" Jatkosodan alettua kesällä 1941 majuri Adolf Ehrnroothin johtamat koukkaustaistelut ovat vaatineet raskaat veronsa, ja jopa majuri itse on haavoittunut vaikeasti.
Kevyt osasto kuuden tiedustelupartionmatkasta Ristilahden tuntumaan tulee varsinainen helvetti. Lähes yli-inhimillisin ponnistuksin jääkärit puolustautuvat pienellä kukkulalla päälle vyöryvää, monin verroin ylivoimaista vihollista vastaan.
Pian heidän verinen sotatiensä jatkuu kohti Laatokan rantoja, jossa hyökätään päin venäläisten suurmottia. Vaikka taisteluista maksetaan jälleen kova hinta, lepoaika jää lyhyeksi.
Seuraavaksi suuntana on Keski-Kannas, tavoitteena vanha raja Rajajoella. Ahijärvellä Kevyen kuutosen miehet saavat miltei itsemurhatehtävän. Yhdellä harvaksi käyneellä komppanialla pitäisi ajaa päin vihollisen linjoja ja raivata tie auki perässä tulevalle pääjoukolle. Se vaatii jääkäreiltä hullunrohkeaa päättäväisyyttä.
Esa Sirénin vauhdikas, pitkälti tositapahtumiin perustuva sotaromaani Verinen tie vie keskelle sodan armotonta todellisuutta." (lainaus kirjan esittelytekstistä)
Helppo lukuinen ja paikoin jopa erittäin viihdyttävä teos esim. motissa olo kukkulalla on kerrottu sujuvasti turhia jaarittelematta, mutta kirjan edetessä loppua kohti kerronta hieman herpaantuu ja tapahtumat muuttuvat sekaviksi...
![Think :miettii:](./images/smilies/smiley_think.gif)
Henkilöt teoksessa kuvailtu pääosin hyvin joka helpottaa luettavuutta ja tarinan kulkua siltä osin mutta jotain kirjasta silti jäi kaipaamaan... 3.5 points