Tuli tuossa sunnuntaina mielestäni ihan kohtuu dokumenttiluonteinen juttu,pääasiassa tykkitornin nostosta,mutta paljon historiaakin niiltä ajoilta sisältänyt juttu.
Näkijät kommentoikaa !
Ameriikan sisällissodan panssarilaivoista...
No juu, katottua tuli. Monitorin uppoaminen ja paikka oli jo aiemmin tuttua muista lähteistä.
Kuten monet tämän tyyppiset dokumentit, tässäkin eksyttiin ehkä liikaa sukeltamisen ongelmiin - ja aina niillä on kiire - joku tiukka aikaraja painaa päälle - se häiritsee katsojaa, kun sitä hoetaan, vaikka onkin varmaan käytännön realiteetti.
Laivan havainnekuvat, joissa mm. näkyi sisäinen rakenne ja tilojen sisustusta olivat hyvin mielenkiintoisia.
Pieniä epätarkkuuksia oli - johtuiko sitten suomennoksesta vai alkuperäistekstistä - tämäkin valitettavan tuttua kaikissa historiallisissa dokumenteissa - varsin jos niissä on vähääkään tekniikkaa.
Toisessa lähteessä (Anthony Preston: Thr World's Worst Warships) Monitorin uppoamisen syyksi mainitaan rungon ja kannen välisen liitoksen pettäminen.
Monitor sai monta seuraajaa ja vaikutti ylivahvasti jenkkiläiseen laivastoajatteluun koko 1800-luvun lopun. Suuntaus sai seuraajia myös muualla ja pienet rannikkopanssarilaivat 1900-luvun alussa voitaneen katsoa tämän suuntauksen jatkeeksi - näitähän oli mm. Skandinavian mailla ja Saksalla.
Tuota edellä mainittua Prestonin kirjaa voi suositella kaikille laivastohistoriasta kiinnostuneille, joilta "lontoonkieli" jotenkin sujuu.
Kuten monet tämän tyyppiset dokumentit, tässäkin eksyttiin ehkä liikaa sukeltamisen ongelmiin - ja aina niillä on kiire - joku tiukka aikaraja painaa päälle - se häiritsee katsojaa, kun sitä hoetaan, vaikka onkin varmaan käytännön realiteetti.
Laivan havainnekuvat, joissa mm. näkyi sisäinen rakenne ja tilojen sisustusta olivat hyvin mielenkiintoisia.
Pieniä epätarkkuuksia oli - johtuiko sitten suomennoksesta vai alkuperäistekstistä - tämäkin valitettavan tuttua kaikissa historiallisissa dokumenteissa - varsin jos niissä on vähääkään tekniikkaa.
Toisessa lähteessä (Anthony Preston: Thr World's Worst Warships) Monitorin uppoamisen syyksi mainitaan rungon ja kannen välisen liitoksen pettäminen.
Monitor sai monta seuraajaa ja vaikutti ylivahvasti jenkkiläiseen laivastoajatteluun koko 1800-luvun lopun. Suuntaus sai seuraajia myös muualla ja pienet rannikkopanssarilaivat 1900-luvun alussa voitaneen katsoa tämän suuntauksen jatkeeksi - näitähän oli mm. Skandinavian mailla ja Saksalla.
Tuota edellä mainittua Prestonin kirjaa voi suositella kaikille laivastohistoriasta kiinnostuneille, joilta "lontoonkieli" jotenkin sujuu.
Joo,näin se tuntuu usein olevan sen kiireen kanssa ja jotenkin tuntuu että homman vaaroja pitää erityisesti korostaa (onhan se takuulla vaarallista,mutta se korostus,no ei ehkä Suomalaisessa ohjelmassa,mutta vähän Ameriikan malliin)
Vaikka taistelusta olikin kyse,niin vähän huvitti toistensa moukarointi,ilman näkyvää tulosta.
Tunnustan täyden tietämättömyyteni tuon ajan tykkikalustosta,mutta oliko ammukset tosiaan pelkkiä rautakuulia ?
Vaikka taistelusta olikin kyse,niin vähän huvitti toistensa moukarointi,ilman näkyvää tulosta.
Tunnustan täyden tietämättömyyteni tuon ajan tykkikalustosta,mutta oliko ammukset tosiaan pelkkiä rautakuulia ?
Yhdysvaltojen sisällissodan aikoina käytettiin tykeissä jo räjähtäviäkin ammuksia. Ainakin seuraavat a-tarviketyypit olivat erilaisissa tykistöaseissa käytössä:
Ammus - täyteinen pyöreä tai sylinterimäinen ammus, joka vaikutti vain iskuenergiallaan. Käytettiin sekä sielä, että rihlaputkisissa aseissa.
Kranaatti - Yleensä aikasyttytimellä varustettu räjähdysaineella (ruuti) täytetty ammuskuori, joka yleensä sirpaloituu vain pieneen määrään isoja (6..10) sirpaletta. Näitä käytettiin sekä sielä, että rihlaputkisissa aseissa. Pyöreitä käytettiin sileäputkisissa, sylniterimäisiä rihlatuisssa.
Shrapnelli - Ammuskuoreen pakattu erä metalliluoteja, jotka saadaan leviämaan kohteeseen aikasytytteisen räjähdyspanoksen avulla.
"Kanisteri" (Canister) ohut peltikuorinen säiliö, jossa sahajauhoon pakattuna metalliluoteja. Saa aseen toimimaan kuin haulikko. Käytettiin yleensä vain elävää voimaa vastaan - vaikutusetäisyys vain muutama sata metriä.
Rypäleammus (Grapeshot), edellistä suurempia pyöreitä luoteja sisältänyt ammus, jossa luodit on sijoitettu päällekkäisille levyille, joita keskellä oleva tappi yhdistää. Käyttö ja vaikutus "kanisterin" luokkaa, vaikka yleensä käytettiin vain laivatykistössä - myös takilan vahingoittamistarkoituksessa.
USS Monitorin ja CSS Virginian yhteenotossa käytettiin ilmeisesti vain täyteisiä ammuksia, koska niillä uskottiin saatavan edes jotain vaikutusta aikaan. Ilmeisesti läpäisyys ei pystytty, mutta lommoja tuli puolin ja toisin, sisäpuolella sitten jonkin verran sirpleista (joita tuli myös aluksen rakenteista) aiheutuneita vammoja.
USS Monitorin aseistuksena oli 2 kpl 11" Dahlgren sileäputkista suustaladattavaa kanuunaa, jotka käyttivät pyöreitä 168 naulan (1 lbs = 454 g) ammuksia. Kontra-amiraali J. Dahlgrenin suunnittelmat tykit olivat muodoltaan kuin kaljapulloja - paksuja perästä ja kapeita putken suulta. Suurimmat D-tykit olivat tiettävästi 20"! Ilmeisesti Monitor olisi voinut saada enemmän vahinkoa aikaan, jos Dahlgren olisi antanut käyttää täysiä panoksia - jonkinlainen "sisäinen epäilys" johti siihen, että vain 15 naulan panos sallittiin, vaikka tykit olivat kokeissa kestäneet 30 naulankin panoksen. 11" Dahlgrenin putkipaino oli n. 16.000 naulaa.
CSS Virginian aseistuksesta on hiukan ristiriitaista tietoa. Tykkejä oli kuitenkin vähintään 10 kpl eikä ilmeisesti yli 12 kpl. Rihlatut tykit 4 kpl olivat Brooke-mallia, 2 x 7" ja 2 x 6,4". Laidoilla oli sitten yhteensä 6 sileäputkista 9" Dahlgrenia. Tämän lisäksi on voinut olla vielä 2 12 naulan (ammuspaino) haupitsia - niillä ei liene kuitenkaan merkitystä tässä panssarilaivojen välisessä taistelussa. Tämä aseistus poikkeaa alkuperäisestä suunnitellusta.
Luutnantti J.M. Brooke oli Konfederaation merkittävimpiä tykkikontruktöörejä - hän keskittyi lähinnä rihlattuihin aseisiin. Hänen mallinsa mukaisia "Brooke-rihloja" oli ilmeisesti lähes kaikissa Konferderaation panssarilaivoissa. 6,42 Brooken ammus paino 80 naulaa ja kranaatti 65. 7" Brookella painot olivat 120/110 naulaa. Brookien putkiapinot olivat 6,4" 9.000 ja 7" 15.000 naulaa.
Ammus - täyteinen pyöreä tai sylinterimäinen ammus, joka vaikutti vain iskuenergiallaan. Käytettiin sekä sielä, että rihlaputkisissa aseissa.
Kranaatti - Yleensä aikasyttytimellä varustettu räjähdysaineella (ruuti) täytetty ammuskuori, joka yleensä sirpaloituu vain pieneen määrään isoja (6..10) sirpaletta. Näitä käytettiin sekä sielä, että rihlaputkisissa aseissa. Pyöreitä käytettiin sileäputkisissa, sylniterimäisiä rihlatuisssa.
Shrapnelli - Ammuskuoreen pakattu erä metalliluoteja, jotka saadaan leviämaan kohteeseen aikasytytteisen räjähdyspanoksen avulla.
"Kanisteri" (Canister) ohut peltikuorinen säiliö, jossa sahajauhoon pakattuna metalliluoteja. Saa aseen toimimaan kuin haulikko. Käytettiin yleensä vain elävää voimaa vastaan - vaikutusetäisyys vain muutama sata metriä.
Rypäleammus (Grapeshot), edellistä suurempia pyöreitä luoteja sisältänyt ammus, jossa luodit on sijoitettu päällekkäisille levyille, joita keskellä oleva tappi yhdistää. Käyttö ja vaikutus "kanisterin" luokkaa, vaikka yleensä käytettiin vain laivatykistössä - myös takilan vahingoittamistarkoituksessa.
USS Monitorin ja CSS Virginian yhteenotossa käytettiin ilmeisesti vain täyteisiä ammuksia, koska niillä uskottiin saatavan edes jotain vaikutusta aikaan. Ilmeisesti läpäisyys ei pystytty, mutta lommoja tuli puolin ja toisin, sisäpuolella sitten jonkin verran sirpleista (joita tuli myös aluksen rakenteista) aiheutuneita vammoja.
USS Monitorin aseistuksena oli 2 kpl 11" Dahlgren sileäputkista suustaladattavaa kanuunaa, jotka käyttivät pyöreitä 168 naulan (1 lbs = 454 g) ammuksia. Kontra-amiraali J. Dahlgrenin suunnittelmat tykit olivat muodoltaan kuin kaljapulloja - paksuja perästä ja kapeita putken suulta. Suurimmat D-tykit olivat tiettävästi 20"! Ilmeisesti Monitor olisi voinut saada enemmän vahinkoa aikaan, jos Dahlgren olisi antanut käyttää täysiä panoksia - jonkinlainen "sisäinen epäilys" johti siihen, että vain 15 naulan panos sallittiin, vaikka tykit olivat kokeissa kestäneet 30 naulankin panoksen. 11" Dahlgrenin putkipaino oli n. 16.000 naulaa.
CSS Virginian aseistuksesta on hiukan ristiriitaista tietoa. Tykkejä oli kuitenkin vähintään 10 kpl eikä ilmeisesti yli 12 kpl. Rihlatut tykit 4 kpl olivat Brooke-mallia, 2 x 7" ja 2 x 6,4". Laidoilla oli sitten yhteensä 6 sileäputkista 9" Dahlgrenia. Tämän lisäksi on voinut olla vielä 2 12 naulan (ammuspaino) haupitsia - niillä ei liene kuitenkaan merkitystä tässä panssarilaivojen välisessä taistelussa. Tämä aseistus poikkeaa alkuperäisestä suunnitellusta.
Luutnantti J.M. Brooke oli Konfederaation merkittävimpiä tykkikontruktöörejä - hän keskittyi lähinnä rihlattuihin aseisiin. Hänen mallinsa mukaisia "Brooke-rihloja" oli ilmeisesti lähes kaikissa Konferderaation panssarilaivoissa. 6,42 Brooken ammus paino 80 naulaa ja kranaatti 65. 7" Brookella painot olivat 120/110 naulaa. Brookien putkiapinot olivat 6,4" 9.000 ja 7" 15.000 naulaa.
amerikan sisällis sodan historian käsittely sekä jo tässäkin keskustelussa mainittu sukellusoperaation vaikeuksien korostaminen supistivat itse hylystä kuvatun materiaalin lähes olemattomiin,esimerkiksi löytöjen konservointi sekä myöhempi esittely jäivät uupumaan totaalisesti.
kyseinen dokumentti vahvistaa minulle jo aiemmin muodostunutta käsitystä brittien ilmiömaisestä lahjakkuudesta dokumenttien saralla.
mutta mitä tuon aikaisiin tykistön ammustyyppeihin tulee, kertoo allaolevan linkin sivusto saman kuin CANET mutta helppotajuisemmin=kuvien kera.
http://www.cwartillery.org/artammo.html
kyseinen dokumentti vahvistaa minulle jo aiemmin muodostunutta käsitystä brittien ilmiömaisestä lahjakkuudesta dokumenttien saralla.
mutta mitä tuon aikaisiin tykistön ammustyyppeihin tulee, kertoo allaolevan linkin sivusto saman kuin CANET mutta helppotajuisemmin=kuvien kera.
http://www.cwartillery.org/artammo.html