Panssarilaiva Väinämöinen

Keskustelua kaikista vedessä liikkuvista laitteista.
User avatar
Wittmann
pskapt
pskapt
Posts: 1631
Joined: Tue Nov 14, 2006 10:35
Location: 7 SaL

Post by Wittmann »

Se museolaiva käyttö olisi ollut ainoa järkevä. Valitettavasti ei ole enään mahdollista ja Ilmarista ei varmasti nosteta.
Kuten kunnioitettu vaari-vainaja sanoi..... "Kaikki mikä nousee itärajan takaa -auringon lisäksi- Otetaan vastaan tasajyvällä "
Nra of Finland

mosu
sotvm1
sotvm1
Posts: 680
Joined: Tue May 30, 2006 19:46

Post by mosu »

Niin Ilmarinenhan on sotahauta. Montakohan miestä vaipui mukana. Kai satoja.

Juha Tompuri
jvmaj
jvmaj
Posts: 1834
Joined: Mon May 01, 2006 22:28
Location: Koljonvirta

Post by Juha Tompuri »

Wittmann wrote:Se museolaiva käyttö olisi ollut ainoa järkevä.
Eiköhän se olisi mennyt koululaivana siinä kun jotkut pujelaivatkin.

t: Sven
"Älyä kyll' ei Dufvalla lie liiaksi ollutkaan,
pää huono oli, arveltiin"

User avatar
Komendantti
komendantti
komendantti
Posts: 2682
Joined: Wed Oct 17, 2007 10:19
Location: Etelä-Suomen Sotilaslääni
Contact:

Post by Komendantti »

mosu wrote:Niin Ilmarinenhan on sotahauta. Montakohan miestä vaipui mukana. Kai satoja.
Pitkälle kolmatta sataa hukkui Ilmarisen mukana, eli tarkasti sanottuna 271 henkilöä. Kiire siinä kai oli siihen suurimpana syynä, alus kun kääntyi alle minuutissa ja upposi vain n. 7 minuutissa, eikä veden varaan joutuneista saatu pelastetuksi kuin 132 henkilöä.
"Sotataidon huippu ei ole sadan voiton saavuttaminen sadassa taistelussa, vaan vihollisen kukistaminen ilman taistelua."
"Tunne itsesi ja tunne vihollinen, niin sadassakaan taistelussa et ole vaarassa."
– Sun Tzu

User avatar
Canet
kenr, vr2
kenr, vr2
Posts: 3277
Joined: Fri Sep 29, 2006 11:51
Location: Länsirannikko

Post by Canet »

Nyt ei ole Tuomi-Nikulan kiraa kädenojentaman päässä, että en pääse katsomaan sivunumeroa. Palataan siltä osin asiaan.

Panssarilaivojen konetykkien kaliberi oli 40 mm, sekä Vickerssien että myöhempien Boforssien. Raskaampi it, jolla pystyi ampumaan myös pintamaaleihin, oli 105 mm.

Panssarilaivan koululaivakäyttölle en kyllä lämpenisi - iso ja kallis ylläpitää, ikääkin alkoi olla ja siten peruskorjauksia tiedossa - varsinkin rankan sota-ajan käytön jäljiltä. Järjestelmät eivät enää olleet "aivan eurivistä". Olisiko kannattanut kouluttaa kymppituuman torneihin miehistöjä? Boforsseja olisi kyllä ollut muussakin kalustossa, mutta niitä varten ei nin isoa laivaa olisi kannattanut ylläpitää. Dieselsähköistä koneistoa ei ollut missään muussa sota-aluksessa - jäänmurtaja Sisua varten tuskin oli tarvetta kouluttaa konehenkilöstä laivastossa.

Vaikka toinen panssarilaivoista (olikohan Väinämöinen) kävi ennen sotaa Englannissa asti, eivät ne kuitenkaan mitään valtamerilaivoja olleet. Yksi koululaivojen käyttö on ainakin Suomen laivastossa ollut kaukopurjehdusten suorittaminen - siihen sopivat sekä Joutsen että Kurki kohtuulllisen hyvin.

Monien hylkyjen nostamisista on joskus puhuttu pitkät jutut. Todellisuudessa monestakaan hylystä ei olisi nostettavaksi - näin lienee myös Ilmarisen laita - vaikka ei olisikaan hauta. Uppoamisen aiheuttanut vaurio ja pohjaan törmääminen ovat vahingoittaneet laivaa aika pahasti - ilmeisesti runko on murtunut, suuri osa laipioista kasassa, osa kansirakentiesta pahasti lytyssä (I:n hylky on ylösalaisin).

Ilmarisen hylky jää siis pohjaan - rauha sankarivainajien muistolle. Heistä vain yksi lepää hautausmaassa kiven alla - muut jäivät mereen.

User avatar
reka65
kenr, vr4
kenr, vr4
Posts: 2457
Joined: Sat Sep 16, 2006 7:32

Post by reka65 »

Monien hylkyjen nostamisista on joskus puhuttu pitkät jutut. Todellisuudessa monestakaan hylystä ei olisi nostettavaksi - näin lienee myös Ilmarisen laita - vaikka ei olisikaan hauta. Uppoamisen aiheuttanut vaurio ja pohjaan törmääminen ovat vahingoittaneet laivaa aika pahasti - ilmeisesti runko on murtunut, suuri osa laipioista kasassa, osa kansirakentiesta pahasti lytyssä (I:n hylky on ylösalaisin).

Ilmarisen hylky jää siis pohjaan - rauha sankarivainajien muistolle. Heistä vain yksi lepää hautausmaassa kiven alla - muut jäivät mereen.[/quote]

Puhumattakaan laivassa pyörivistä tykinammuksista jos nostoa yrittäisi.Sisään siinä on kansirakenteet painuneet kun ylösalaisin meni pohjaan.Se meni kerralla siihen kuntoon ettei nostossa olisi järkeä.

User avatar
smokeball
kenr, vr2
kenr, vr2
Posts: 4440
Joined: Sat Nov 10, 2007 19:12
Location: Lappi

Post by smokeball »

Eikös uppoamispaikan syvyys, n70m, ole myös sitä luokkaa, ettei olisi järkeä nostaa edes pienempää ja paremmassa kunnossa olevaakaan paattia.
Viro, Aunus, Karjalan kaunis maa, yks suuri on Suomen valta.
Ylituubamestari Image

User avatar
Wittmann
pskapt
pskapt
Posts: 1631
Joined: Tue Nov 14, 2006 10:35
Location: 7 SaL

Post by Wittmann »

Juu hylkykuvia mitä on nähnyt, niin hylky ei ole ihan parhaassa kunnossa. Teknisesti 70m ei enään pitäisi olla paha syvyys.

Noista sota-ajan laivan hylyistä taitaa Bismark olla parhaassa kunnossa. No se on syvällä.
Kuten kunnioitettu vaari-vainaja sanoi..... "Kaikki mikä nousee itärajan takaa -auringon lisäksi- Otetaan vastaan tasajyvällä "
Nra of Finland

User avatar
Savu
alik
alik
Posts: 538
Joined: Fri Feb 02, 2007 16:39

Post by Savu »

mulla tossa hyllyssä vilho heinämiehen kirja "seitsemän minuuttia merellä" , painettu 1945....lukemisen arvoinen opus, kun ilmarisesta puhutaan....

User avatar
M-39
kaartsotvm6
kaartsotvm6
Posts: 409
Joined: Tue Dec 05, 2006 18:34
Location: Myllykoski

Post by M-39 »

No tässä olisko lyijykynä piirros Väinämöisestä vuodelta 38. Sanooko piirtäjän nimi mitään kellekkään?
Image
Image

Juha Tompuri
jvmaj
jvmaj
Posts: 1834
Joined: Mon May 01, 2006 22:28
Location: Koljonvirta

Post by Juha Tompuri »

Canet wrote:Panssarilaivan koululaivakäyttölle en kyllä lämpenisi - iso ja kallis ylläpitää, ikääkin alkoi olla ja siten peruskorjauksia tiedossa - varsinkin rankan sota-ajan käytön jäljiltä. Järjestelmät eivät enää olleet "aivan eurivistä".
Muistakseni Venäläiset peruskorjasivat (työn tasosta en tiedä) Väinämöisen aikanaan.
Canet wrote:Olisiko kannattanut kouluttaa kymppituuman torneihin miehistöjä?
No ehkä ei, tosin taisi esim Matti Kurjenltakin löytyä koko joukko aika uniikkia aseistusta.
Suomen Joutsenesta en tiedä.
En tiedä onko totta, mutta tällainenkin huhu niistä tykkitorneista ja taistelumastoista on olemassa:
"It is claimed that in Spithead 1937 someone said: "Finland is a mighty naval power. Even their lightships have 10 inch guns".
http://www.answers.com/topic/finnish-co ... -ilmarinen

Canet wrote:Dieselsähköistä koneistoa ei ollut missään muussa sota-aluksessa - jäänmurtaja Sisua varten tuskin oli tarvetta kouluttaa konehenkilöstä laivastossa.
Joo...mutta mihinkähän laivastojen aluksiin purjeiden reivaustaitoja tarvittiin?
Canet wrote:Vaikka toinen panssarilaivoista (olikohan Väinämöinen) kävi ennen sotaa Englannissa asti, eivät ne kuitenkaan mitään valtamerilaivoja olleet.
Se on varsin totta.
Siihen olisi kai tarvinnut puuttua kotimaisessa peruskorjauksessa.


t: Sven
"Älyä kyll' ei Dufvalla lie liiaksi ollutkaan,
pää huono oli, arveltiin"

Garrett

Post by Garrett »

Olisiko kellään kuvia aluksen konehuoneesta tai mitään linkkiä kuviin/tekniikkaan?

Juha Tompuri
jvmaj
jvmaj
Posts: 1834
Joined: Mon May 01, 2006 22:28
Location: Koljonvirta

Post by Juha Tompuri »

M-39 wrote:No tässä olisko lyijykynä piirros Väinämöisestä vuodelta 38.
Hieno.
Taitaa olla valokuvasta piirretty, kun siinä vielä on noi 102mm Obuhovit, eikä 1934(?) asennettuja 105mm kaksois Boforseja keskiraskaana tykistönä.

t: Sven
"Älyä kyll' ei Dufvalla lie liiaksi ollutkaan,
pää huono oli, arveltiin"

User avatar
Wittmann
pskapt
pskapt
Posts: 1631
Joined: Tue Nov 14, 2006 10:35
Location: 7 SaL

Post by Wittmann »

Mä kävin Hesassa Meksikon koululaivalla joskus takavuosina. Todella upea purjelaiva.
Kuten kunnioitettu vaari-vainaja sanoi..... "Kaikki mikä nousee itärajan takaa -auringon lisäksi- Otetaan vastaan tasajyvällä "
Nra of Finland

User avatar
Canet
kenr, vr2
kenr, vr2
Posts: 3277
Joined: Fri Sep 29, 2006 11:51
Location: Länsirannikko

Post by Canet »

Totta on, että purjelaivataitoja ei varsinaisesti tarvittu enää 1930-luvunkaan laivastossa, vaan perinteet.. Purjelaivakokemus eli pitkään myös kauppamerenkulun praktiikkavaatimuksissa, että miksipä ei siis laivastossa. Siksi siis Joutsen.

Kurjen 102mm kaksoistykkejä täysin vastaavia aseita ei tietysti ollut muissa aluksissa. Kokoluokka kuitenkin "tavanomaisempi". Kaikkiaan pidän Kurkeakin jonkinlaisena hätä/pularatkaisuna. Sinänsä hyvä, että saatiin laivaston koulutus avomeritoiminnankin osalta taas kunnolla käyntiin.

Kuvia ja piirrutuksia panssarilaivoista löytyy Tauno Niklanderin kirjasta "Panssarilaivamme". Taitaa olla paras Suomen panssarilaivoista tehty kirja - ei niitä tosin montaa ole (oliko tämän lisäksi kaksi: Heinämiehen "Seitsemän minuuttia merellä" - josta on myös ruotsinkielinen versio - ja Eino Penttilän: "Panssarilaivat Väinämöinen ja Ilmarinen").

Post Reply

Return to “Laivat”