Ruotsin valtaaminen

[reka65]

Ruotsin valtauksen suunnitteluun/järjestelyihin osallistunut Adolf Von Schell kävi siellä tutkimassa mahdollisuutta -43 tähän mutta hanke vain jäi.Mitä mielipiteitä tämä tapahtuma herättää teissä?

[J]

Hoidetaan myö sitten homma lopppuun, mutta elä ihan vielä oo menossa pitää piiroita evääks paistaa.

[Canet]

Ruotsi olisi ollut aika kova pala saksalaisille - tuohon aikaan iso osa asevoimia oli hyvässä valmiudessa - se oli ruotsalaisten sotaa, "beredskap tid" tai jotain - valmiusaika.

Toki Saksa olisi saanut Ruotsin monen tulen väliin kun olisi voinut hyökätä mistä vain soveltuvasta paikasta Norjan puolelta tai yli salmien Tanskasta. Vaan mistäpä olisi tuohon aikaa irroittanut miesvoimaa ja kalustoa hankkeeseen? Aikamoista toiveajattelua.

Ruotsi olisi pitänyt vallata "yhteen syssyyn" Tanskan ja Norjan kanssa - jos sen valtausta nyt pidettiin välttämättömänä.

Ja kenellä on hyvä lapio tai joku muu soveltuva kaivuutyökone, niin mukaan talkoisiin - tavoite alla..

[HL/A]

Mieluummin tuo kaivanto Suomen itäpuolelle

[igorrock]

Aikoinaan, vuosisadan alussa kun Ruotsi vielä yritti kansainvälisellä painostuksella hankkia Ahvenanmaan itselleen, laativat he kartan joka tuli tuosta edellisestä mieleeni. Siitä nimittäin oli "siivottu" pois koko suomen läntinen saaristo jolloin kartta antoi ymmärtää että Ahvenanmaa maantieteellisesti olisi ikäänkuin luonteva osa ruotsia. Onneksi suomen silloinen edustaja kansainyhteisössä ts. J.G. Ramstedt sai asiasta ajoissa vihiä ja saattoi ennakkoon kertoa ja kuvista näyttää miten asia oikeasti on.

[kalju]

Jaa jaa, revanssihengessäkö sitä herrat? Meinaavat kostaa pakkokäännytyksen?

No mikäs siinä, missä jaetaan kiväärit?

[TKK]

Älkää ihmeessä enää tänne tulko. Länsirajalle linnoitustöihin ja rajojen vahvistamista vain... jahka tämä maa sortuu täysin omaan mahdotomuuteensa, niin itään päin riittää tulijoita.

Ei Ruotsin sotavalmius sen kummempi ollut - pääministeri Per Albin Hanssonin sutkaus ("vår beredskap är god") merkitsi lähinnä jonkinlaista yhteiskunnallista pahojen aikojen kansalaisvalmiutta, ei sotilallista. Ruotsi suoritti huomattavan aseidenriisunnan vuoden 1925 puolustuspäätöksen nojalla. Muun muassa lakkautettiin 17 varuskuntaa. Per Albin sattui muuten olemaan puolustusministeri tuolloin.
Kun maailmansodan alkujyrähtelyt kuuluivat, alkoi Ruotsissakin sotilaallinen varustautuminen, mutta henkilökuntaa ja kalustoa oli kuitenkin verrattain vähän. Vuoden 1939 salaisen liikekannallepanon jälkeen Ruotsia oli puolustamassa n. 300 000 sotilasta.

[Psjääkäri]

Voidaanko kuvitella että, Ruotsilla olisi ollut vuonna 1945 viidenneksi ettei neljänneksi vahvin armeija Euroopassa käytössään tarvittaessa.

[reka65]

Hoidetaan myö sitten homma lopppuun, mutta elä ihan vielä oo menossa pitää piiroita evääks paistaa.

Piirakat mukaan ja matkaan!Aikansa ovat keikuttaneet suomalaisten venettä aina kun mahdollista...it`s paypack time

http://www.closecombatseries.net/CCS/mo ... ic&p=13788

[Afrikakorps]

Kyllä sotalippua liehuttaen marssisin tuon rajan yli kerta rajalla asun (missä net kivväärit jaettiinkaan vai pittäkö hakke ukin ukkopekka)

[Seppo Jyrkinen]

Epäilenpä, että olisi ollut Saksalle helppo nakki. Ruotsi, kuten myös Suomi, oli tyystin riippuvainen Saksan toimittamasta polttoaineesta ja muista materiaaleista. Saksan olisi vain tarvinnut odottaa, että löpö loppuu, ja sen jälkeen marssia maahan.

En tunne Ruotsin armeijan varustetasoa, mutta ei se kovin kaksinen tainnut olla. Ruotsi oli aloittanut varustautumisen varsin myöhään 1930-luvun lopulla ja vaikka maassa oli loistava tykkiteollisuus, niin ilma-aseen tilanne oli suursodan syttyessä Suomeakin kehnompi.

Tosin armeijathan laativat sen seitsemän sortin suunnitelmia jotka ovat pikemminkin tutkielmia ilman aitoa totutusaietta. Joka on tietenkin poliittinen päätös. Olihan Ruotsin ilmavoimillakin jo vuoden 1941 alussa, siis ennen Barbarossaa, suunnitelma Muurmannin radan ja Paldiskin laivastotukikohdan pommittamiseksi. Mapissa Ö kaiketi.

[jaska]

-30 luvun lopulla Ruotsin puolustuskyky lienee ollut vain kohtuullinen.Melko nopeasti nuo kuitenkin pystyivät nostamaan varustetasoaan ja -45 Ruotsi olisi ilmeisesti ollut kova pala purtavaksi kenelle tahansa. Toisaalta myös esimerkki siitä, että puolustuskyvyn nostaminen vie vuosia vaikka siihen panostettaisiin kovastikkin.Ruotsin ilmavoimat taisivat tosiaan olla melko olemattomat vielä 40-luvun alussa, mutta viimeistään liittoutuneiden koneiden internointi nosti ilmavoimien konemäärää ja tasoa huomattavasti. Minkäverran Ruotsilla oli saksalaista konekalustoa?

[TPTK]

1939 Ruotsi aloitti tuskallisen varustautumisen, tilanne johon sen ajoi "maailmassa ei enää tule sotia -ajattelu" sama malli muuten tuhosi Norjan itsepuolustuskyvyn.

Sikäli inhottavaa miten Ruotsi kolusi samoilla myyntimarkkinoilla kuin Suomikin, ollen tosin pakotettu joustamaan joissain kohtaa ettei uhka idästä olisi heti itärajan takana. Tosin siinä kun Suomen ostokset jäivät jumiin Saksaan niin vastaavaa ongelmaa Ruotsi ei kohdannut.

Talvisotaan lainaksi saatu kalusto palautettiin pikapikaa välirauhan aikana Ruotsiin ja kaikkiin lisenssivalmistuspyyntöihin suostuttiin auliisti (esim. L-35 ja KP-31).

1945 Ruotsin puolustus oli valmis, mutta uhka olikin jo minimaalinen. Saksa oli lyöty ja liittoutuneet tarvitsivat hengähdysaikaa ennenkuin "kylmä sota" saatiin kunnolla käyntiin.

Asehistorialliselta kannalta on mielenkiintoisaa huomioida mitä parannuksia ja hankintoja ko. aikajaksona Ruotsissa tehtiin. Merkillisimpänä pidän ruotsalaisten 8x63 kaliiperia, mitä sillä haettiin?

[Canet]

Norja eli 1930-luvulla vahvan vasemmistovaikutuksen aikaa - eihän siinä tarvinnut pelätä neukkujen hyökkäystä.. Mahtoiko kukaan ottaa tosissaan Saksan uhkaa edes huomioon - kun ei se ollut rajanaapurikaan..

Netistä löytyi Ruotsin 8x63-asialle omistettu sivusto http://8x63swedish.pridham.ca/home.html

8x63 otettiin maa- ja ilmavoimien kk-kaliberiksi 1932 - taisivat pitää 6,5x55:ta liian hentoisena. 8x63 onkin mahdollisesti edelleen maailman voimakkain sotilaskivääripatruuna. Kk-joukoille ostettiin pienehkö erä saksalaisia mausereita 1940 ja ne muutettiin tälle patruunalle, jotta kk-porukat pärjäisivät yhdellä kiväärikaliberilla. Tästä aseesta käytettiin Ruotsissa nimikettä m/40, kovan rekyylin takia siihen asennettiin suujarru, joka teki pistimen kiinnittämisen mahdottomaksi. Tuollaiset m/40 -mauserit ovat nykyään varsin harvinaisia..

[caporal]

Joskus tässä lähiaikoina tuli dokumennti Ruotsin pohjois-tykistöstä .Harjoitus-ammunnat suoritettiin länteen ja sen jälkeen piiput/putket käännettiin itään.Että kyllä niillä Sveduilla on aina olllut aina pelko venäjästä ?