Peter Wilhelm Stahl kertoo kirjassaan tiensä ammattilentäjästä Luftwaffen pommikoneisiin. Sota kuljetti häntä Taisteluun Englannista, josta Norjaan ja Venäjälle. Vuonna 42 he olivat Kemissä, josta hän sai pariin otteeseen komennuksen Nurmoilaan. Nurmoilasta he huolsivat kaukopartioitamme ja saaden suomalaisten kunnioituksen osakseen.
Stahl kertoo, kuinka Nurmoilassa syötiin iltapalana punajuuria ja näkkileipää. Samassa pöydässä olisi istunut kenraaleista lähtien nauttimassa gourmetateriaa.
Seuraavaksi olaan Banakissa ja hyökkäyksessä saattueen PQ18 kimppuun.
Suomentaja on jättänyt pois taistelut Englannista ja Etelä-Euroopasta, joten kirja hieman yli 200 sivullaan tuntuu jotenkin torsolta, mutta ihan lukukelpoinen paketti kuitenkin.
Stahlin vaellus vihollislinjojen takaa Vienan Karjalasta omille linjoille on mielenkiintoinen tarina sekin. Hän joutui rämpimään läpimärkänä ilman muonaa päiväkausia laajassa erämaassa, jossa sankat hyttysparvet olivat riesana. Hän sai ammuttua nälkäänsä oravan, jonka söi raakana. Huomioitava suoritus metsään tottumattomalta saksalaiselta.
Sodan lopulla Stahl pääsi KG200, jossa kalustona oli sotasaaliskoneet mm. B17 koneita. Kirja loppuu siihen kun Stahl saa tiedon siirrosta KG200:n palvelukseen.
POMMITUSLENTÄJÄ **** JU88 PILOTIN SOTA
- Sturmmann
- mars
- Posts: 2229
- Joined: Sat Feb 11, 2006 18:07
- Location: Kymijokilinja on viimeinen lukkomme!
- Contact:
POMMITUSLENTÄJÄ **** JU88 PILOTIN SOTA
Ei oikeaan, ei vasempaan, vaan eteen eestä Suomenmaan.
Ehdin joululomalla lukea Stahlin kirjan. Kyllä tätä voi suositella - lämpimät ajatukset Hannu Valtosta kohti - hän on käännöksellään tehnyt kirjasta saksaa taitamattomallekin saavutettavan. Hänelle kuuluu myös kiitos kirjan lisäselityksistä - ne avaavat asiaa mukavasti vaikkei itsellä olisikaan ko. sotahistorian osuuden laajaa tuntemusta.
Olisi ollut mukava lukea myös Stahlin kokemuksista KG200:ssa!
Olisi ollut mukava lukea myös Stahlin kokemuksista KG200:ssa!