Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Erinomainen teos kyseisistä laitteista kiinnostuneille ja miksei muillekin. Mallareillekin löytynee nippelitietoa...
Hyvä kuvitus ja asiaan on paneuduttu huolella.
( Vastaus Sturmannin Sturmi- kysymykseen löytyi helposti kirjasta )

kerrotaanko jokaisen vaunun kohtalo ja kuinka tarkasti?

kerrotaan melko hyvin....

Ihan hyvä kirja. Itseäni joissakin osin vähän kummastutti kirjoittajan ajatusmaailma.

Esim, jos joku ulkomainen museo on ostanut suomelle ylimääräisen sturmin ja rekonstruoinut sen saksalaiseen asuun niin kirjoittajan mielestä se on jyrkästi väärin. Tämä pisti vaan silmään, kun hän sen erikseen tuomitsee niin moneen kertaan.

Minun käsittääkseni ne sturmit on aikanaan tulleet suomeenkin saksalais maaleissa.. että missä kohtaa se sitten menee niin täysin väärin? Ja toisaalta, ei kai kukaan tosissaan kuvittele, että jos tuollainen hankitaan Esim Saksan tai USA:n museon näyttelyyn esittämään toisenmaailmansodan aikaista saksalaista panssarivaunua, että siihen oikeasti jätettäisiin suomen logot?

Joku Pekurin Brewster on hieman toinen asia Suomelle historiallisessa mielessä ja ainoana maailmassa, mutta siinäkin voimme vain sivusta seurata että ei mielipiteemme paljoa paina! Onhan se selvä jos Suomi vastaavasti jostain saisi brewsterin niin tuskinpa sitäkään jätettäisiin jonkun takapajula maan väreihin.

KRi wrote:Esim, jos joku ulkomainen museo on ostanut suomelle ylimääräisen sturmin ja rekonstruoinut sen saksalaiseen asuun niin kirjoittajan mielestä se on jyrkästi väärin.

Olen kai hieman jäävi vastaamaan tähän, mutta kun nyt tykkään olla äänessä niin: Mun oma mielipide on sellainen, että jos vaunut olisi entisöity täysin alkuperäiseen asuun (kuten Ps.531-16), eli siihen asuun kuin missä ne oli vuonna 1943, niin se on ihan OK.
Mutta kun vaunut "rempataan" täysin mielikuvitukselliseen asuun ja paikkaan voitonrenkaineen päivineen, niin silloinhan se ei ole historian tallettamista (mikä lienee museoiden tarkoitus) vaan fantasiaa.

Museothan vaihtaa tavaraa, joksus myös myy (ja ostaa, jos on rahaa). Paha siinä on mennä asettamaan kovia ehtoa, mitä toisen omaksi siirtyvälle tavaralle saa tehdä - se jää uuden omistajan harkintaan - joka sitten näemmä pettää..

Olen kyllä Anreaksen kanssa samaa mieltä, että ei se ole mikään "museoesine", joka on "maskeerattu" näyttämään joltakin muulta kuin mitä on. Ehkä "perusmallksi" voisi juuri muuttaa, mutta jos nyt joku värkkäisi hankkimastaan aihioista Wittmannin "ikioman" vaunun, niin kyllä siinä olisi kysymys yleisön kosiskelusta eikä oikeasta museotoiminnasta. Kaikki me tietty tunnetaan Wittmannin Micke, mutta tuosta lisää infoa http://www.achtungpanzer.com/gen3.htm

Kiitos Anderakselle arvokkaasta tutkimus- ja kirjoitustyöstä.

[Mun oma mielipide on sellainen, että jos vaunut olisi entisöity täysin alkuperäiseen asuun (kuten Ps.531-16), eli siihen asuun kuin missä ne oli vuonna 1943, niin se on ihan OK. ]

Tämän olisit voinut mainita jo kirjassa. Mutta siellä et tainnut tuoda mitään ratkaisu vaihtoehtoja esiin vaan pelkästään tuomiota. Se kai sitten tökkäsi minuun että rupesin asiaa miettimään ulkomaan museoiden ja yleisönkannalta. Tuo fantasia ulkoasu on sitten toinen ääripää, jota en kirjoituksellani tarkoittanutkaan hyväksyväni. Noh ei tämmöisestä pikkuasiasta kannata enempää kärpästä kasvattaa. Kirjasi paikka oikeutetusti hyllyssäni!

Canet wrote:Museothan vaihtaa tavaraa, joksus myös myy (ja ostaa, jos on rahaa). Paha siinä on mennä asettamaan kovia ehtoa, mitä toisen omaksi siirtyvälle tavaralle saa tehdä

Näinhän se tietysti on. Ja tottakai museot haluavat mahdollisimman näyttävät ja myyvät esineet. Sen takia ymmärrän toki, että vaunut saattavat saada saksalaisvärit pintaan jos se tuo museolle enemmän kävijöitä. Oikein se ei ole, mutta...

KRi wrote:Tämän olisit voinut mainita jo kirjassa. Mutta siellä et tainnut tuoda mitään ratkaisu vaihtoehtoja esiin vaan pelkästään tuomiota.

Totta puhut. Kyseiset tekstit ovat itse asiassa Käkelän kirjoittamia, mutta olen edelleen täysin samaa mieltä hänen kanssaan. Mutta on myös totta, että hieman laajemmat selvitykset olisi voinut olla paikallaan.