Huomenna tulee kuluneeksi 70 vuotta Ranskan ja Iso-Brittannian sodan julistuksesta Saksalle.
Tokihan länsivallat olivat antaneet turvatakuun Puolalle, mutta olivatko ne myös odottaneet
sopivaa tilaisuutta millä liian voimakkaaksi noussut Saksa palautetaan takaisin "maan pinnalle"monen myönnytyksen jälkeen.
70 vuotta Ranskan ja Iso-Britannian sodanjulistuksesta
Moderator: Juha Tompuri
- Komendantti
- komendantti
- Posts: 2682
- Joined: Wed Oct 17, 2007 10:19
- Location: Etelä-Suomen Sotilaslääni
- Contact:
Re: 70 vuotta Ranskan ja Iso-Britannian sodanjulistuksesta
Todellakin, tänään tulee kuluneeksi 70 vuotta toisen maailmansodan syttymisestä, kun Iso-Britannia ja Ranska julistivat olevansa sodassa Saksaa vastaan, koska eivät olleet saaneet määräaikaan mennessä minkäänlaista vastausta Berliinistä saksalaisjoukkojen välittömästä vetämisestä pois Puolan alueelta.
I maailmansodan aikaiset ympärysvallat olivat jo pitkään ennen toisen suursodan syttymistä koettaneet päästä sopimukseen siitä, kuinka uudelleen jaloilleen noussut ja erilaisia vaatimuksia esittävä Saksa saataisiin pidettyä aisoissa, mutta pahojen erimielisyyksien vuoksi mitään yhtenäistä ajatus- ja toimintalinjaa ei oltu saatu millään tasolla sovituksi vielä siihen mennessä, kun Saksan joukot aloittivat hyökkäyksen Puolaan.
Monien tutkimusten ja väitösten mukaan Neuvostoliitto ja Stalin puolestaan jopa odottivat, että Euroopan valtiot ajautuisivat keskenään uuteen pitkään ja kuluttavaan sotaan, joka taas antaisi mahdollisuuden Puna-armeijan "interventiolle" ja ehkä myös suuren osan Euroopan valtaamiselle. Saksan operaatio Barbarossa kuitenkin pilasi tuon ajatuslinjan, massiivisen invaasion sitoessa kaikki Puna-armeijan ja N-liiton resurssit mahdollisten omien invaasiovalmistelujen sijaan ankaran kuluttavaan puolustustaisteluun.
Yhdysvalloissa puolestaan kongressi koetti lähes kaikin keinoin pysytellä tämän uuden suursodan ulkopuolella, Rooseveltin vaatimuksista huolimatta.
Työtä siis oli edessä, ennen kuin liittoutuneet kykenivät lopulta kokoamaan yksimielisen toimintasuunnitelmansa ja sotilaalliset voimavaransa Saksaa vastaan. Japanin alkaneet sotatoimet Yhdysvaltoja vastaan olivat tässä melkeinpä yhtenä ratkaisevimpina tekijänä, jolloin Yhdysvaltojen oli viimein täysin mahdotonta pysytellä irti sotatoimista.
I maailmansodan aikaiset ympärysvallat olivat jo pitkään ennen toisen suursodan syttymistä koettaneet päästä sopimukseen siitä, kuinka uudelleen jaloilleen noussut ja erilaisia vaatimuksia esittävä Saksa saataisiin pidettyä aisoissa, mutta pahojen erimielisyyksien vuoksi mitään yhtenäistä ajatus- ja toimintalinjaa ei oltu saatu millään tasolla sovituksi vielä siihen mennessä, kun Saksan joukot aloittivat hyökkäyksen Puolaan.
Monien tutkimusten ja väitösten mukaan Neuvostoliitto ja Stalin puolestaan jopa odottivat, että Euroopan valtiot ajautuisivat keskenään uuteen pitkään ja kuluttavaan sotaan, joka taas antaisi mahdollisuuden Puna-armeijan "interventiolle" ja ehkä myös suuren osan Euroopan valtaamiselle. Saksan operaatio Barbarossa kuitenkin pilasi tuon ajatuslinjan, massiivisen invaasion sitoessa kaikki Puna-armeijan ja N-liiton resurssit mahdollisten omien invaasiovalmistelujen sijaan ankaran kuluttavaan puolustustaisteluun.
Yhdysvalloissa puolestaan kongressi koetti lähes kaikin keinoin pysytellä tämän uuden suursodan ulkopuolella, Rooseveltin vaatimuksista huolimatta.
Työtä siis oli edessä, ennen kuin liittoutuneet kykenivät lopulta kokoamaan yksimielisen toimintasuunnitelmansa ja sotilaalliset voimavaransa Saksaa vastaan. Japanin alkaneet sotatoimet Yhdysvaltoja vastaan olivat tässä melkeinpä yhtenä ratkaisevimpina tekijänä, jolloin Yhdysvaltojen oli viimein täysin mahdotonta pysytellä irti sotatoimista.
"Sotataidon huippu ei ole sadan voiton saavuttaminen sadassa taistelussa, vaan vihollisen kukistaminen ilman taistelua."
"Tunne itsesi ja tunne vihollinen, niin sadassakaan taistelussa et ole vaarassa."
– Sun Tzu
"Tunne itsesi ja tunne vihollinen, niin sadassakaan taistelussa et ole vaarassa."
– Sun Tzu