Leningradin piiritys.

[Haudankaivaja]

Kun Stalin ryhtyi v.1937 paikkeilla "puhdistamaan" Venäjän upseerikuntaa, niin kato oli seuraavanlainen: Puhdistusten lopussa oli Venäjän armeija menettänyt kolme viidestä marsalkasta, kaikki 11 varapuolustusministeriä, 75 korkeimman sotaneuvoston jäsentä, kaikki armeijakomissaarit, 13 15:stä armeijapäälliköstä, yli puolet armeijakunnan johdosta ja 30% upseerikunnasta.

Kun operaatio Barbarossa alkoi Stalinille yllätyksenä 22.06.1941 (kukaan ei uskaltanut varoittaa, kun Stalin ei halunnut kuulla negatiivisiä viestejä) ja Neuvostoliiton rintamat murtuivat heti alkuvaiheissa kauttaaltaan, Stalin teki kuten tavallista. Rintamakomentajat määrättiin ammuttaviksi. Neuvottomana Stalin joutui paniikkiin ja hänen kerrotaan olleen romahduksen partaalla. Itse hän vetäytyi maatilalleen aina 3. heinäkuuta asti.

Luoteisrintaman romahdus oli syksyllä 1941 suuri menetys Puna-armeijalle ja Stalin joutui jälleen kerran suunniltaan. Leningradin kohtalo oli nyt hiuskarvan varassa. Tämän jälkeen hän nimitti marsalkka Zukovin Leningradin päälliköksi. Kaupungin piirityshän kesti sitten huimat 900 päivää ja jopa todella suuressa mittakaavassa olevaa kannibalismia esiintyi kaupungissa.

Leningradin valtauksen epäonnistumiseen oli kaksi syytä: Ensinnäkin Hitlerillä ja päällystöllä oli erilaiset käsitykset ja Hitler horjui monen päätöksen suhteen. Toinen selitys Hitlerin päätöksiin oli 6. Armeijan suuret tappiot Kievissä elo- ja syyskuussa. Tuhansia miehiä menetettiin kauko-ohjattujen räjähteiden takia ja tuhansia kuoli katutaisteluissa. Siksi Hitler ei halunnut altistaa joukkojaan vaaroille Leningradin kaduilla, vaan valitsi mieluimmin kaupungin piirityksen. Leningradia ei vallattaisi voimalla, vaan se näännytettäisiin nälkään.

Vuodenvaihteessa 1941/1942 saksalaiset katsoivat, että Leningradin romahtaminen oli lähellä. Berliinissä suunniteltiin juhlia kaupungin antautumisen takia ja kutsukortteja painettiin, mutta niitä ei koskaan postitettu. Kävihän siinä välissä myöskin Hans-Ulrich Rudel Stuka-koneellaan upottamassa Leningradin rannoilta taistelulaivan nimeltä Marat. Paatti upposi yhdellä hyvin tähdätyllä pommilla. Sitä se tekee, kun laitetaan ammattimies asialle..

Talvella 1942 valmistui rautatie Leningradista muualle Neuvostoliittoon, helpottaen täten huomattavasti kaikin puolin kaupunkilaisten oloa piiritetyssä kaupungissa. Mitäpä sitten, jos suomalaiset olisivatkin osallistuneet Leningradin piiritykseen?? Miten olisi Toinen Maailmansota edennyt sen jälkeen?... Kommentteja, pliis...

[Tulenjohtomies]

Talvella 1942 valmistui rautatie Leningradista muualle Neuvostoliittoon, helpottaen täten huomattavasti kaikin puolin kaupunkilaisten oloa piiritetyssä kaupungissa. Mitäpä sitten, jos suomalaiset olisivatkin osallistuneet Leningradin piiritykseen??

Ai...Mistäs sinne rautatie meni ja ketkäs ne piiriitti pohjois-puolella?

Ettei vaan olis ollu jäätie Laatokalla ja Suomalaiset parkissa pohjois-sivustalla tarkailemassa tilannetta.

[Juha Tompuri]

Joo, ne tais värkätä sinne jäälle rautatienkin.
Oikeastaan kysymyshän ei ollut Leningradin piirityksestä, vaan Kannaksen eteläosan+Oranienbaumin alueen+Retusaaren (ym saarten) saarrosta.
Ainoastaan sosialistisen laskuopin mukaan se kesti 900 päivää.

Lenski jos olisi mennyt, niin Vienan ja Kuolan asema olisi muodostunut vähintääkin tukalaksi.

t: Sven

[AkuK]

Eikö se ollut jonkun suon poikki mistä se rautatie tehtiin. Mun käsityksen mukaan saksalaiset ei saavuttanut Laatokan etelärantaa koskaan.

Talvella pääsi ruskit jäätä pitkin mutta kesällä oli läpi kulkematon lutakko johon sitten tehtiin rakennettin ne kiskot.

Voi toki olla että olen käsittänyt aivan väärin, ei olisi ensimmäinen kerta.


Leningradin piiritykseen osallistumattomuuden ohella on vissiin toinen myytti se että Suomalaiset ei halunneet katkaista Muurmannin rataa.
Tiedä sitten mistä tuo juontaa, eikö se onnitustunut vai mikä. Viisastahan se olisi ollut, Ameriikan pojan lend-n-lease olisi loppunut lyhyeen.

[smokeball]

Saksalainen divisioona odotti Laatokan Kuuttilahden rannalla etelästä tulevaa porukkaa tehdäkseen pihtiliikkeen sen kanssa. Taistelujen meteli jo kantautui, mutta olivat liian kaukana ja sinne jäivät.

Leningradiin olisi todennäköisesti päästy, jos olisi jatkettu samaa kuumaa. Marski antoi kuitenkin pysäytyskäskyn. Perusteluna oli paitsi hänen halunsa säästää Pietari, niin ehkä myös kaukonäköisyys Venäjän suurvalta-aseman suhteen.

Muurmannin ratahan katkesi, kun joukot etenivät Syvärille, Ääniselle ja Maaselän kannakselle. Tosin tiedossa oli, että venäläisillä oli välirauhan aikana jo pitkälle edistynyt poikkirata Sorokasta Arkangelin radalle (U.A.Käkösen mukaan).

[AkuK]

Sitä sivuraidetta tarkoitinkin että miksei sitä yritetty?

Siinähän onkin miettimistä olisiko kokonaistilanne muuttunut ratkaisevasti jo oltaisiin Leningradiin edetty ja vaikka hieman pidemmälle. Tuskin, tuo ratahan sitä tavaraa syötti. Vai onko senkin merkitys vain amerikan propagandaa, olisiko ryssä pärjännyt ilman. Kuinka lujaa olisi takaisin tultu jos olisi saksalaisten kanssa menty Laatokan eteläpuolelle?

[Sturmmann]

Paul Carelin kirjan mukaan Leningrad oli täysin avoin ja saksalaiset olisivat voineet nappaista ko. kaupungin, mutta? Hitler kielsi??? Syyskuun 8. 1941 Saksalaiset olivat kaupungin porteilla ja partiot pitkällä kaupungissa, Pähkinänlinna vallattu ja kaupunki täydessä kaaoksessa, mutta... Syyskuun 12. päivä Führer kielsi joukkoja menemästä kaupunkiin? XXXXI Panssariarmeijakunnan komentaja Reinhardt kertoo: Hitler halusi kaupungin saarroksiin, mutta juuri silloin, kun se oli tyhjä ja valmis miehitykselle.
Leningradissa ei ollut enään vastarintaa saksalaisten divisioonille, mutta kaukana Sudenpesässä päätettiin toisin.

Hitler ratkaisi tällä typeryydellä sotaretkensä epäonnistumisensa melko varmasti!

Mainittakoon, että heti jo 13. syyskuuta Kolpinon panssarivaunutehdas suolsi ulos KV-2 vaunuja rintamalle ns. piiritetystä kaupungista, joiden ulosryntäys olisi estetty, jos joukot olisi käsketty kaupunkiin. Ko. vaunut aiheuttivat hämminkiä, joskin ne tuhottiin silloin, mutta lopputulos on kuitenkin selvää. Vaunuja tulee lisää ja lisää...

Lainaan JP Laineen kanssa käymääni keskustelua, josta JP kertoo.: Stalin vihasi Leningradia, koska se edusti kaikkea siniveristä mitä oli jäljellä Tsaarin ajoista. Olihan kaupunki entinen pääkaupunki, Pietari" Kaupungissa vaikutti kaikki oppineet, taiteilijat ja koulutetut mm. mm. mahdollisia vastavallankumouksellisia. Stalinin ajatus oli näännyttää kaupunki ja tehdä kaupunkilaisista suuren isänmaallisensodan marttyyeitä. Huom. kaupungissa ei sotilaat kärsineet tietenkään nälkää. Kuitenkin huolto toimi ihan kiitettävästi, jopa kaupungista uloskin päin.

[Herra tykkiherra]

Paul Carelin kirjan mukaan Leningrad oli täysin avoin ja saksalaiset olisivat voineet nappaista ko. kaupungin, mutta? Hitler kielsi??? Syyskuun 8. 1941 Saksalaiset olivat kaupungin porteilla ja partiot pitkällä kaupungissa, Pähkinänlinna vallattu ja kaupunki täydessä kaaoksessa, mutta... Syyskuun 12. päivä Führer kielsi joukkoja menemästä kaupunkiin? XXXXI Panssariarmeijakunnan komentaja Reinhardt kertoo: Hitler halusi kaupungin saarroksiin, mutta juuri silloin, kun se oli tyhjä ja valmis miehitykselle.
Leningradissa ei ollut enään vastarintaa saksalaisten divisioonille, mutta kaukana Sudenpesässä päätettiin toisin.

Hitler ratkaisi tällä typeryydellä sotaretkensä epäonnistumisensa melko varmasti!

Mainittakoon, että heti jo 13. syyskuuta Kolpinon panssarivaunutehdas suolsi ulos KV-2 vaunuja rintamalle ns. piiritetystä kaupungista, joiden ulosryntäys olisi estetty, jos joukot olisi käsketty kaupunkiin. Ko. vaunut aiheuttivat hämminkiä, joskin ne tuhottiin silloin, mutta lopputulos on kuitenkin selvää. Vaunuja tulee lisää ja lisää...

Lainaan JP Laineen kanssa käymääni keskustelua, josta JP kertoo.: Stalin vihasi Leningradia, koska se edusti kaikkea siniveristä mitä oli jäljellä Tsaarin ajoista. Olihan kaupunki entinen pääkaupunki, Pietari" Kaupungissa vaikutti kaikki oppineet, taiteilijat ja koulutetut mm. mm. mahdollisia vastavallankumouksellisia. Stalinin ajatus oli näännyttää kaupunki ja tehdä kaupunkilaisista suuren isänmaallisensodan marttyyeitä. Huom. kaupungissa ei sotilaat kärsineet tietenkään nälkää. Kuitenkin huolto toimi ihan kiitettävästi, jopa kaupungista uloskin päin.

Kyllä näin on Sturmman.. Mutta muistatko siitä Paul Carellin kirjasta että Hitler pelkäsi että koko Leningrad olisi työnetty täyteen räjähteitä jos Stalin olisi menettänyt leningradin. käsky olisi ollut pistää koko kaupunki maan tasalle saksalaisten joukkojen kera! Niin ja tota aluksihan jään yli tuotiin Leningradiin kuorma-autoilla lähinä ammuksia ja varusteita eikä kovin paljon muonasta ollut kyse, ja sitähän tietä taidettiin kutsua ihan elämän tieksi. Myöhemmin sitten rakennettiin vielä rautatie joka auttoi hyvinkin paljon, että vähän muonaakin alettiin sitten saamaan piiritettyyn kaupunkiin!

[Sturmmann]

Arvon Tykkiherra miksi lainaat viereistä/edellistä kirjoitusta, kun sehän on siinä valmiiksi muutenkin luettavissa. Tulee vain v-mäisemmäksi lukea viestiketjua, kun lainataan, lainataan ja lainataan turhaan edellisiä viestejä. Ymmärtäisin jos lainataan jotain kohtaa pitkässä viestistä, mutta koko edellisen tekstin lainaus?

Kun operaatio Barbarossa alkoi Stalinille yllätyksenä 22.06.1941 (kukaan ei uskaltanut varoittaa, kun Stalin ei halunnut kuulla negatiivisiä viestejä) ja Neuvostoliiton rintamat murtuivat heti alkuvaiheissa kauttaaltaan

Puna-armeijan joukot olivat 22.6.1941 asetettu hyökkäysryhmitykseen, joten suuret tappiot selittyvät pitkälti tästä syystä. Käsitykseni mukaan Stalin olisi aloittanut hyökkäyksen länteen syyskuussa, joten Hitlerin oli pakko hyökätä ensin.

[reka65]

Historia toistaa monotonisesti saksan hyökkäystä valmistautumattoman vihollisen kimppuun.Voisi kyllä mainita syynkin mikseivät puolustukselliset ryhmitykset olleet kunnossa.Ei vain huomata koskaan mainita tuollaista pikkuseikkaa.

[Wittmann]

Mun käsityksen mukaan Aatu ei jälleen kerran luottanut rintamakomentajiin (yllätysyllätys) ja ei antanut mennä silloin kun olisi pitänyt. Jäätiin patti tilanteeseen, kun pieni itävaltalainen korpraali mietti liian kauan.

[Haudankaivaja]

Tästähän on eri mielipiteitä, että tekikö Mannerheim viisaasti siinä, että ei laittanut suomalaisia Leningradin piiritykseen mukaan v.1942. Omasta mielestäni hän teki viisaasti. Entisenä Tsaarin armeijan upseerina hän tunsi venäläisten mielenlaadun ja heidän valtavat resurssinsa. Hän myös tiesi sen, että venäläiset eivät antaisi sitä suomalaisille mahdollisissa myöhäisemmissä rauhanneuvotteluissa ikinä anteeksi, jos suomalaiset olisivat olleet mukana näännyttämässä Leningradia nälkään.

Mannerheim tiesi sen, että vaikka Leningrad olisi saatu vallattua, niin venäläisiä ei koskaan olisi pystytty silloin käytettävissä olevilla voimavaroilla kukistamaan niin perusteellisesti, etteivätkö ne olisi vielä kauas itään vetäytyneinäkin hyökänneet sieltä vielä takaisinpäin valtavilla mies- ja kalustoreserveillä jossain vaiheessa. Panssarivaunutehtaathan tekivät siellä vaunuja jo täyttä päätä odottaen vain sitä, että "Sotka" T-34:t vaunut vyöryisivät kuin rottalaumat syvälle itään tunkeutuneen vihollisen kimppuun.

Vastaavasti hyökkääjien huoltoreitit olisivat venyneet kohtuuttoman pitkiksi ja hyökkääminen olisi käynyt entistäkin vaikeammaksi. Venäläiset ovatkin sanoneet: "Meillä on sellainen kenraali, nimeltään "PAKKANEN", mitä ei ole yksikään maahantunkeutuja vielä onnistunut nujertamaan". Mielestäni Mannerheim teki tässä kaukonäköisen ja viisaan päätöksen kaikkien suomalaisten hyödyksi.

[reka65]

Leningrad on suuri kaupunki ja väkiluku myös.Olisi joutunut koko suomen armeija kaupunkia valvomaan.Viisaasti on tehty kun jätettiin kaupunki rauhaan.Hyöty on mitä ilmeisin kun sota päättyi niinkuin päättyi.Säästyi tämä maa monelta harmilta.Silti rauhan rajat nostaa niskavilloja.

[Wittmann]

Ei meidän resursseilla olisi Lenskiä voitu valvoa. Se oli oikein, että jäätiin näköetäisyydelle.