Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Mikäs valtio omasi tehokkaimmain tykistön toisen maailmansodan aikana? Laitoin tämän aiheen tänne jottei keskustelu harhaudu Nenoseen jälleen kerran.


Neukuilla oli melkoa karkeaa toimintaa ja tarkkuus oli niin ja näin, lienee syy tykistön massamaiseen 8ei kovin tarkkaan) käyttöön. Neukuilla oli myös melkoisesti hevosvetoista kalustoa.

Brtittien tykistön tehokkuudesta ja kalusto en ole paljoa lukenut. Jäi ilmeisesti kuitenkin jenkkien jalkoihin? Joku voisi tätyä asiaa hieman valaista.

Saksalaisilla oli hyvin koulutetut miehet ja kalusto. Kuitenkin tykit olivat vähemmän moderneja kuin jenkkien (osa perustui ensimmäisen ms kalustoon) ja suurelta osin hevosvetoista. Wehrmachtin jalkaväkidivisioonien tykit taisivat olla melkein kaikki hevosvetoista?


Mitä olen itse lueskellut niin jenkeillä oli modernit tykit ja taktiikat. Kaikki tykit suunniteltiin 30-luvulla ja miehet olivat hyvin koulutettuja. Kalustokin oli kaikki motorisoitua eli ei ollut hevosia ollenkaan...

Jenkeillä varmasti oli nykyaikaisin kalusto 1945. Briteillähän oli paljolti jenkkikalustoa sodan lopulla. Telatykistöä oli aikas reippaasti.
Vanjoilla ja sakuilla oli enempi rynnäkkötykistöä ja sitten 'modernisoitua/kierrätettyä' tankkikalustoa telatykeiksi.

Kylläpä aikamoisen fundeerauksen aiheutit. Pitäisikö ensin määritellä 'tykistö' sitten 'aikakausi'?

smokeball wrote:Pitäisikö ensin määritellä 'tykistö' sitten 'aikakausi'?

...ja mihin perustuu tämä tehokkuus perustuu...tulenavauksen nopeuteen,määrään,tarkkuuteen?

Jutelin erään jenkin kanssa internetissä hieman. Oli ollut Vietnamissa tulenjohtajana. Kertoi, että kun tukivat jalkaväkeä. Hän jopa siirsi tulta niin lähelle, että kun sirpaleet alkoivat vinkua korvissa, niin hän ymmärsi lopettaa tulen siirtämiseohjaamisen. Jotenkin maallikon silmissä tuntuu, että melko hyvin tykistö oli johdettu. Jos siinä ryhtyy hätiköimaan niin kai siinä voi tulla paukut omille silmille. Tietysti kaikki ei ole niin yksinkertaista. Tulee tilanteita, jossa pitää yksinkertaisesti saada paukkuja ilmaan.

Erittäin hyvä keskustelun avaus. Olen saman suuntaista ajatusta miettinyt monta kertaa. Eikös Neuvostoliitolla ollut aikoinaan läpimurto tykistödivisioonia? Eli paikallisesti keskitettiin tykistöä esim. parin km kaistalle. Mikään ei voinut jäädä keskityksen jälkeen henkiin ja jos elossa oli, niin ainakin pää pyörällä. Mitä olen lukenut Saksan vetäytymis vaiheesta itä-rintamalla, niin saksalaiset ehkäisi tämän vastahyökkäys taktiikalla.
Samaa tapaahan ryssät käytti 1944 kannaksella.
Tykistöstä on tosi vähän kirjoja. Kumminkin ylivoimaisesti suurin osa tappiosta IIWW johtui tykistöstä. Eli taistelukentän "tärkein" tekijä?
Olisko mitään kirjaa missä käsiteltäisiin aihetta? Varsinkin saksalaisten ja länsirintaman kannalta.

Tykistön käsitettä hämmentää sekin, että venäläiset laskivat Katjushat tykistöön. Nehän olivat olennainen osa tuota läpimurtotaktiikkaa nopeasti liikkuvana osana.

Teknisessä mielessä US Armylla oli varmaan tehokkain tykistö. Tulenjohtomenetelmissä kulta tulee ymmärtääkseni kotimaahan. Nenosen ja kumppaneiden menetelmä oli/ on edelleen maailman huippua. Liittoutuneilla ja Neukuilla piti vielä pitkälle toisen maailmanpalon jälkeen olla erikoismiehet eri tyyppisten tykistöaseiden tulenjohtoon --> TJP:llä oli porukkaa pahimmillaan melko paljon.

Lisäksi tulen keskittäminen ja erilaiset tukeen liittyvät alistussuhteet suomalaiseen tapaan oli lähes tuntematon käsite ja paikallinen tiheys saatiin aikaan hirveillä putkimäärillä, jotka oli sijoitettu tiiviisti. Eli kärjistetysti voidaan todeta, että muut, kuin suomalaiset ampuivat luonteeltaan aluetulta, kun taas meillä oli jo tuolloin kyky ampua tarkkaan rajattuja piste- tai aluemaaleja. Jatkosodan ratkaisutaisteluiden aikaan tykistöllä oli jopa a-tarviketta ennennäkemättömän paljon.

Teeman ulkopulelta, mutta amerikkalaisten kokemuksista IwoJiman taisteluista, niin japanilaisten kranaatinheittimien sektorit olivat kuulemma laskettu-suunniteltu niin tarkkaan, että tuli tuli lähemmäksi ja lähemmäksi ja seuraavaksi se tulee syliin.

Menee teeman ulkopuolelle.Nenone oli ollut Stalinin kanavalla vierailulla, ja kun ryssän tarkka-ampuja oli tiputtanut sotilaan, ja suomaliset lähettivät tykistökeskityksen. Nenonnen oli kuulemma kirjoittanut tupakkiaskin kanteen paljonka tämä maksaa.

Tykistön maaritelmän monipuolisuudesta ehkä voisi ottaan rynnäkkötykki. Nimityskin sanoo paljon. Alkuperäinen määritelmä lienee omalla lavetillaan kulkeva kenttätykki. Saksassa nämä kai kuuluivat tykistöön. Suomessa mahdollisesti myös.

mosu wrote:Tykistön maaritelmän monipuolisuudesta ehkä voisi ottaan rynnäkkötykki. Nimityskin sanoo paljon. Alkuperäinen määritelmä lienee omalla lavetillaan kulkeva kenttätykki. Saksassa nämä kai kuuluivat tykistöön. Suomessa mahdollisesti myös.

Niinpä. Missä sitten kulki rynnäkkötykin ja pst-vaunun välinen ero?

Jaaha. määeittely- ja ehkä makukysymyskin. Ehkä tankkiin kuuluu kääntyvä torni, mutta itse pitäisin rynnäkkötykkiä panssarivaununa

smokeball wrote:Tykistön käsitettä hämmentää sekin, että venäläiset laskivat Katjushat tykistöön. Nehän olivat olennainen osa tuota läpimurtotaktiikkaa nopeasti liikkuvana osana.

Katjskat kai olivat kranaattejotka olivat "viallisia" tykistön käyttöön, mutta kelvollisia rakettitekniikassa. Sen kun vain heittivät niitä ilmaan. Tietysti ei olisi mukava kokemus saada sellaista satsia niskaansa.

Tosin saksalaisillakin oli Nebelwerffereitä, mutta eivät päässet samaan tasoon Katjushan kanssa.

Piti oikeen muutamaan kirjaan syventyä vkl. Oikein sijoitettu kk-pesäke ja tarkka epäsuoratuli eteen patenttiratkaisu. Ainahan sanotaan että sakemanni toimii kuin kello. Miksi sakemannilla ei olisi toiminut tykistö asioissa samalla tavalla. Jatkuva alivoimainen taistelu vaatii "tykistö" osaamista? Mutta kyllä se vain taitaa olla, niin että Suomi poika keskitti kovimman "tarkoituksen mukaisen keskityksen". Enemmänkin on murkulaa vaihtanut paikkaa, mutta mitä loppu ratkaisut ovat olleet?

Kai se oli niin, että tykistö ratkaisi Kannaksen puolustustaistelun. Siitä ei liene erimielisyyttä.