Tuo puskuri-idea oli kyllä yksi syy keulan muotoiluun..
Puskuri on ollut sota-aluksen aseena jo antiikin aikoina, mutta heräsi uudelleen henkiin (viimeisen kerran?) 1800-luvulla. Italian ja Itävallan laivastojen välisessä Lissan taistelussa 1866 yritettiin puskuhyökkäyksiä - toisin aika heikolla menestyksellä, mutta itävaltalaiset onnistuivat kuitenkin puskemaan ison reiän italialaiseen Re d'Italian, joka upposikin nopeasti sen jälkeen.
Tosin jo Yhdysvaltain sisällissodassa 1862 Konfederaation C.S.S. Virginia (paremmin tunnettu entisellä nimellään Merrimac) tuhosi Unionin sota-aluksen puskemalla - taistelu oli aika epätasainen, täyspanssaroitua höyrylaivaa vastassa oli puinen purjealus. Virginia oli vähällä upota itsekin, kun sen puskuri takertui U.S.S. Cumberlandin kylkeen - ilmeisesti puskurin murtuminen pelasti hyökkääjän uppoamasta kohteensa mukana. Puskemista yritettiin myös seuraavan päivän taistelussa U.S.S. Monitoria vastaan - ilman suurempaa tulosta.
Jotenkin tämä puskemisidea jäi päälle ja useita kymmeniä vuosia Lissan jälkeen tehtiin risteilijöihin ja taistelulaivoihin puskurikeula. Myös muutama erityisesti puskuhyökkäyksiä varten suunniteltuja aluksia rakennettiin, esim. C.S.S. Manassas ja H.M.S. Polyphemus (http://en.wikipedia.org/wiki/HMS_Polyphemus_(1881)). Suuria menestyksiä nämä eivät olleet..
Luultavasti osalla noista puskurikonstruktioista on ollut jonkinlainen bulbimainen vaikutus..
Ilman varsinaista puskuriakin on tehty puskuhyökkäyksiä.. Esim. HMS Dreadnought tuhosi päälle ajamalla saksalaisen sukellusvene U-29:n ensimmäisen maailmasodan aikana (tässä taisi mennä henki Otto Weddigeniltä, joka upotti yhden päivän aikana kolme brittiläistä risteilijää), suv. Vetehinen upotti neuvostoliittolaisen Sts-305:n jatkosodan aikana samoin päälle ajamalla. Usein päälleajossa tuli vaurioita myös törmääjään, joskus niin pahoja, että sekin upposi kuten HMS Fairylle 1918. Vahingossa sattuneissa "puskuhyökkäyksissä" tuli pahojakin vaurioita - HMS Hawke teki RMS Olympicin (Titanicin sisaralus) kylkeen ison reiän.. Olympic upotti sodan aikana saksalaisen sukellusveneen päälleajamalla. Queen Mary upotti risteilijä HMS Curacoan 1942, kun saattoaluksena ollut Curacoa erehtyi 28 solmua kiitävän QM:n reitille. Onnettomuudessa menehtyi yli kaksi kolmasosaa risteilijän miehistöstä.
Panssariristeilijä Pallada
Keskustelua kaikista vedessä liikkuvista laitteista.
Jump to
- Ylläpito
- ↳ Ylläpito tiedottaa
- ↳ Viestejä ylläpidolle
- Yleistä
- ↳ Tulevia tapahtumia
- ↳ Linkkejä
- Sotahistoria
- ↳ Suomen sotahistoria
- ↳ Ulkomainen sotahistoria
- ↳ Museot, muistomerkit jne.
- Aseet
- ↳ Yleinen asekeskustelu
- ↳ Kiväärit
- ↳ Mosin-Nagant
- ↳ Mauser
- ↳ Kiväärien opetustauluja yms.
- ↳ Pistoolit ja revolverit
- ↳ Pistoolien ja revolverien opetustauluja yms.
- ↳ Konepistoolit
- ↳ Konepistoolien opetustauluja yms.
- ↳ Kone- ja pikakiväärit
- ↳ Kone- ja pikakiväärien opetustauluja yms.
- ↳ Muut aseet
- ↳ Muiden aseiden opetustauluja yms.
- ↳ Teräaseet
- ↳ Optiikka
- ↳ Patruunat, kranaatit ja muut ampumatarvikkeet
- ↳ Käsiasekaliiperit
- ↳ Aseiden rakentaminen ja kunnostaminen
- Militaria
- ↳ Yleinen militaria- ja keräilykeskustelu
- ↳ Paperitavara
- ↳ Suomalainen militaria
- ↳ Päähineet
- ↳ Univormut
- ↳ Kunniamerkit
- ↳ Kurssimerkit
- ↳ Muut merkit
- ↳ Ulkolaiset kunniamerkit ja muut merkit
- ↳ Kunniamerkit
- ↳ Arvomerkit ja kokardit
- ↳ Saksalainen militaria
- ↳ Venäläinen militaria
- ↳ Muiden maiden militaria
- Kalusto
- ↳ Ajoneuvot
- ↳ Panssarit
- ↳ Tykit
- ↳ Lentokoneet
- ↳ Laivat
- Kirja-arvostelut
- ↳ Harrastekirjat
- ↳ Aseet ja patruunat
- ↳ Suomi - maasota
- ↳ Suomi - ilmasota
- ↳ Suomi - merisota
- ↳ Muut - maasota
- ↳ Muut - ilmasota
- ↳ Muut - merisota
- ↳ Muu sotakirjallisuus
- Elävät kuvat
- ↳ Dokumentit
- ↳ Elokuvat
- Tavaratori
- ↳ Myydään
- ↳ Ostetaan
- ↳ Vaihdetaan