Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Apuristeilijä Kormoranin ja HMAS Sydneyn hylyt löytyivät 12.3.2008.Ainoa taistelu merihistoriassa jossa apuristeilijä on upottanut panssaroidun sotalaivan.

Mielenkiintoinen juttu.

HMAS Sydney oli kevyt risteilijä, jonka päätykistö koostui kahdeksasta 6-tuumaisesta. Panssarointi oli paksuimmillaan 76 mm ammusvarastoissa. Kansi- ja tornipanssarit olivat 25-millisiä. Ilmeisesti muuta panssaria ei ollut.

Saksalaisen, kauppalaivasta sotalaivaksi modifioidun apuristeilijä Kormoranin päätykistöön kuului 4 kpl 150 mm kanuunoita. Panssaria ei tiettävästi ollut. Kormoran oli naamioitu kauppalaivaksi, eikä HMAS Sydneyllä huomattu germaanialuksen todellista luonnetta, ennen kuin oli myöhäistä.

Ehkäpä Canet tai joku muu osaa kertoa lisää aluksista ja niiden kohtaamisesta.

http://en.wikipedia.org/wiki/Battle_bet ... r_Kormoran

Oho. Tämähän olikin uusimmassa Suomen Sotilaassa. Katsokaa sieltä.

Suomen Sotilaassa oli,jäi mainitsematta innostuksen iskiessä

Täällä on mm. vedenalaisia kuvia ja filmiä laivoista:
http://www.findingsydney.com/

Dokkari asiasta, osa 1/6
http://www.youtube.com/watch?v=nhlXpxHY ... re=related


t: Sven

Hyvä dokumentti ja siitä käy hyvin selville Aussien kärsivän edelleenkin taraumasta Sydneyn suhteen.

Erikoista myös tuoda sotarikollisuus esiin asiasta keskusteltaessa mutta syyllistäminen on tuttua puuhaa voittajavaltioiden puolella.

reka65 wrote:Erikoista myös tuoda sotarikollisuus esiin asiasta keskusteltaessa mutta syyllistäminen on tuttua puuhaa voittajavaltioiden puolella.

Joo - se että Kormoranin miesistöstä selvisi suurin osa, ja Sydneystä ei kukaan, on ruokkinut kaikenlaisia huhuja. Lähinnä, että saksalaiset likvidoivat Sydneyn elonjääneet.
Tosiasia lienee, että Kormoranista lähdettiin melko järjestäytyneesti ja Sydney upposi ennen pelastautumistoimien aloittamista.
Jo se että uppoamispaikkojen väli oli n.22km tekee "teloitushuhut" erittäin kyseenalaisiksi.
Lisäksi aluehan on tunnettua hai-aluetta, joten jos Sydneystä joku onnenpekka selvisi hengissä pulikoimaan...


t: Sven

Sven Tuuva wrote: Lisäksi aluehan on tunnettua hai-aluetta, joten jos Sydneystä joku onnenpekka selvisi hengissä pulikoimaan...

Siitä muistuukin mieleen Portland-luokan raskaan risteilijän USS Indianapolisin tapaus.

http://en.wikipedia.org/wiki/USS_Indianapolis_(CA-35)

Melko erikoista ettei Sydneystä tosiaan kukaan pelastunut ,sillä taistelu kesti kuitenkin jonkun aikaa ja palavan laivan liekit näkyivät vielä tunteja!Paljon pahemmanoloisista ja nopeammista tuhoutumisistakin on selvinnyt väkeä.Esim Hoodin tuhosta.

Jos pelastusveneet ja -lautat tuhoutuvat, niin aika toivotonta on pelkissä kapokkiliiveissä killua haita oottamassa. (Kapokki muuten vettyy suht nopeasti ja vie sitten armeliaasti syvyyksiin.) Ilman apuun ennättäviä aluksia se on soromnoo!

jaska wrote:Paljon pahemmanoloisista ja nopeammista tuhoutumisistakin on selvinnyt väkeä.Esim Hoodin tuhosta.

Väkeä?
http://www.telegraph.co.uk/news/3141076 ... at-85.html

t: Sven

Eikös 3henkeä ole väkeä?Hehän selvisivät laivasta ,jonka ammusvarasto räjähti täysosumasta, joten luulisi Sydneyllä olleilla olleen paremmat mahdollisuudet?

LV wrote:

Sven Tuuva wrote: Lisäksi aluehan on tunnettua hai-aluetta, joten jos Sydneystä joku onnenpekka selvisi hengissä pulikoimaan...

Siitä muistuukin mieleen Portland-luokan raskaan risteilijän USS Indianapolisin tapaus.

http://en.wikipedia.org/wiki/USS_Indianapolis_(CA-35)

hmmm Eikös tässä tapauksessa pojat ollut uimasilla päivän tai pari ja sitten hait tuli aterialle??? Selvinneitähän muistaakseni ei ollut paljoa lopulta, kun hai vähennys huomioidaan.

Jahas, tämäkin on täällä otettu esille..

Sydneyn ja Kormoranin kaksintaistelu on kyllä melko ainutlaatuinen - kovin suuria pisteitä ei siinä heru ristielijän päällystölle. Kormoranilla sen sijaan osattiin toimia tehokkaasti.

Taistelun kulusta on saksalaisten silminnäkijöiden kertomuksiin perustuvia kuvauksia, niitä löytyy myös netistä. Näyttäisi siltä, että Kormoranin ensimmäiset tuli-iskut osuivat Sydneyn sillalla ja/tai muihin tärkeisiin kohtiin ja lamauttivat laivan johtamisjärjestelmää ratkaisevalla tavalla. Ilmeisesti varakomentokeskus ei ollut miehitettynä. Kormoranin miehet eivät nähneet Sydneyn uppoamista.

Kormoranilla tai "Laiva 41:llä" oli kohtuullisen vahva aseistus, vaikka kaikkia putkia ei saanut käännettyä samalle laidalle.
6 x 150 mm tykit kätkettyinä kylkipaneelien taakse
2 x 37 mm tykit
5 x 20 mm it-automaattitykit
2 x 533 mm kaksoistorpedoputket vesirajan ylpäpuolella
2 x 533 mm torpedoputki vesirajan alapuolella
390 miinaa

Taistelunkestoltaan kauppa-aluksesta muunnettua kaapparilaivaa ei voi verrata "oikeaan" sotalaivaan. Se on yleensä kooltaan tuntuvasti vastaavasti aseistettua sota-alusta suurempi ja hitaampi.

Steiermarkina vesillelaskettu kormoran oli varustettu diesel-sähköisellä voimakoneistolla (kuin jäänmurtajat!) ja pystyi 19 solmun nopeuteen - kauppalaivalla suuri nopeus, sotalaivalle varsin hidas.

Sydneyn aseistus oli vastaavasti:
8 × 152 mm tykit kaksoistorneissa, koko päätykistö voi ampua molemmille sivuille
4 × 102 mm
12 × 12.7 mm kk (nelipiippuisia)
8 (2x4) 530 mm torpedoputkia

Sydneyn nopeudeksi on ilmoitettu 32,5 solmua. Alus kuului kuninkaallisen laivaston Amphion-luokkaan. Kevyenä risteilijän se oli tietysti melko kevyesti suojattu - kansipanssari vain tuumainen, ammusvarastojen suojaus kolmituumainen.

Osumien vaikutusta Sydneyssä en paremmin osaa arvioida, kun en tiedä mitä a-tarviketta Kormoran käytti. Kauppalaivoja vastaan sotaanlähteneellä tuskin oli runsaasti panssariammuksia varastossaan - vaikka kyllä n. 45 kg:n miinakranaatitkin tekevät melkoista vahinkoa.

Sota-aluksen tuhoutuminen taistelussa kaikkine miehineen ei ole mitenkään ainutlaatuista. Varsinkaan jos pelastajia ei ole lähistöllä huolehtimassa veden varaan joutuneista. Amiraalit ovat ratkaisuissaan usein panneet oman henkensä alttiiksi - kenraaleille tämä ei ole niinkään tavallista (paitsi tietyissä maissa, jossa epäonnstuminen palkitaan niskalaukauksella).

Canet wrote:Jahas, tämäkin on täällä otettu esille..

Sydneyn ja Kormoranin kaksintaistelu on kyllä melko ainutlaatuinen - kovin suuria pisteitä ei siinä heru ristielijän päällystölle. Kormoranilla sen sijaan osattiin toimia tehokkaasti.

Taistelun kulusta on saksalaisten silminnäkijöiden kertomuksiin perustuvia kuvauksia, niitä löytyy myös netistä. Näyttäisi siltä, että Kormoranin ensimmäiset tuli-iskut osuivat Sydneyn sillalla ja/tai muihin tärkeisiin kohtiin ja lamauttivat laivan johtamisjärjestelmää ratkaisevalla tavalla. Ilmeisesti varakomentokeskus ei ollut miehitettynä. Kormoranin miehet eivät nähneet Sydneyn uppoamista.

Kormoranilla tai "Laiva 41:llä" oli kohtuullisen vahva aseistus, vaikka kaikkia putkia ei saanut käännettyä samalle laidalle.
6 x 150 mm tykit kätkettyinä kylkipaneelien taakse
2 x 37 mm tykit
5 x 20 mm it-automaattitykit
2 x 533 mm kaksoistorpedoputket vesirajan ylpäpuolella
2 x 533 mm torpedoputki vesirajan alapuolella
390 miinaa

Taistelunkestoltaan kauppa-aluksesta muunnettua kaapparilaivaa ei voi verrata "oikeaan" sotalaivaan. Se on yleensä kooltaan tuntuvasti vastaavasti aseistettua sota-alusta suurempi ja hitaampi.

Steiermarkina vesillelaskettu kormoran oli varustettu diesel-sähköisellä voimakoneistolla (kuin jäänmurtajat!) ja pystyi 19 solmun nopeuteen - kauppalaivalla suuri nopeus, sotalaivalle varsin hidas.

Sydneyn aseistus oli vastaavasti:
8 × 152 mm tykit kaksoistorneissa, koko päätykistö voi ampua molemmille sivuille
4 × 102 mm
12 × 12.7 mm kk (nelipiippuisia)
8 (2x4) 530 mm torpedoputkia

Sydneyn nopeudeksi on ilmoitettu 32,5 solmua. Alus kuului kuninkaallisen laivaston Amphion-luokkaan. Kevyenä risteilijän se oli tietysti melko kevyesti suojattu - kansipanssari vain tuumainen, ammusvarastojen suojaus kolmituumainen.

Osumien vaikutusta Sydneyssä en paremmin osaa arvioida, kun en tiedä mitä a-tarviketta Kormoran käytti. Kauppalaivoja vastaan sotaanlähteneellä tuskin oli runsaasti panssariammuksia varastossaan - vaikka kyllä n. 45 kg:n miinakranaatitkin tekevät melkoista vahinkoa.

Sota-aluksen tuhoutuminen taistelussa kaikkine miehineen ei ole mitenkään ainutlaatuista. Varsinkaan jos pelastajia ei ole lähistöllä huolehtimassa veden varaan joutuneista. Amiraalit ovat ratkaisuissaan usein panneet oman henkensä alttiiksi - kenraaleille tämä ei ole niinkään tavallista (paitsi tietyissä maissa, jossa epäonnstuminen palkitaan niskalaukauksella).

Saksalaista versiota tapahtuneestahan sitten ei kai ole,tuskin ovat uskaltaneet tehdä.Sen sijaan olemme saaneet You Tubeltakin seurata voittaneiden kommentointia ja mietteitä hävinneen sotaonnesta josta myös halutaan sotarikos.OIenko väärässä?