Mitäs tässä tehdään?
Re: Mitäs tässä tehdään?
Kyllä toimi. Lähdeteoksen mukaan ainakin kahta lauttatyyppiä, jotka myöhemmin tulivat suomalaisten haltuun:
Tykkilautta, T-lautta
32,3x14,7x1,8, uppouma n. 143 t. 2x320 hv diesel, nopeus 7 kn, aseistus (suomal.) 2x102, 2x20; (saksal.) 2x105, 2x20, 50 miinaa
Saksalaiset siirsivät näitä ns. Siebel-lauttoja (kehittäjänsä ev. Siebelin mukaan nimettyjä) 21 kpl Laatokalle. Ainakin yhdessä laitassa aseistus poikkesi yllä esitetystä (3 x 88). Lautta voitiin purkaa pääosiinsa ja kuljettaa rauta- tai maanteitse. Yhtenä erikoisuutena oli pääkoneiden inertiakäynnistys. Saksalaiset käyttivät lauttojaan sotatoimiin vuonna 1942, joissa menetettiin ainakin neljä T-lauttaa. Suomi osti lautoista 2 (T-2 ja T17), muut jäljelle jääneet siirrettin pois. Ostetut lautat jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle 1945. Tätä lauttatyyppiä on pidetty myöhempien Kala- ja Kampela-lauttojen esikuvana.
Tykkilautta, M-lautta
35,5x8,6x1,8, uppouma n. 180 t. 2x135 hv diesel, nopeus 8 kn, aseistus 2x88, 1x37, 1x20, syvyyspommit.
Kesän -44 suurhyökkäyksen alettua saatiin saksalaisilta alkujaan Peipusjärvelle aiottuja MAL-aluttoja Laatokan meripuolustuksen käyttöön. Saadusta neljästä lautasta kolme saatiin toimintakuntoon, yhden peräosa oli kadonnut matkalla Tallinnan pommituksissa.. Lautat tukivat maarintaman taisteluja tykistöllään. Tämäkin kalusto jouduttiin luovuttamaan kunnostettuna Neuvostoliitolle 1945.
Henisen sivuilla on kuvia T-lautoista:
M-lautan kuva löytyy german-navy.de-sivustolta:
Tykkilautta, T-lautta
32,3x14,7x1,8, uppouma n. 143 t. 2x320 hv diesel, nopeus 7 kn, aseistus (suomal.) 2x102, 2x20; (saksal.) 2x105, 2x20, 50 miinaa
Saksalaiset siirsivät näitä ns. Siebel-lauttoja (kehittäjänsä ev. Siebelin mukaan nimettyjä) 21 kpl Laatokalle. Ainakin yhdessä laitassa aseistus poikkesi yllä esitetystä (3 x 88). Lautta voitiin purkaa pääosiinsa ja kuljettaa rauta- tai maanteitse. Yhtenä erikoisuutena oli pääkoneiden inertiakäynnistys. Saksalaiset käyttivät lauttojaan sotatoimiin vuonna 1942, joissa menetettiin ainakin neljä T-lauttaa. Suomi osti lautoista 2 (T-2 ja T17), muut jäljelle jääneet siirrettin pois. Ostetut lautat jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle 1945. Tätä lauttatyyppiä on pidetty myöhempien Kala- ja Kampela-lauttojen esikuvana.
Tykkilautta, M-lautta
35,5x8,6x1,8, uppouma n. 180 t. 2x135 hv diesel, nopeus 8 kn, aseistus 2x88, 1x37, 1x20, syvyyspommit.
Kesän -44 suurhyökkäyksen alettua saatiin saksalaisilta alkujaan Peipusjärvelle aiottuja MAL-aluttoja Laatokan meripuolustuksen käyttöön. Saadusta neljästä lautasta kolme saatiin toimintakuntoon, yhden peräosa oli kadonnut matkalla Tallinnan pommituksissa.. Lautat tukivat maarintaman taisteluja tykistöllään. Tämäkin kalusto jouduttiin luovuttamaan kunnostettuna Neuvostoliitolle 1945.
Henisen sivuilla on kuvia T-lautoista:
M-lautan kuva löytyy german-navy.de-sivustolta:
Re: Mitäs tässä tehdään?
tuon viimesodan rauhanehtojen järjettömyyden pyörremyrskyssä tuollainen ei tunnu kummalliselta mutta ihmetyttää se silti, kysehän piti olla saksalaismateriaalista sekä saksalaisomistuksessa olevista yrityksistä että irtaimesta mutta kai ne olisivat vaatiessaan saaneet vaikka eetu iston "hyökkäyksen" paasikiven signeerauksellaCanet wrote:Tämäkin kalusto jouduttiin luovuttamaan kunnostettuna Neuvostoliitolle 1945.
Re: Mitäs tässä tehdään?
Hei!Canet wrote:
Tykkilautta, T-lautta
32,3x14,7x1,8, uppouma n. 143 t. 2x320 hv diesel, nopeus 7 kn, aseistus (suomal.) 2x102, 2x20; (saksal.) 2x105, 2x20, 50 miinaa
Saksalaiset siirsivät näitä ns. Siebel-lauttoja (kehittäjänsä ev. Siebelin mukaan nimettyjä) 21 kpl Laatokalle. Ainakin yhdessä laitassa aseistus poikkesi yllä esitetystä (3 x 88). Lautta voitiin purkaa pääosiinsa ja kuljettaa rauta- tai maanteitse. Yhtenä erikoisuutena oli pääkoneiden inertiakäynnistys. Saksalaiset käyttivät lauttojaan sotatoimiin vuonna 1942, joissa menetettiin ainakin neljä T-lauttaa. Suomi osti lautoista 2 (T-2 ja T17), muut jäljelle jääneet siirrettin pois. Ostetut lautat jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle 1945. Tätä lauttatyyppiä on pidetty myöhempien Kala- ja Kampela-lauttojen esikuvana.
Miten se lähdeteoksesi esittää asian? Näistä lautoista on paljon SA-kuvia ja kuvaselosteiden mukaan lauttoja oli 21 kpl seuraavan mallisia: Rakas lautta (Scwere Fähre), Kevyt lautta (Leichte Fähre), Kuormauslautta (Trossfähre), Sairaalalautta (Sanitätsfähre) ja Esikuntalautta (Stabsfähre). Paljonko lähteesi mainitsee kutakin tyyppiä olleen?
Kuvista saa sen käsityksen, että raskaiden lauttojen aseistuksena oli 3 kpl 88:n ja 2 kpl 37 mm:n tykkiä. Kevyiden lauttojen (It-lautat) aseistuksena 2 kpl 37 mm:n tykkejä ja 2 kpl 4-putkisia 20 mm:n Vierling-tykkiä.
Tuo Henisen sivulta oleva kuva on raskas tykkilautta T-17. Kuva on vuodelta 1943.
Last edited by Eki on Fri Jul 10, 2009 22:32, edited 3 times in total.
СИБИРЬ УЧИТ!
Re: Mitäs tässä tehdään?
Lähteenäni oli vanha Auvisen "Leijonalippu merellä". Noihin lauttojen tyyppeihin ei oteta siinä noin tarkkaa kantaa - tai sitten kyseessä on virhe, kun kaikki 21 lauttaa on listattu T-lautoiksi, tai sitten sillä viitataan vain yleisesti Siebel-tyyppiiin lauttoihin ottamatta kantaa erilaisiin muunnoksiin ja varustuksiin. Aseistuksesta on mainittu nuo yllä olleet vaihtoehdot, tarkempaa aluskohtaista erittelyä ei ole. Kun kirjan aiheena on Suomen laivaston/valtion aluskanta, on huomion kohteena vain nuo muutamat suomalaisten haltuun päätyneet lautat.
Re: Mitäs tässä tehdään?
Pansiossa 1976 kun palvelin Suomen Kuninkaallisessa Laivastossa ..niin oli ns.Kala-lauttoja. Joskus kiinni olevassa vahdissa kävin Jollai kalalla ryyppäämässä.Muistaakseni joku kertoi että lautalla on pultinreijät valmiina jollekkin tykille? Mutta samoja juttuja kertoi MTV:n jätkät ,että niissä on torpedokiskot valmiina.Taitaa nää kuulua niihin essonpaari juttuihin ?
Re: Mitäs tässä tehdään?
1970-80 luvuilla kun asioin kauppamerenkulun parissa niin erään yksityisen hinausyrityksen edustaja esitteli hinaajan piirustuksia joissa oli valtion laskuun aikanaan tehdyt vahvistukset ja pultinreiät mahdollista tulevaa tykinasentamistarvetta varten. Jollen väärin muista niin 40 mm Borors olisi hinaajan etukannelle tarvittaessa asennettu
Tutkimattomat ovat ihmismielen tiet ja ymmärrys usein niin heikko.
Re: Mitäs tässä tehdään?
Hinaajista en tiedä, mutta KALA-lautoilla on lähdekirjan (Auvinen: Leijonalippu merellä) mukaan kokeiltu tykistölauttatoimintaa - ei siitä sitten tapaa tullut..
Re: Mitäs tässä tehdään?
Valtion jäänmurtajat oli myös muinoin varusteltu mahdollista sotatoimintaa varten jo alunperin - tykkipedit valmiina ja antimagnetismilaitteet paikoillaan.
Tutkimattomat ovat ihmismielen tiet ja ymmärrys usein niin heikko.
Re: Mitäs tässä tehdään?
Ennenvanhaan puolustusta onkin ajateltu kokonaisvaltaisesti.Veroetu maastoautoissa joissa oli vinssi yms. Kun pv.llä ei ollut varaa ja ruhansopimuskin esti kaluston hommaamisen, niin siviilikalustoon tehtiin varaukset sotilaskäyttöä varten.Nykyäänkin asianlaita lienee osittain näin, mutta kaluston käyttö olisi haasteellisempaa!
Re: Mitäs tässä tehdään?
Ja kuorma-autoissa piti olla ns. SA-koukku..
Eiköhän jossain vaan vieläkin ole suunnitelmat kaluston pakko-otosta..
Siltoihinkin tehtiin ennen panostusta varten paikat vaan ei enää..
Eiköhän jossain vaan vieläkin ole suunnitelmat kaluston pakko-otosta..
Siltoihinkin tehtiin ennen panostusta varten paikat vaan ei enää..
Re: Mitäs tässä tehdään?
Nykyään siviilikaluston sotakelpoisuus ei liene enää yhtä hyvä, kuin ennen ja esim. aluksilla tykistö on nykyään toissijainen aseistus. Tosin varmasti kuorma-autot ja muuta sellaista on pv.n varauksissa, mutta noinkohan niitä ehdittäisiin paljoa luovutella, kun toi puolustus muutenkin ollaan ajettu niin kovin heikoille kantimille. Ennenmuinoin sissitoiminnallekkin laskettiin suuri arvo ja vanhentunutta kalustoa sijoitettiin toisarvoisiin tehtäviin, mutta nykyään kaikki laitetaan moolokin kitaan ja kuvitellaan muutaman sadan pommin korvaavan jv-miinat ja valmiusprikaatien korvaavan kymmenet jv-prikaatit. Maailma on pullollaan esimerkkejä siitä, kuinka vanhentuneellakin kalustolla pystytään aiheuttamaan vastustajalle merkittäviä tappioita ja kuinka mies ak ja sinko laittaa suurvalta-armeijan vaikeuksiin. No ehkäpä nämä meidän viisaat tietää paremmin, mutta nykymeno tuntuu vaan niin vastuuttomalta!
Re: Mitäs tässä tehdään?
Se on tätä, kun euro on valtiojohdon ainoa konsultti, jota kuunnellaan.. Vaikka kyllä siellä HIUKAN voisi miettiä, mihin rahat laitetaan - ei sillä, että oopperalippuja tuetaan n. 200,-/kpl tietysti romuteta maan puolustusvalmiutta, mutta onhan sekin yhdensuuntainen osoitus arvostuksesta - nykymaailmassa on aika tehokkaasti onnistuttu hämärtämään suurelta yleisöltä (ja päättäjiltä) tarvehierarkian alimmat askelmat - sellainen vaikka kun turvallisuuden tarve - se on muka niin itsestään selvää, että voidaan suoraan siirtyä ylimmille askelmille.. siitä sitten aina välillä pudotaan maahan kun alempia tasoa ei ole pidetty kunnossa ja siitäkös kamala melu nousee - miksei viranomaiset tee sitä ja tätä.. no millä tekee, kun ei ole annettu riittäviä resursseja..
Tarvehiarakia ylhäältä alas;
- itsensä toteuttamisen tarpeet
- sosiaalisen arvostuksen tarpeet
- yhteenkuuluvuuden tarpeet
- turvallisuuden tarpeet
- fysiologiset perustarpeet (mm. nälkä, jano)
Teoria menee joteskin niin, että aina alempi tasoa pitää olla kunnossa, jotta ihmiselle voisi syntyä seuraavan tason tarpeita - no ei se enää taidan mennä noin.. Tämä oli niitä Abraham Maslowin juttuja..
Tarvehiarakia ylhäältä alas;
- itsensä toteuttamisen tarpeet
- sosiaalisen arvostuksen tarpeet
- yhteenkuuluvuuden tarpeet
- turvallisuuden tarpeet
- fysiologiset perustarpeet (mm. nälkä, jano)
Teoria menee joteskin niin, että aina alempi tasoa pitää olla kunnossa, jotta ihmiselle voisi syntyä seuraavan tason tarpeita - no ei se enää taidan mennä noin.. Tämä oli niitä Abraham Maslowin juttuja..
Re: Mitäs tässä tehdään?
Siis mikä on SA-koukku ja koska tällaisia juttuja sitten on ollut ? 40-50 luvullako ?
Canet wrote:Ja kuorma-autoissa piti olla ns. SA-koukku..
Eiköhän jossain vaan vieläkin ole suunnitelmat kaluston pakko-otosta..
Siltoihinkin tehtiin ennen panostusta varten paikat vaan ei enää..
Re: Mitäs tässä tehdään?
Nyt ei löydy säädösviitettä, mutta SA-koukko on/oli kuorma-auotihin määrätty pakollinen varuste - ymmärtääkseni mahdollista sota-ajan pakko-ottoa käyttöä varten - näin jokainen kuorkki olisi tarvittaessa ollut "vetäjä". Joku varmaan tietää tästä tarkemmin??