiän ( ellei joku toinen ehdi ensin ).

Aiheesta kiinnostuneille suosittelen tutustumista Ove Enqvist:in kirjaan Itsenäisen Suomen Rannikkotykit 1918 - 1998. Täällä rautatietykit laskettiin rannikkotykistöön kuuluviksi, joten kyseisessä kirjassa löytyy niistä noin 12 sivun verran tarinaa.

Tässä tuo vuoden 1920 virkapukuohjesäännössä vahvistettu rautatietyksitön aselajisatiainen.

Tässä vielä Rautatiejoukkojen ( ymmärtääkseni eri porukkaa kuin Rautatietykistö ) satiaiset M/19, ja M/20.

Ja vielä Sotilasrautatiemuodostelmien satiainen M/22 joka oli sekä Sotaväen että Suojeluskunnan käytössä.

HL/A wrote:Tässä vielä Rautatiejoukkojen ( ymmärtääkseni eri porukkaa kuin Rautatietykistö ) satiaiset M/19, ja M/20.

Nämä oli Pioneereja. Alin on Rautatiepataljoonan satiainen 1922-24.

HL/A wrote:Ja vielä Sotilasrautatiemuodostelmien satiainen M/22 joka oli sekä Sotaväen että Suojeluskunnan käytössä.

Rautatiepataljoon 1924-27

Matti 1 wrote:

HL/A wrote:Ja vielä Sotilasrautatiemuodostelmien satiainen M/22 joka oli sekä Sotaväen että Suojeluskunnan käytössä.

Rautatiepataljoon 1924-27

Tämä satiainen tuli Sotaväen käyttöön vuoden 1922 virkapukuohjesäännössä ja Suojeluskunnalle 1930 ohjesäännössä. Sotaväellä oli tuolloin 3 rautateihin liittyvää joukko-osastoa; Rautatiepataljoona, Rautatieliikennekomppania sekä Rautatierakennuskomppania. Sekä Panssarijunat joilla pyörä-tykinputket satiaisena.
Suojeluskunnan käytössä siipipyörä oli nimikkeellä "Rautatieläiset".

Panssarijunia ei ilmeisestikään laskettu "rautatietykistöksi", vaikka niissä tykkejä olikin.

Rautatiepattereissa oli siis 305 ja 180 mm sotasaalisputkia sekä "samasta suunnasta" perimisteitse saatua eli Suomen itsenäistyessä maahan jäänyttä 152 mm Canet-kalustoa - joka samainen ase oli myös raskaan rannikkotykistön pääase.

Juurikaan muualla en ole asiaan liittyvää tekstiä nähnyt kuin tuossa edellä mainitussa Eqvistin kirjassa.