1600-1800-lukujen mörssärialukset

[LV]

Millä nimellä 1600-1800-lukujen, mörssäreilla aseistettuja sota-aluksia pitäisi kutsua? Englanniksi käytetään nimiä bomb vessel ja bomb ketch. Bomb ketch kai olisi periaatteessa pommiketsi, mutta kaikki mörssäripaatit eivät olleet ketsejä. Tämäntyyppisiä aluksia osallistui ilmeisesti myös Suomenlinnan pommitukseen Oolannin sodassa.

Wikipediassa oli muuten mielenkiintoinen tieto tällaisten alusten nimeämiskäytäntöihin liittyen. Monet mörssärialukset nimettiin tulivuorten mukaan. Vuonna 1840 britit varustivat kaksi vanhaa mörssärialusta arktisiin oloihin käytettäviksi tutkimusaluksiksi. Alusten nimet olivat HMS Terror ja HMS Erebus, joista kumpaakaan ei oltu nimetty tulivuorten mukaan. Kaksialuksinen brittiretkikunta rantautui Rossinsaarelle Etelämantereella vuonna 1841. Saarella havaittiin kaksi tulivuorta, ja alukset kostivat välittömästi tulivuorille; toinen vuori sai nimen Mount Terror ja toinen Mount Erebus.

http://en.wikipedia.org/wiki/Ross_Island

http://en.wikipedia.org/wiki/Bomb_vessel

[HL/A]

Muistanko taas väärin vai menikö Viaporin pommitus jotenkin niin että engelsmannien tykeillä oli pidempi kantama ja puolustajat eivät kyenneet tehokkaasti vastaamaan tulitukseen

[Canet]

Noista mörssärialuksista olen nähnyt käytettävän suomenkielistä nimeä "mörssärikitsi" tai "mörssärikaljuutti" (B.Landström:"Laiva", Otava, 1961 - B.L. oli muuten sotainvaliidi). Nämä olivat yleensä leveitä ja vankkarakenteisia pikkualuksia, joissa keulamaston tilalla oli yksi tai kaksi mörssäriä vankalla parrualustalla. Isomastosta keulaan kulkeva keulaharus saattoi olla kettinkiä - se oli aika pitkä ja siihen kohdistui kova rasitus.

Mörssäri oli tuona aikana varsinainen tehoase - kanuunan putken epätasaisuudet ja rihlaamattomuuden aiheuttamat häiriöt oli eliminoitu - mörssärissähän ei oikeastaan ollut ammuksen putkivaihetta lainkaan. Ammus nökötti putken suulla osin ulkona. Eli ammukseen vaikutti periaatteessa vain lähtönopeus, korotuskulma ja tuuli (no, oikeasti tekijöitä on kai enemmän). Säätelemällä panoksen kokoa pystyttiin kuitenkin tarkkaan ammuntaan - ja ammus oli räjähtävä! Aluksi aikasytytin (hyvin yksinkertainen tulilankatyyppinen) sytytettiin juuri ennen aseen laukaisemista, myöhemmin se järjestettiin syttymään panoksen laukeamisesta. Sytytin mitattiin sopivalle paloajalle, jotta viholliselle ei jäisi aikaa sammuttaa maahan pudonneen ammuksen sytytintä tai heittää sitä vaarattomaan paikkaan.

C.S. Foresterin fiktiivisessä romaanissa "Kommodori Hornblower" ("The Commodore") on hyvä ja realistinen kuvaus mörssärialuksen toiminnasta.

Kuuluisassa "Viaporin pommituksessa" 1855 linnaketta pommitettiin mm. Abrahamin luodoille sijoitetulla patterilla. Linnake pystyi vastaamaan tuleen vain heikosti - oma ruuti oli huonoa.. Joitain pommituksen jälkiä on edelleen näkyvissä - linnakkeen "keskipisteestä" eli komendantin talon ympäristöstä, jossa mm. Ehrensvärdin hauta sijaitsee - tuhoutui yksi aukiota reunustaneista taloista - paikka on edelleen tyhjänä.. "Oolannin sodassa" venäläinen rannikkotykistö esitti aika vaatimatonta osaa Suomen rannikolla käydyissä taisteluissa ja kahakoissa.

[jaska]

Viaporin tykistö taisi olla vielä pääosin Ruotsinvallan aikuista ja jo vanhentunutta vaikka olikin runsaslukuista.Tuon tapahtuman jälkeen alettiin rannikkotykistöä kehittää venäläisten toimesta ja kehitys huipentui sitten Pietari Suuren merilinnoituksen rakentamiseen(tais olla kesken vielä I-maailmansodan syttyessä).

[smokeball]

Oolannin sotaan liittyvää kirjallisuutta. R E Hughes Kaksi purjehdusta Itämerelle 1854 1855. Olen ehkä laittanut arvionkin tuonne omaan osastoonsa. Öykkärimäinen ns gentleman siellä häsyää brittilaivaston seassa. Suositeltavaa, joskin ärsyttävää luettavaa. Päiväkirjamaisuus antaa hyvän kuvan sen ajan sodankäynnistä.

[1st Sergeant]

Edelliseen liittyen: Suosittelen "Oolannin sota 1854-1855" -nimistä kirjaa, kirjoittaja Marta Hirn ja ensijulkaistu 1956. Hyvä teos. Tekijä tehnyt elämäntyönsä kansallismuseon kuva-arkistossa ja tämä asiantuntemus näkyy kirjassa.

[Canet]

Englantilais-ranskalainen laivasto kunnostautui hävittämällä Suomen rannikkoa "itämaisen sodan" aikana 1850-luvun puolivälissä. Tuhosivat "urheasti" useita miehittämättömiä Ruotsin vallan aikaisia linnakkeita - mm. Loviisan Svartholman (kuin pienoiskokoinen Suomenlinna, mutta raunioina) ja Hangon vanhat linnakkeet - samaan "kasaan" meni myös Kotkan Fort Slava. Olisi nuo olleet ihan mukavia katsella ehjinäkin.. Bomarsundista puhumattakaan. Olisikohan meillä Ahvenanmaalla venäjänkielinen väestö, jos Bomarsund olisi rakennettu koko laajuuteensa ja saanut toimia siellä itsenäistymiseen asti?

Myös linnoittamattomiin satamakaupunkeihin tunkeuduttiin, laivoja ja satamavarastoja poltettiin jne. Hulluuden huipuksi osa varastoidusta puutavarasta, joka paloi, oli jo myyty englantilaiselle - rahatkin oli saatu. Kuuluisin tappelus käytiin Kokkolassa, jossa paikalliset saivat sotasaaliiksi englantilaislaivan veneen (näytteillä edelleen Kokkolassa) - kovin moni ei voi kehua pitävänsä Royal Navyltä vallattua alusta hallussaan..
http://www3.kokkola.fi/historia/meresta ... lannin.htm

Viime kesänä käytiin Canettaren (meikäläisen ns. parempi puolisko) kanssa Bomarsundissa - kuvia www.canet.kuvat.fi.

Noista lähdekirjoista.. omassa hyllyssä on Sotasokeiden linnakirjasarjassa ilmestyneet teokset noista tuohuotuneista linnoituksista. Sitten on muutama englanninkielinen Bomarsundista, Oolannin sodasta ja myös Krimin sodasta. Tuo englantilaisen papin kirjoittama päiväkirja "Kaksi purjehdusta Itämerelle" tuli ostettua jostain venemessuilta - ihan mielenkiintoinen aikalaiskuvaus - tietysti siinä on tuota "maailman omistajan" itsevarmuutta ja ylenkatsetta.

[Canet]

Ja takaisin alkuperäiseen aiheeseen.. Mörssärialuksiin tai oikeastaan niitten perillisiin..

Tarve laivaston antamaan tulitukeen maihinnousuissa ja rannikkon lähettyvillä käytäville maataisteluille johti eirtyisen alusluokan kehittämiseen. Näitä "monitoreiksi" kutsuttuja aluksia oli varsinkin briteillä. Viimeiset olivat mukana toisessa maailmansodassa ja suurimmissa oli aseina jopa 18 tuuman tykki tai kaksi 15 tuuman tykkiä entisestä taistelulaivasta "perityssä" tornissa.

Näistä on julkaistu hieno kirja - englanniksi tietty - Ian Buxton: "Big Gun Monitors". Jäi taannoisella Lontoon reissulla käteen käynniltä ko. kylän isoimmasta kirjakaupasta Waterstone'silta - sen rinnalla joku Helsingin Akateeminen on kuin R-kioski..

Jonkun tulkinnan mukaan Suomen panssarilaivatkin olivat monitoreja - aluksen kokoon nähden isot tykit, pienehkö syväys, hidas nopeus.. No, oli niille kyllä ajatletu osa myös meritaistelussa, vaikka se jäikin kokeilematta - monitorimaisessa pommitustehtävässä laivat ampuivat Hangon vuokra-aluetta jatkosodan alussa. Ammuksina käytettiin säästäväisyyssyistä vanhoja venäläisiä 254 D 45 -tykin ammuksia, Boforssien omia ammuksia säästeltiin "tosikoitoksiin".

[jaska]

Nykyään tulituki tulee ilmeisesti ilmasta,koska aluksien kyky tulittaa maakohteita on rajoittunut.

[smokeball]

Laivaston uusimmat alukset AMOS tai vastaavalla yksiputkisella järjestelmällä ovat kyllä suoraan näiden pienien mörssärikitsien jälkeläisiä.

edit. Siis NEMO on tämä yksiputkinen systeemi. Patrian sivulta löytyy hyvä video järjestelmästä.
http://www.patria.fi/Patria_WWW_FI_Sisa ... index.html

[Canet]

Juu, näin voidaan kyllä sanoa.

Jäikös tämä pelkäksi kokeeksi - ei kai tuollaista NEMO-paattia kuulu laivaston vahvuuteen? Voisi olla aika näppärä ja myös suhteellisen edullinen ase..