Natsi hallinnon eripuraisuus

Keskustelua muusta kuin Suomen sotahistoriasta

Moderator: Juha Tompuri

Post Reply
User avatar
Sturmmann
mars
mars
Posts: 2229
Joined: Sat Feb 11, 2006 18:07
Location: Kymijokilinja on viimeinen lukkomme!
Contact:

Natsi hallinnon eripuraisuus

Post by Sturmmann »

Tuossa vähän enemmän kun olen taasen syventynyt tuohon Toisen Maailmansodan alkuhetkeen ja niiden kulisseihin, niin hämmästykseni on suuri todeta miten asiat loppuksi on menneet niinkuin menivät.
Käsitykseni on että lähes koko muu natsihallinto yritti estää Hitleriä menemästä Puolaan. Göring mm. kannatti vahvasti diplomatiaa. Sodan jo sytyttyä oli Göring vain todennut tyyliin: luoja saksan kansaa armahtakoon mitä teemme.
Hess kaiketi yritti kovasti myös välttää sodan syttymistä.
Mutta korpraali ei paljon herrojen upseereiden puheita kuunnellut.
Siis hämmästyin siitä, kun kuvittelin noiden johtajien neuvotelleen puolanretken toteutuksesta yms. Asiahan on oltava niin että neuvottelut on olleet hyvin yksisuuntaisia.

Göppels oli kai täysin sivussa tässä vaiheessa, kun ei oikein sillä housut pysyneet jalassa, niin Adolf tykkäsi siitä pahasti huonoa.
Ei oikeaan, ei vasempaan, vaan eteen eestä Suomenmaan.

User avatar
Komendantti
komendantti
komendantti
Posts: 2682
Joined: Wed Oct 17, 2007 10:19
Location: Etelä-Suomen Sotilaslääni
Contact:

Post by Komendantti »

Pitää paikkansa, että Saksan johdossa oltiin vastaan Puolan sotilaallisesta kukistamisesta. Mm. herrat Göring ja Ribbentrop olivat todellakin diplomatian ja painostuksen kannnalla, mutta ehkäpä Münchenissä tehdyt "Rauha meidän aikanamme" -paperit laittoivat jonkinlaista lukkoa Saksan tuleville aluevaatimuksille. Ja toisaalta esimerkiksi Anschluss-tyyppinen ratkaisu Puolan kanssa ei olisi milloinkaan tullut kyseeseen. Näin ollen herra korpraali A. Hitler itsevaltaisen Führerin ominaisuudessa kai sanalili niin Molotov-Ribbentrop -sopimuksen sisällön kuin myös "Fall Weiß" -sotaretken nuotit Puolaan, kuuntelematta kenenkään mahdollisia vastalauseita miltään taholta, ei poliitikoilta eikä asevoimien johdolta. Hänellä oli kai mielessään selkeä visio, jota hän pyrki kaikin keinoin toteuttamaan, ja josta hän jo "Mein Kampfissa" kirjoitti.
Kolmannen valtakunna johtokoneisto ei siis todella ollut mitenkään yksimielinen diplomatian lopettamisen ja sotatoimien aloittamisen suhteen.
"Sotataidon huippu ei ole sadan voiton saavuttaminen sadassa taistelussa, vaan vihollisen kukistaminen ilman taistelua."
"Tunne itsesi ja tunne vihollinen, niin sadassakaan taistelussa et ole vaarassa."
– Sun Tzu

jdoe

Post by jdoe »

Ribbentrop vastusti kovasti myös Operaatio Barbarossaa, ihan näin sivuhuomautuksena. Albert Speer vastusti 1945 keväällä annettua käskyä tuhota Saksan infrastruktuuri etenevien liittoutuneiden "tieltä".

Jo NSDAP:n alkuvuosina Hitlerillä oli paljon vastustajia puoleen sisällä, monestakin asiasta. Hän oli kuitenkin melko tottunut käsittelemään vastarannan kiiskiä. Monin eri tavoin.

Post Reply

Return to “Ulkomainen sotahistoria”