Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Muutama esimerkki Kansallisarkistossa säilytettävistä panssarilaivojen yleispiirustuksista vuodelta 1932. "A/B Crichton-Vulcan O/Y. Laivanrakennus-osasto. Turku-Suomi." Alkuperäiset piirustukset mittakaavassa 1:75.

Pää-mitat:

Suurin pituus = 93,00 M
Lajittelupituus = 90,00 M
K.V.V Suurin leveys kaarella = 16,40 M
Yläkannen suurin leveys kaarella = 16,84 M
Sivukorkeus yläkanteen = 7,53 M
Sivukorkeus pääkanteen = 5,50 M
Konstruktio syvyys = 4,50 M
Konstructio uppouma = 3983 M³
Täyteläisyys asteet α = 0,750; β = 0,935; δ = 0,60

http://www.pienoismallit.net/galleria/referenssi_3770/

Kiitos hyvistä kuvista. Lopultahan laivat olivat hiukan näistä poikkeavia:
- perän yläkannelle valonheitimen paikkeille tuli takimmainen tulenjohtopaikka
- mastosta karsittiin toinen valonheitin tasanne pois ja jäljelle jäänyt siirrettiin etupuolelle
- mastossa olevat ristikkäiset antenni/viestiraa'at vähennettiin yhteen poikittaiseen raakaan
- maston eteen standartikompassin paikalle tuli yksi kaksiputkinen 40 mm Bofors it-tykki
Ja olihan niitä pienempiäkin muutoksia - kuten hiekalla täytetyt laatikkomaiset sirpalesuojat pääkannella.

Ehkä olisi kuitenkin kannattanut rakentaa enemmän sukellusveneitä näiden tilalle..ehkä ei.

Vaan, kun on se Ahvenanmaan demilitarisointi ja Pohjanlahdenkin meriliikenne oli turvattava.

Niin, panssarilaivat olivat siihen yksi ratkaisu. Olis sen varmaan voinut muutenkin ratkaista. No, joka tapauksessa laivasto jäi "laivastolaista" huolimatta tyngäksi. Esim. panssarilaivoilta puuttuivat kunnolliset saattoalukset.

Tästä taidettiinjoskus jo keskustella,mutta nuo olivat oman aikansa harkinnan tuloksia.Olisiko rahat voitu käyttää viisaammin esim.muihin puolustushaaroihin niin on näitä ainaisia väittelyn aiheita.Komeita aluksia vaikkei niistä koskaan ollut taistelussa hyötyä.

jaska wrote:Komeita aluksia vaikkei niistä koskaan ollut taistelussa hyötyä.

Ei taistelussa, mutta sodassa kylläkin - pelkällä olemassaolollaan.
Alukset olivat yksiä punalaivaston ja -ilmavoimien tärkeimmistä tuhottavaksi käsketyistä maaleista koko sotiemme ajan, ja sitoivat mm. naapurin resursseja niiden etsintä- ja tuhoamisyrityksiin. Samalla alukset toimivat naapurin silmin nähtyinä myös jonkinlaisena merkittävänäkin pelotteena Suomenlahden rannikkovesillä.
Aluksiin kuluneet varat ja työpanokset toki oltaisiin omasta mielestänikin voitu hyvin käyttää erittäin moneen paljon hyödyllisempäänkin, mutta sen puiminen on nyt enää sellaista jälkiviisautta...

Komendantti wrote:

jaska wrote:Komeita aluksia vaikkei niistä koskaan ollut taistelussa hyötyä.

Ei taistelussa, mutta sodassa kylläkin - pelkällä olemassaolollaan.
Alukset olivat yksiä punalaivaston ja -ilmavoimien tärkeimmistä tuhottavaksi käsketyistä maaleista koko sotiemme ajan, ja sitoivat mm. naapurin resursseja niiden etsintä- ja tuhoamisyrityksiin. Samalla alukset toimivat naapurin silmin nähtyinä myös jonkinlaisena merkittävänäkin pelotteena Suomenlahden rannikkovesillä.

Aivan!
http://www.pkymasehist.fi/phpBB2/viewto ... lit=#p3481

Komendantti wrote:Aluksiin kuluneet varat ja työpanokset toki oltaisiin omasta mielestänikin voitu hyvin käyttää erittäin moneen paljon hyödyllisempäänkin, mutta sen puiminen on nyt enää sellaista jälkiviisautta...

Teoriassa kyllä, mutta sen ajan tietämyksen/tavoitteiden kannalta ... kuten totesit ... jälkiviisautta.


t: Sven

No mitäs me juuri muuta tällä tehdään kuin jälkiviisastellaan

Panssarilaivoista oli kyllä selkeä hyöty Turun ilmatorjunnalle Talvisodassa. Taisivat olla Talvisodan aikana maan tehokkaimmat it-patterit - 105 mm kaliberi, kohtuullinen tulinopeus ja keskustähtäin/laskin tulenjohto. Ja miehistöllä hyvä majoitus aivan tykkien vieressä..

Uiva tykistö.

reka65 wrote:Uiva rannikkotykistö.

Juurikin näin tiivistetysti.

Sukellusveneitten ja moottoritorpeedoveneitten kannattajat moittivat panssarilaivojen hankintaa ja kyllähän perusteet ovat hyvät. Pitää vielä ottaa sekin huomioon, että ps-laivat olivat jäävahvistettuja ja siten niiden purjehduskausi oli lähes ympärivuotinen.

Eikös se ollut niin,Että talvisodan lopulla Panssarilaivoja aiottiin käyttää viipurinlahdella katkaisemaan puna-armeijan hyökkäyskiilat.Rauhantulo sitten lopetti moisen harkinnan.

Kyllä kait sitäkin vaihtoehtoa harkittiin, mutta käytännössä se ei olisi oikein onnistunut: ainoastaan jäänmurtaja Jääkarhu (?) olisi kyennyt murtamaan riittävän leveän väylän, mutta sitä tarvittiin myös Ruotsin liikenteen turvaamisessa. Lisäksi Panssarilaivojen potkurit eivät ilmeisesti olisi kestäneet rännissä ajoa.
Niinpä tehtävä annettiin jäänmurtaja Tarmolle.

Ruotsalais(t)en spekuleerausta panssarilaivojen käytöstä Viipurinlahdella Talvisodassa:
http://www.carlonordling.se/winter_war.html

t: Sven

Laivat jokatapauksessa tehtiin ja niiden taistelukäyttö jäi ilmatorjuntaa lukuunottamatta Hankoniemen pommitukseen ja yhteen erittäin epäonnekkaaseen harhautustehtävään josta edesmennyt naapuri säilyi hengissä.Pelote panssarilaivat olivat ,mutta vaikuttivatko ne punalaivaston toimintaan on toinen juttu.Jatkosodassa laivaton päätehtävä oli miinakentän lasku ja valvonta jotta punalaivasto ei pysty murtautumaan ulos ja toisaalta N-L.n ilmavoimat olisivat todennäköisesti estäneet panssarilaivan käytön varsinaiseen taistelutoimintaan kun omat ilmavoimat eivät kuitenkaan olisi voineet sitä riittävästi suojata.Yllätys ,yllätys Viipurinlahden tilanteen takia Väinämöistä aijottiin käyttää ilmeisesti Jamaton tapaiseen iskuun ,mutta onneksi ei loppujen lopuksi tarvinnut.Sodan lopulla Väinämöinen oli ainuita taistelukelpoisia tykistöaluksiamme tykkiveneiden kärsittyä pahoja vaurioita taistelu"syöksyssä" Viipurinlahdelle.

Niklanderin Meidän panssarilaivamme-kirjan panssarilaivojen rakentamista puolustaneista argumenteista parhaiten perusteltu oli se, että Neuvostoliiton mahdollista maihinnousua tukemassa olisi todennäköisesti ollut taistelulaivoja. Taistelulaivaa vastaan on taas on melko toivotonta taistella kevyesti aseistetuilla ja käytännössä panssaroimattomilla aluksilla. Torpedovene tai hävittäjä esimerkiksi ei pääse lähellekään taistelulaivaa, joka moukaroi rannikon linnoituslaitteita 20 km:n päästä avomereltä.

Kirjassa pohdittiin mm. laskelmiin perustuen Ilmarinen-luokan panssarilaivan mahdollisuuksia taistelussa taistelulaivaa vastaan. Menestys ei olisi ollut suinkaan taattu, kaikkea muuta, mutta ainakin siihen olisi ollut mahdollisuus.