Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Saksalaiset perustivat Kemiin lentoliikenteen lähiliikenneasemat Vilmilään, Laurilaan ja Pajusaareen.
Luftwaffe vuokrasi Kemi Oy:ltä Pajusaaresta 200m2 kahdelle parakille ja kolmelle mastolle.
Vuokra oli 4mk/m2 vuodessa. Vuokra maksetiin vuosittain neljässä osassa.
Vuokrasopimus allekirjoitettiin 5.11.1942.

Kävimme tänään Pajusaaressa maastotiedustelulla ja löysimme mastojen ja rakennusten perustukset.
Mutta mitä nämä lähiliikenneasemat oikeastaan ovat?

Minä ei nyt ymmärrä?? Siis kyse on Kemin lentokentän ympäristössä olevista radioasemista.
Lisäksi radiomajakoita oli myös kolme.

Ahaa, no nythän meikäläinen sekoitti paletin aivan täysin... Täytyypä napata tuo meili pois hämäämästä. Itse olen juuri kokoamassa noita 40- luvun sotalentokenttiä paketiksi, niin oletin aivan suoraan olevan kyse vastaavasta

No silloinhan ne on ollut VHF/UHF ilmailuradio-asemia joko AM/CW (AM-puhe tai sähkötys), koska kaukoliikenteeseen käytettiin HF-radioita.

minä en ymmärrä vieläkään
Ehkä on jo aijemminki tullu selväksi, että mulle pitää vääntää asiat rautalangasta...
Siis mikä näiden lähiliikenneasemien tarkotus on ollut? Ja miksi niitä on tarvittu kolme yhden kentän ympäristöön?

Viestitaktillisesti en tarkkaan tiedä, miten aseveljet radioverkkojaan käytti, mutta tähänkin tarkka tieto löytynee joltakulta asian tuntijalta.

Perusperiaate lienee ollut vakio eli asemia lienee käytetyn lähi- ja aluelennonjohdon radioliikenteeseen ja "taistelunjohto"-radioverkonliikenteeseen eli joka lähetti tehtävällä olleelle parille/parvelle/muulle muodostelmalle viestejä ja päinvastoin. Olisiko asemia pitänyt olla kolme silloisen radiotekniikan takia, koska eihän multibandereita (usean eri taajuusalueen lähetinvastaanottimia) tai nykyisiä monikanavaisia / aukottomia lähetinvastaanottimia ollut käytössä eli tarvittiin useampi asema eri taajuuksille?

Jollakin tai joillakin asemilla lienee ollut myös välitysasemarooli sanomien eteenpäin välittämistä ja vastaanottamista varten sekä mahdollisesti HF- kalustot kaukoyhteyksiä varten, vaikka nimi onkin lähiliikenneasema.

Majakat oli luonnollisesti suunnistamiseen.

Eli siis lennonjohtotornista oli puhelinyhteys lähiliikenneasemaan, joka välitti viestin lentokoneille?
Esim. lentokenttä vapaa, saa laskeutua?

Kemin Murhaniemeen oli sijoitettu radiosuurasema Schwerstsender Kemi, jota käytettiin sodan alussa yhteydenpitoon taistelulennolla oleviin koneisiin. Näin varmaankin siksi, koska lentokoneiden kohteet silloin oli suhteellisen kaukana(Kiestingin suunta).

Paneepas miettimään aluetta... Vilmilän asema on varmaan ollut sillämain missä nyt moottoritie ylittää Tornionkatu/Karihaarantien, kun ne vanhat talot oli sakujen käytössä. Laurilan puolelta tuskin mitään löytyy, kun siellä on rakennettu niin paljon. Voisi olettaa aseman olleen siellä jossakin rautatieaseman lähellä sen aikaista asutusta fundeeraillen.

smokeball wrote:Paneepas miettimään aluetta... Vilmilän asema on varmaan ollut sillämain missä nyt moottoritie ylittää Tornionkatu/Karihaarantien, kun ne vanhat talot oli sakujen käytössä. Laurilan puolelta tuskin mitään löytyy, kun siellä on rakennettu niin paljon. Voisi olettaa aseman olleen siellä jossakin rautatieaseman lähellä sen aikaista asutusta fundeeraillen.

Niin seuraava kysymys olisikin ollut, että onko noita muita asemapaikkoja kukaan paikallistanut/onko niitä enää olemassakaan?

Murhaniemestä ainakin vois kivijalat vielä löytyäkkin. Sielläkin käytiin, mutta ei vissiin satuttu oikeille maisemille. Uusinta reissu siis tiedossa, ehkä jo huomenna.

TomiH wrote:Eli siis lennonjohtotornista oli puhelinyhteys lähiliikenneasemaan, joka välitti viestin lentokoneille?
Esim. lentokenttä vapaa, saa laskeutua?

Kemin Murhaniemeen oli sijoitettu radiosuurasema Schwerstsender Kemi, jota käytettiin sodan alussa yhteydenpitoon taistelulennolla oleviin koneisiin. Näin varmaankin siksi, koska lentokoneiden kohteet silloin oli suhteellisen kaukana(Kiestingin suunta).

Hmm, no tietysti tuo puhelinyhteyskin tornista asemalle mahdollinen, mutta epäillä soppii epätodennäköistä väittäisin. Kaukokäyttömahdollisuudesta ei taas ole meikäläisellä tähän hätään tietoa, kuten ei käytetystä kalustostakaan. Siis lennonjohdon lähiliikenne radiot olisi ollut fyysisesti noissa mainitsemissasi paikoissa ja käyttöpaikka tornissa kaksi/nelijohdinyhteydellä ohjaukset? Telefunkeneja mahdollisesti nuo radiot?

Schwerstsender on siis ollut se HF-asema, jolla "TST-johto" on sähköttämällä hoidettu ainakin kauemmaksi suuntautuneilla tst- lennoilla. Onkohan tällä asemalla ollut Päämajan HF- radioverkon radioliikennetaulukot ja viestiliikenneperusteet myöskin käytettävissään

Tämähän onkin erittäin mielenkiintoinen juttu, täytyy kysellä olisiko tässä Tikkakosken kylällä vanhemilla herroilla tietoa Saksalaisten ilmailuradioasemista

Niin nämä radio asiat ei todellakaan ole minun alaani ja juttuni on siis amatöörin ajatuksia...tai jotain.

Ajattelin näin, että tornista ei ole ollut suoraa yhteyttä koneisiin, vaan se on tapahtunut näiden lähiliikenneasemien kautta.
Mutta taisin mennä ajatuksieni kanssa mehtään...puolustuksena tuotakoon ilmi, että pohjalla on "muutama" neuvoa antava KARJALA!!

Mutta siis jos tornista oli suorayhteys koneisiin, niin mikä näiden lähiliikenneasemien rooli oli?

Se kolmas masto jäi vielä löytymättä.

Olisiko noista tarkkoja koordinaatteja laittaa?

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... &map.y=308

Valitettavasti ei ole parempaa. Mutta tuossa täpän maisemissa ne on. Yksi näkyy tuohon soratielle, ja toinen ku kävelet siitä koilliseen 80-90 metriä. Vuokrasopimuksessa mainittua kolmatta ei löydetty. Voihan tietenki olla, ettei niitä olekkaan kuin kaksi.
Haruksia ei myöskään löydetty, mutta ei niitä kyllä tosissaan haettukkaan.

Aluetta on nyt haravoitu tarkemmin, eikä mastoja ole kuin kaksi. Yksi haruskin löyty sattumalta, oli sekin tosi paksun kuntan peitossa.