"Taisteluraportit" perustuu Boelcken vanhemmilleen kirjoittamiin kirjeisiin, jotka ovat kopioitu sellaisinaan kirjan sivuille. Kirjeet alkavat sodan alusta ja päättyvät Boelcken kuolemaan lokakuussa 1916. Sodan ensimmäisen vuoden hän toimi tiedustelu- ja tähystystehtävissä länsirintamalla, mutta vuoden 1915 kesästä lähtien hänet siirrettiin hävittäjälentäjäksi. Jo vuoden kuluttua tästä hänelle oli myönnetty Pour le Mérite ja hermoloma Balkanilla. Palattuaan yksikköönsä Boelcke ehti vielä saavuttaa muutamia ilmavoittoja ennen kuolemaansa.
Suomennos on vanhahtavaa kirjakieltä, mutta täysin luettavaa ottaen huomioon, että lentokone oli tuolloin vielä uusi keksintö.
Kirjan voi ladata koneelleen Virtualpilotsin sivuilta.
Lukunäyte:
...Vasta sadan metrin päässä ollessani rupesin ampumaan. Silloin toinen heittäytyi hieman herkkämieliseksi ja koetti päästä tiehensä. Mutta minä riipuin hänen perässään ja laskettelin koko ajan takaapäin hyvin tähdättyjä laukauksia. Huoleni kohdistui nyt vain siihen, että toiset kuulisivat ampumiseni ja tulisivat toverinsa avuksi. Minun piti siis olla nopea liikkeissäni. Että minulla oli menestystä, sen huomasin siitä, että ranskalainen viimein lähti luikulentoon, päästäkseen sillä tavalla karkuun. Laskeuduimme viimein kumpikin 2,500:sta 1,200 metriin. Minä ammuskelin häntä koko ajan selkään, niin hyvin kuin taisin. Sillä välin kaksi hänen tovereistaan oli kuitenkin siksi ystävällisiä, että lähettivät minulle muutamia tervehdyksiä. Se ei ole mitään erikoisen hauskaa, ja minun suhteeni tuli lisäksi, että harhailin ilman karttaa minulle aivan uudessa seudussa enkä enää tiennyt, missä olin. Vastustajani mennessä yhä alemmaksi ja hänen toveriensakin tullessa lähemmäksi, olin viimein pakoitettu otaksumaan, että olin vihollisen linjojen sisäpuolella. Keskeytin sen vuoksi taistelun ja olin suuremman nopeuteni takia pian jälleen yksinäni, ja ranskalaisetkin jättivät minut kokonaan rauhaan...