Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Panssarilaiva Väinämöinen
Onko kenelläkään tietoa panssarilaiva väinämöisestä.Itse olen löytänyt viimeisen merkinnän vuodelta 1953 jolloin se oli ankkuroituna "volgalle" jos en väärin muista.Sen oli nähnyt suomalainen turisti ryhmä.

eikös se purjehtinu luovutuksen jälkeen nimellä vyborg, romutettiin vissiin -56? oli jotain huhua olemassa että olis tarjottu suomelle takas?

niin olisi kiinnostavaa tietää onko siitä enään mitään jäljellä.

Huhuja on. Virallisen tiedon mukaan Wyborg romutettiin -56. Huhuja palauttamisestakin on kuultu.

Joku väittää, että se olisi vieläkin jossain satama-altaassa odottamassa romutusta. Nähty kuulemma 80-luvulla. Ei ole virallista tietoa

Tuomi-Nikulan kirjassa "Suomen laivat punatähtisen sotalipun alla" todetaan ex. Väinämöisen poistuneen laivastoluetteloista 1957, mutta laiva olisi riisuttu vasta helmikuussa 1966, romutus olisi alkanut saman vuoden syyskuussa.

Ainakin sellainen pikkuvirhe ko. kirjassa Väinämöisen kohdalla on, että puhutaan 37 mm tykeistä - niitähän ei laivalla ollut, 40 mm olisi oikea kaliiberilukema.

Canet wrote:Tuomi-Nikulan kirjassa "Suomen laivat punatähtisen sotalipun alla" todetaan ex. Väinämöisen poistuneen laivastoluetteloista 1957, mutta laiva olisi riisuttu vasta helmikuussa 1966, romutus olisi alkanut saman vuoden syyskuussa.

Ainakin sellainen pikkuvirhe ko. kirjassa Väinämöisen kohdalla on, että puhutaan 37 mm tykeistä - niitähän ei laivalla ollut, 40 mm olisi oikea kaliiberilukema.

Ellei slopot asentanut siihen omat 37mm it-tykkinsä.

Canet wrote:Tuomi-Nikulan kirjassa "Suomen laivat punatähtisen sotalipun alla" todetaan ex. Väinämöisen poistuneen laivastoluetteloista 1957, mutta laiva olisi riisuttu vasta helmikuussa 1966, romutus olisi alkanut saman vuoden syyskuussa.

Tuohon lienee kai uskominen, muutkin maininnat kertovat Väinämöisen aka Vyborgin romutuksesta vuonna -66:

"Historioitsija Ohto Manninen on tutkinut panssarilaiva Väinämöisen vaiheita sen jälkeen, kun alus osana sotakorvauksista luovutettin Neuvostoliitolle Pansiossa 29.5.1947.

Väinämöinen liitettiin Neuvostoliiton 8. Laivaston 104. Saaristoalusprikaatiin. Alus kastettiin Vyborgiksi.

Vyborg ehti palvella Porkkalassa vuoteen 1952, minkä jälkeen se siirrettiin mittavaan peruskorjaukseen Tallinnaan vuosiksi 1953 - 1957. Seuraavana vuonna Vyborg siirrettiin Kronstadtiin. Viimeiset vuodet Vyborg purjehti nykyisen Koiviston öljysataman ja Sosnovyi Borin vesillä sekä toimi asuntolaivana Pietarissa.

Kun vaka vanhasta Väinämöisestä alias Vyborgista oli säilynyt kunnossa ainoastaan sen kymmenen tuuman tykit, alus hinattiin 20.7.1966 Leningradin laivanpurkamistukikohtaan, jossa se muutettiin 2700 tonnin kasaksi metalliromua."

http://www.turunsanomat.fi/sunnuntai/?t ... :0:0:0:0:0:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Panssarila ... C3.A4lkeen
http://users.tkk.fi/~jaromaa/Navygaller ... oastal.htm

Ja vielä yhtenä pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että alusta ei luovutettu Neuvostoliitolle sotakorvauksena, kuten monista lähteistä saa lukea, vaan se myytiin itänaapurille 265 miljoonan markan kauppahinnalla.

Sturmmann wrote:

Canet wrote:Ainakin sellainen pikkuvirhe ko. kirjassa Väinämöisen kohdalla on, että puhutaan 37 mm tykeistä - niitähän ei laivalla ollut, 40 mm olisi oikea kaliiberilukema.

Ellei slopot asentanut siihen omat 37mm it-tykkinsä.

Hyvin todennäköistä, onpahan silloin ollut a-tarvikkeet omasta takaa.

Myytiin myytiin.. joo, virallisesti. No, oikeasti sodassa toiseksi tulleella Suomella ei ollut juurikaan mitän järkevä käyttöä parittomalla panssarilaivalle.

Tuomi-Nikulan tekstistä ei selviä, tarkoittaako alkuperäisiä vai uuden omistajan alukseen asentamien aseiden väljyyksiä. Yleensä puhuu kirjassaan aluksista sellaisina, kuin ne Suomessa ennen luovutusta/myyntiä olivat.

Laivojen päätykistölle löytyi myös N-liiton ammuskellareista "murkuloita", jos olivat säästänet vanhoja 254 D:n ammuksia. Niitä ammuttiin myös Suomessa mm. Hangon mottiin, kun haluttiin säästää "oikeita" Boforssin ammuksia.

Canet wrote:Myytiin myytiin.. joo, virallisesti. No, oikeasti sodassa toiseksi tulleella Suomella ei ollut juurikaan mitän järkevä käyttöä parittomalla panssarilaivalle.

Tuomi-Nikulan tekstistä ei selviä, tarkoittaako alkuperäisiä vai uuden omistajan alukseen asentamien aseiden väljyyksiä. Yleensä puhuu kirjassaan aluksista sellaisina, kuin ne Suomessa ennen luovutusta/myyntiä olivat.

Noh...koululaivana se olisi mennyt siinä kun parittomat Suomen Joutsen ja Matti Kurkikin.
Ja olisi se aika hieno museokohde nykypäivänä.

Missä kohtaa Tuomi-Nikulan kirjaa muuten niistä 37mm tykeistä mainitaan?


t: Sven

Minkäs kaliberisia ne alkuperäiseen asistukseen kuuluneet pom,pom vickersit oli?37mm vai 40mm?

jaska wrote:Minkäs kaliberisia ne alkuperäiseen asistukseen kuuluneet pom,pom vickersit oli?37mm vai 40mm?

40 mm muistelisin lukeneeni.

jostain muistelen lukeneeni, että väiskiä olisi kaupattu takas suomeen, mutta ei suomi sitte ostannut sitä?

Savu wrote:jostain muistelen lukeneeni, että väiskiä olisi kaupattu takas suomeen, mutta ei suomi sitte ostannut sitä?

Joo, olen kuullut tuosta mainittavan aikaisemminkin, joten lienee siinä jotain perää. Vaikka Väinämöisen takaisin osto olisi voinut olla jossain mielessä ehkä kunnialliselta tuntuva ajatus (saada takaisin Merivoimien isoin alus jota ei menetetty sodassa, mutta joka jouduttiin myymään entiselle viholliselle), niin maalaisjärjellä ajatellen se olisi ollut harvinaisen typerä veto.

Väinämöinen oli 50-luvulla jo vanhentunut. Isoilla tykeillä aseistetut pinta-alukset olivat osoittautuneet vanhanaikaiseksi alkuperäisiin tarkoituksiinsa jo maailmansodan aikana eikä tilanne siitä sen kummemmaksi muuttunut. Merivoimien aluskanta oli Pariisin rauhassa 1947 rajoitettu 10.000 tonniin, mistä Väinämöinen 3.900 tonnisena olisi yksinään haukannut yli kolmanneksen - jolloin modernimman aluskannan hankkimisen kanssa olisi varmaan tullut ongelmia, kun ne eivät olisi järkevästi mahtuneet tuohon jäljelle jäävään tonnistoon. Kaikki myös muistanevat miten suurelta osin panssarilaivojen ja sukellusveneiden hankkimiseen menneiden määrärahojen takia maavoimien kalusto oli jäänyt surkean heikoksi ennen talvisotaa - nyt olisi saatu takaisin taas yksi iso rahanreikä kun itänaapuri olisi toimittanut takaisin käytännössä romutuskuntoisen Väinämöisen.

Täällä kun palstoilla vierailee venäläisiäkin,niiltähän voisi kysyä tietoa kun varmasti selailevat heikäläisten nettisivuja joissa saattaa jotain tarkempaakin tietoa laivasta olla.

JTV wrote: Vaikka Väinämöisen takaisin osto olisi voinut olla jossain mielessä ehkä kunnialliselta tuntuva ajatus (saada takaisin Merivoimien isoin alus jota ei menetetty sodassa, mutta joka jouduttiin myymään entiselle viholliselle), niin maalaisjärjellä ajatellen se olisi ollut harvinaisen typerä veto.

Väinämöinen oli 50-luvulla jo vanhentunut. Isoilla tykeillä aseistetut pinta-alukset olivat osoittautuneet vanhanaikaiseksi alkuperäisiin tarkoituksiinsa jo maailmansodan aikana eikä tilanne siitä sen kummemmaksi muuttunut.

Koululaivana se olisi ollut ihan OK, ja mahdollisesti myöhemmin museona aivan erinomainen.
Aivan kuin Vesikko, VMV-11, Taisto-3, Tarmo ja mitä niitä nyt onkaan.

JTV wrote:Merivoimien aluskanta oli Pariisin rauhassa 1947 rajoitettu 10.000 tonniin, mistä Väinämöinen 3.900 tonnisena olisi yksinään haukannut yli kolmanneksen - jolloin modernimman aluskannan hankkimisen kanssa olisi varmaan tullut ongelmia, kun ne eivät olisi järkevästi mahtuneet tuohon jäljelle jäävään tonnistoon.

Asiaa sen tarkemmin tutkimatta, sanoisin lonkalta että se 10.000 tonnin raja ei kai koskaan ollut lähellä rikkoutumista, ei kai edes Väinämöinen mukaan luettuna näin olisi käynyt.

JTV wrote:Kaikki myös muistanevat miten suurelta osin panssarilaivojen ja sukellusveneiden hankkimiseen menneiden määrärahojen takia maavoimien kalusto oli jäänyt surkean heikoksi ennen talvisotaa - nyt olisi saatu takaisin taas yksi iso rahanreikä kun itänaapuri olisi toimittanut takaisin käytännössä romutuskuntoisen Väinämöisen.

Noh, ei se Matti Kurkikaan kai aivan ilmainen ollut.

t: Sven