Kirov

[Komendantti]

- - jokin harmaa muistikuva olisi laivasta nimeltä "Dut" tai jokin vastaava - -

Em. maininta löytyy mm. Talvisodan historia osa 4 sivulta 124 ensimmäisestä kappaleesta.
Onko ideoita, mistä tuon voisi tarkastaa? Löytyisikö Saksan kauppalaivastosta alusluetteloa?

[Komendantti]

Niin ne vaan myytit murenee. Että piti tämäkin päivä elää, ettei kirovia tai edes sen saattoalusta upotettu.

...Eikä siinä vielä kaikki:
Utön linnake väitti 14.12.1939 upottaneensa lyhyen tulitaistelun jälkeen toisen kahdesta saarta lähestyneestä Gnevnyi-luokan hävittäjästä. Kyseiset hävittäjät olivat nimiltään Gnevnyi (Гневный) ja Grozjashchij (Грозящий).
Jostain käsittämättömästä syystä kuitenkaan kummankaan hylkyä ei ole löytynyt koko pohjoiselta Itämereltä tai Suomenlahdelta, vaikka ainakin virallisesti hävittäjän "uppoamispaikka on tarkasti tiedossa", noin 15 kilometriä Utön saarelta suoraan etelään. Silti Hylyt.net esimerkiksi ei kuitenkaan tunne kummankaan em. hävittäjän uppoamistapausta - tai edes sitä, että kyseisenlainen alus olisi ylipäätään koskaan uponnut Utön eteläpuolella...
Neuvostolaivaston merkinnät puolestaan kertovat, että Gnevnyi olisi uponnut 23. kesäkuuta 1941 ajettuaan miinoihin, kun taas Grozjashchi olisi vaurioitunut Leningradissa pommituksissa, mutta että se oltaisiin romutettu vasta 50-luvulla.
Eli hiukan ristiriitaista tämä vähän on...
Itse voisin spekuloida vaikkapa näin: Näistä kahdesta hävittäjästä toinen (Grozjashchij?) sai mahdollisesti vakavia vaurioita Utön tulen vaikutuksesta, mutta sen onnistui suojasavujen (kuten kerrotaan) turvin vetäytymään paikalta ja linkuttaen siirtyä lopulta jossain vaiheessa Leningradiin odottamaan telakalle pääsyä - joka sitten viivästyikin Suuren isänmaallisen sodan alettua, kun telakoita ja resursseja tarvittiin kipeämmin muihin tarkoituksiin...
Ehkä oli jotenkin näin, ehkä taas ei - kuka tietää.

Antaa Iivanan vielä kertoa omat väitteensä:

Gnevnyi
Telakka №501. Rak. aloitettu 8.12.1935 (telakka Zhdanov, Leningrad), valmistunut 13.07.1936 , otettu käyttöön 23.12.1938 ja siirtynyt osaksi KBF:oa. Alus otti osaa Neuvosto-Suomalaiseen sotaan (tulitoiminta Utjo-saaren tukikohtaa vastaan 14.12.1939). Vaurioitui pahoin 23.06.1941 miinaanajossa. Miehistön evakuoinnin jälkeen hävittäjä "Gordyij" ampui alusta 130 mm kranaateilla; tästä huolimatta alus jäi pinnalle. Aluksen upotti 25.06.1941 Saksan ilmavoimat.

Grozjashchij
Telakka №513. Rak. aloitettu 18.06.1936. (telakka Zhdanov, Leningrad), valmistunut 5.01.1937, otettu käyttöön 17.09.1939 ja siirtynyt osaksi KBF:oa. Neuvosto-Suomalaisen sodan aikana alus osallistui Utjo-saaren tukikohdan tulitukseen 14.12.1939. Toisen maailmansodan aikana alus osallistui Krasnoselsko-Ropshinskoj -operaatioon tammikuussa 1944. 15.02.1946 alus liitettin 4. VMF:n kokoonpanoon, ja 4.12.1948 kahdeksanteen VMF:n kokoonpanoon. 24.06.1952 alus päätetiin peruskorjata, mutta 24.08.1953 nähtiin korjaus hyödyttömäksi ja alus poistettiin VMF:n kokoonpanoista ja siirrettiin romutettavaksi.

Alup. tekstit: http://sovnavy-ww2.by.ru/destroyers/typ_7.htm

[Mavortius]

Tällä palstalla esiintynyt tieto Kirovin risteilydieseleistä on mielenkiintoinen, mistä se on peräisin? Olen löytänyt maininnan kahdesta apudieselistä jotka pyörittivät 160kW:n tasavirtageneraattoreita.
Kirovin propusiokoneisto perustui Ansaldon suunnittelemaan Montecuccoli tyypin kevyeen risteilijään ja Ansaldon toimittamiin laitteisiin. Montecuccolissa risteilykoneina käytettiin keskipaineturpiineja.

[Canet]

Nyt en muista mitä painettua lähdettä olen lukenut - kirja ei ole omistuksessani.

Netissä on Kirovista tietoja, joissa mainitaan nuo dieselit. Ei aivan yllättävä ratkaisu - tätä käytettiin mm. saksalaisissa kevyissä ristelijöissä.

Pitää tutkia asiaa, jotta varmistuu, oliko aluksessa risteilydieselit vai käyttikö turbiineja.

[Mavortius]

Mieltäni jäi askarruttamaan kysymys Kirovin risteilydieseleistä. Jopa sellainen auktoriteetti kuin Jane`s Fighting Ships mainitsee dieselit, mutta…

Kirov, projekti 26 ja 26bis (Maksim Gorki) sisältyi toisen viisivuotiskauden laivasto-ohjelmaan joka vahvistettiin 7.7.1933. Tämän ohjelman mukaan kevyiden risteilijöiden tarkoitus oli suojella omia rannikon tuntumassa operoivia kevyitä yksiköitä, hävittäjiä ja torpedoveneitä, Neuvostoliiton merisodanjohdon mielestä uusien kevyiden risteilijöiden tärkein ominaisuus oli nopeus. Niille ei suunniteltu itsenäisiä pitkiä avomerioperaatioita vaan toimintaa hävittäjien mukana ”iske ja pakene” tyyliin.
Projekti 7:n hävittäjän taloudellinen toimintasäde oli 1670 meripeninkulmaa ja Kirovin 3750, siis riittävä hävittäjien saattamiseen.
Uuden kevyen risteilijän malliksi valittiin italialainen Raimondo Montecuccoli. Montecuccolin propulsiokoneina oli kaksi Belluzzon kolmivaiheturpiinia yhteisteholtaan 110.000 hv. Tässä installaatiossa ei ollut erillistä risteilykoneistoa painon ja tilan säästämiseksi. Keskipaineturpiinia käytettiin risteilyyn. Myös italialaiset uhrasivat paljon nopeudelle.
Koeajossa Kirovin polttoaineen ominaiskulutukseksi täydellä teholla mitattiin 0,455kg/hvh ja risteilynopeudella 0,800kg/hvh. Risteilynopeuden, noin 18 solmua saavuttamiseksi tarvittiin 7500 hv.
Kirovissa käytettiin höyryä myös apulaitteissa, peräsinkoneessa, kattilaveden syöttö- ja voiteluainepumpuissa jne. Nämä tarvitsivat höyryä koko ajan merellä oltaessa. Toisaalta kattiloita oli pidettävä toiminnassa mahdollisen äkillisen tehon noston tarpeen takia. Sammutetun kattilan saattaminen käyttölämpötilaan ja –paineeseen kesti noin pari tuntia, hätätilanteessa 45 minuuttia.
Alhaisella teholla ajettaessa apulaitteiden kulutus oli suhteellisesti paljon suurempi kuin täydellä teholla joten korkea ominaiskulutus ei ole niin dramaattinen, siitä menee suuri määrä apulaitteille.

Kirovissa diesel ei olisi tuonut hyötyjä, vain noin 150 tonnia lisää painoa.
Mikään venäläinen lähde ei mainitse dieseleitä.
Venäläiset alkoivat kehittää italialaista turpiinia ja kattiloita ja onnistuivat parantamaan polttoainetaloutta. Vuonna 1942 Kalininin risteilykulutus oli 0,623 kg/hvh.

Projekti 26:n panssari mitoitettiin kestämään 152 mm:n ammukset, sen immuunialue oli noin 15,5-21 km. Toisin sanoen näiden etäisyyksien väliltä ammutut kranaatit eivät läpäise panssaria. Kranaatin lentorata on niin korkea ettei se läpäise kylkipanssaria ja liian matala läpäisemään kansipanssari.

Kirjallisuuslähteitä:
Aleksandr Tsernishev - Konstantin Kulagin: Sovetskie krejsera Velikoi Otetsestvennoi
Akateemikko Spasskijn johtama toimitusryhmä: Istorija otetsestvennogo sudostroenija, 5 osaa
V.N.Burov: Otetsestvennoe voennoe korblestroenie
Erminio Bagnasco – Enrico Cernuschi: Le Navi da guerra italiane 1940-1945
Lisäksi lyhyitä artikkeleja

[Mangrove]

Tällaiset löysin:

Päämajan tiedusteluosaston SPK 3444 (30.11.1939 - 15.3.1940).

Me KBF(Kro) - Far
6.12. klo 21.10.
Tilanneilmoitus.

Itämeren laivastao: Laiv.joht. Minsk, hävittäjät Kalinin ja Karl Marx pommittivat Kilpisaaren patteria. Patteri ei vastannut tuleen. Ilmavoimat toimivat pääredin suojana ja suorrittavat suveneetsintää pituusasteelle 27 saakka. Vartioaluksina toimivat G-hävittäjät Suursaaren itäpuolella, ja raivaajat Krambola alueella Seivästö-Seiskari. [...]

KBF(Kro) - Aluksille
13.12. klo 22.00.
Tilannekatsaus : 13.12.39.
Laiv.joht. Leningrad ja Minsk sekä hävitt. Grozjashtshij ovat vaimentaneet Saarenpään linnakkeen.
KBF:n esik.päällikkö.

3.Häv.D - KBF:lle
15.12. klo 11.40.
Olen Koiviston linnakkeen tykistötulen alaisena.
3.Häv.D:n päällikkö

Linjalaiv.Pr.- KBF:lle (Kro) ja 2.SuvenePr:lle (Tallinna).
17.12. klo 06.30.
KBF:n esik.päällikkölle, 2.SuvenePr:in päällikölle.
Lähtövalmiusmääräys:
Marat, Okt.Revoljutsis, Minsk, Kalinin, Lenin, Artem ja häv. (. . . . . .) (alue tai alueelle) N:o 3, Leningrad ja Grozjashtshij N:o 4, Grosnyj ja Karl Marx N:o 7.

Me Far (Kronstadt) - Aluksille.
17.12. klo 20.40.
17.12. 1) Väinämöinen Örönsalmen alueella. Ilmarinen Turun saaristossa. 2) Tykkivene Krasnaja Gorka tuki sivustan tykistötulta. [...]

Me Gnevnyj - KBF:lle.
18.12. klo 11.00.
Aluksemme ja (. . . . .) pommitamme Dagskäria.
Häv. päällikkö.

Tst.1. Okt.Rev. - KBF:lle.
18.12. klo ?
Okt.Rev. saanut vikoja raskaan tykistön tulenjohtolaitteisiin. Pyydän korjauslupaa.

Häv.Snjeg - KBF:lle.
18.12. klo ?
Olen saanut vaurioita osumasta. Pyydän korjauslupaa.

Ja niin edelleen.

[Juha Tompuri]

Häv.Snjeg - KBF:lle.
18.12. klo ?
Olen saanut vaurioita osumasta. Pyydän korjauslupaa.

Mielenkiintoista.
En muista NL:n aiemmin myöntäneen osumia aluksiinsa tuolloin?

Snjeg = СНЕГ
Uragan-luokan torpedovene?
http://sovnavy-ww2.by.ru/patrolboats/typ_uragan.htm

Venäläinen versio tapahtuneesta:
http://www.atrinaflot.narod.ru/81_publi ... _bttry.htm

Ja niin edelleen.

Jos saa pyytää, niin anna tulla lisää vaan.


t: Sven

[Mangrove]

Jos saa pyytää, niin anna tulla lisää vaan.

Oikeastaan ei löydy muuta kuin sukellusveneiden sijainti-ilmoituksia talvisodan jäätilanteesta johtuen.

[Juha Tompuri]

Oikeastaan ei löydy muuta kuin sukellusveneiden sijainti-ilmoituksia talvisodan jäätilanteesta johtuen.

OK, kiitoksia näistä kuitenkin.

Utön linnake väitti 14.12.1939 upottaneensa lyhyen tulitaistelun jälkeen toisen kahdesta saarta lähestyneestä Gnevnyi-luokan hävittäjästä. Kyseiset hävittäjät olivat nimiltään Gnevnyi (Гневный) ja Grozjashchij (Грозящий).
Jostain käsittämättömästä syystä kuitenkaan kummankaan hylkyä ei ole löytynyt koko pohjoiselta Itämereltä tai Suomenlahdelta, vaikka ainakin virallisesti hävittäjän "uppoamispaikka on tarkasti tiedossa", noin 15 kilometriä Utön saarelta suoraan etelään. Silti Hylyt.net esimerkiksi ei kuitenkaan tunne kummankaan em. hävittäjän uppoamistapausta - tai edes sitä, että kyseisenlainen alus olisi ylipäätään koskaan uponnut Utön eteläpuolella...

Linjalaiv.Pr.- KBF:lle (Kro) ja 2.SuvenePr:lle (Tallinna).
17.12. klo 06.30.
KBF:n esik.päällikkölle, 2.SuvenePr:in päällikölle.
Lähtövalmiusmääräys:
Marat, Okt.Revoljutsis, Minsk, Kalinin, Lenin, Artem ja häv. (. . . . . .) (alue tai alueelle) N:o 3, Leningrad ja Grozjashtshij N:o 4, Grosnyj ja Karl Marx N:o 7.

Me Gnevnyj - KBF:lle.
18.12. klo 11.00.
Aluksemme ja (. . . . .) pommitamme Dagskäria.
Häv. päällikkö.

Ainakin epäilys suomalaisilla oli, ettei Utön edustalla upotettu aluksia.

t: Sven