Yhdysvallat antoi II maailmansodan aikana Neuvostoliitolle mittavaa ja monipuolista apua, joka sisältyi Lend-lease eli lainaa ja vuokraa -ohjelmaan. Professori Antti Saarialho on porautunut jo USA:n ja Neuvostoliiton sotaa edeltävän teollisen yhteistyön merkitykseen.
- USA:n 1930-luvulla myymä teknologia yhdessä Lend-lease -avun mukana saadun tietotaidon kanssa nosti NL:n teknologian tasoa jopa 50 vuoden verran 8-10 vuodessa!
Seuraavassa USA:n apua Neuvostoliitolle tarkastellaan professori Saarialhon tutkimusten pohjalta kolmesta näkökulmasta:
- amerikkalaisen teknologian siirto NL:lle 1930-luvulla
- Lend-lease –toiminta 1941-45
- teknologiasiirron ja Lend-lease'n merkitys
Teknologiasiirto NL:n auto- ja lentokoneteollisuudelle 1930-luvulla
- USA toimitti 1930-luvulla Neuvostoliittoon lähes kaiken sen autoteollisuuden kehittämiseen tarvittavan tiedon, taidon ja laitteet. Merkittävin oli Gorkin autotehdas (GAZ), jotka koskeva 13 milj. USD:n sopimus tehtiin Fordin kanssa toukokuussa 1929. 1930-luvun lopulla tuotettiin henkilö- ja kevyitä kuorma-autoja 80 – 90 000 kappaletta vuodessa.
- Jouluaattona 1930 laivattiin kaksi amerikkalaista Christie-tankkia Neuvostoliittoon. Tankkien tykit oli poistettu ja tavaran laaduksi merkitty maataloustraktori. Tästä traktorista kehittyi modifikaatioiden kautta kuuluisa T-34 eli Sotka.
- Venäjän lentokoneteollisuudelle yhteistyö oli erittäin merkittävää jo 1930-luvulla. Esim. DC-3:n lisenssivalmistussopimus tehtiin 1937 ja sen pohjalta ensimmäinen itse valmistettu kone (LI-2) valmistui 1940. Vuoteen 1954 mennessä NL:ssa oli tehty kaikkiaan 6 157 LI-2 –konetta.
- Merkittävin teknologiasiirto oli United Engineeringin ja General Electric'n Zaporosheen vuonna 1938 ja Stupinoon vuonna 1940 toimittamat 1 680 mm:n alumiinivalssaamot. Ne olivat uudenaikaisempia kuin USA:n oman teollisuuden käyttämät valssaamot. Venäläiset tuottivat näissä laitoksissa materiaalia 115 596 lentokoneeseen. Eräässä julkaisussa määrä arvioidaan noin puolikkaaksi.
- Teknologiasiirrolla oli uskomattoman suuri merkitys. Peräti 2/3 NL:n sotateollisesta kapasiteetista 1930-luvun lopulla oli amerikkalaisperäistä, esim. Magnitogorskin terästehdas, autoteollisuus, alumiiniteollisuus, traktori- ja tankkiteollisuus, lentokoneteollisuus, kaasutinteollisuus, autonrengasteollisuus ja monia muita.
USA:n vaikutus II maailmansodan kulkuun
- Olennaista oli, että monitahoinen tekninen apu Venäjälle oli aloitettu jo 1930-luvulla. Esim. lentokonevalmistuksen tavoite Fordin tehtaalla oli kone tunnissa.
- Maasodan kannalta maastokelpoisten kuorma-autojen valtavalla määrällä oli merkittävä osuus. Kesällä 1943 US-autoja oli 1/4, sodan lopussa jo noin 2/3 puna-armeijan autoista. Ilman niitä puna-armeija ei olisi ehtinyt ajoissa Berliiniin. Esim. huhtikuussa 1945 Konjev'n armeijalla oli 18 000 kuorma-autoa, joista LL-autoja oli 15 000 kappaletta.
- Ilmasodan kannalta ehkä tärkein asia oli USA:ssa vuonna 1935 keksitty menetelmä iso-oktaanin valmistamiseksi (oktaaniluku 100, ROL ja MOL). Tämän vuoksi esim. pommikoneella lakikorkeus oli 3 km suurempi ja toimintasäde noin 2 500 km pitempi kuin ennen. Hävittäjiin saatiin sama teho noin 28 litran moottorista kuin saksalaiset saivat 40-litraisista.
Lend-lease –toiminta
- USA:lle tuli suuri ja todellinen huoli Neuvostoliiton kestävyydestä. Vuoden 1941 lopulla Saksa oli saanut haltuunsa 38 % NL:n viljanviljely- ja karjankasvatusalueista, 84 % sokerintuotanto-alueista, 60 % siankasvatusalueista, se oli pääsemässä käsiksi Kaukasuksen öljyvaroihin ja piiritti Leningradia sekä uhkasi vakavasti Moskovaa. Saksa oli pakottanut NL:n aloittamaan sotateollisuutensa siirtämisen kauas itään.
- Presidentti Rooseveltin haluaman ja Kongressin hyväksymän Lend-Lease Act'n 11.03.41 ylärajana oli aluksi 1.3 mrd.$ ja pääkohteena Englanti. Venäläinen varallisuus, joka oli jäädytetty amerikkalaisiin pankkeihin Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen, avattiin Rooseveltin käskyllä 24.03.41. Venäläiset ostivat heti 59 taistelukonetta USA:sta. Molotov pyysi sähkeellä USA:n Moskovan lähettilään kautta 3 000 hävittäjää ja 3 000 pommikonetta sekä krakkauslaitoksia lentobensiinin tuottamiseksi viiden vuoden laina-ajalla.
- Lend-lease oli kaikkiaan 50.21 mrd.$ eli noin 13 % USA:n kaikista sotamenoista. Siitä Englanti sai pääosan 31.6 mrd.$ (63 %), Neuvostoliitto 11.1 mrd.$ (22 %) ja Kiina 1 mrd.$. Lisäksi Englanti avusti Neuvostoliittoa 428 milj. punnalla. USA toimitti aseita kaikkiaan 42 maahan. Artikkelin lopussa on tämän lehden karkea arvio siitä, mitä nämä summat merkitsisivät tämän päivän kansantaloudellisena rasitteena. Luvut ovat musertavia.
- Lokakuun 1941 ja elokuun 1945 välisenä aikana USA:sta toimitettiin Neuvostoliittoon alla olevan listan lisäksi erittäin merkittävä määrä muuta materiaalia. Avun oikea ajoitus oli ratkaisevan tärkeää, esim. jokaista konetta odotettiin kärsimättömästi.
Lend-lease –avun merkitys
- Huippuvuonna 1943 USA tuotti 648 404 sotakuorma-autoa, joista Neuvostoliitto sai 409 526 autoa eli 7 kuukauden tuotannon. Sen arvioitiin vastaavan sotaa edeltävän ajan 2.5 vuoden tuotantoa. Autot olivat kolmiakselisia, kaikilla pyörillä vetäviä ja etuvinssillä varustettuja uusinta mallia, kun neuvosto-autot olivat vanhoja lisenssituotteita.
- LL-apuna toimitettiin lähes 2 000 veturia. Vuosina 1942-45 Neuvostoliitossa valmistettiin vain 92 veturia. Jo vuonna 1945 NL:n rautateillä oli noin 20 000 höyryveturia. NL:ssa valmistettuun vuonna 1941 noin 30 000 rautatievaunua, mutta vuosina 1942-45 vain 1 087 kappaletta. LL-apuna tuli yli 10 000 vaunua. Ratakiskojen tuotanto laski sotavuosina noin kymmenesosaan. Noin 90 % tarvittavista kiskoista tuli LL-apuna eli 622 100 tonnia. LL-toimitukset estivät Neuvostoliiton rautatiekuljetusten halvautumisen.
- Voidaan arvioida, että Neuvostoliiton sotavoimien kyky siirtää itsensä ja huoltonsa oli riippuvainen Britannian, mutta ennen kaikkea Yhdysvaltojen tuesta.
USA:n yksityinen tuki NL:lle
Merkittävää lisätukea NL:lle tuli yksityiseltä amerikkalaiselta U.S. Russian War Relief (Amerikan venäläinen sodan hätäapu) –organisaatiolta ja Punaiselta Ristiltä. Tuen suuruudesta ei ole käytettävissä tietoa. Organisaation ilmoituksen mukaan se auttoi 10-12 miljoonaa venäläistä selviämään jo vuosien 1921-22 katastrofeista.
Miten NL:n olisi käynyt ilman LL-apua?
- Arvioiden mukaan ilman LL-apua Neuvostoliitto olisi todennäköisesti kyennyt vapauttamaan vain oman alueensa siihen mennessä, kun liittoutuneet voittivat Saksan. NL:n sotapotentiaalin kannalta merkittävää oli jo 1930-luvulla tapahtunut teknologian siirto. Ei myöskään pidä unohtaa NL:n ja Saksan teknologista yhteistyötä 1920-30 –luvuilla.
- USA:n 1930-luvulla myymä teknologia yhdessä LL-avun mukana saadun tietotaidon kanssa nosti NL:n teknologian tasoa jopa 50 vuoden verran 8-10 vuodessa!
- Venäläiset lähteet ovat aina vuoteen 1985 saakka vähätelleet LL-apua, esim. NL:n sotahistoria 1947 ei mainitse LL-apua lainkaan.
- Stalin ei koskaan paljastanut omalle kansalleen LL:n täyttä panosta maan selviämisessä, mutta hän viittaisi ohjelmaan 1945 Jaltan konferenssissa sanoen, että "Lend-lease on Franklin Rooseveltin yksi kaikkein huomattavimmista ja elinvoimaisimmista saavutuksista Hitlerin vastaisen allianssin luomisessa".
- Vuonna 1963 turvallisuuspalvelu nauhoitti esim. seuraavia marsalkka G. K. Zhukovin lausuntoja: "Nyt sanotaan, etteivät liittoutuneet koskaan auttaneet meitä ... Kuitenkaan ei voida kieltää, etteivätkö amerikkalaiset antaneet meille niin paljon materiaalia, jota ilman emme olisi voineet muodostaa reservejämme ja jatkaa sotaa ... Jouduimme sotaan Saksaan verrattuna teollisesti takapajuisena maana ... Ilman amerikkalaisia 'Studebekkereita' emme olisi saaneet tykistöämme mihinkään ... kyllä, ne tarjosivat meille rintamakuljetukset suuressa määrin. "
- Kaikkea ei voi mitata dollareina tai tonneina. Sodanajan tilanteiden ja LL-toimitusten todellisten vaikutusten tutkiminen on vielä kesken. Olisi aiheellista tehdä avusta luotettava tutkimus myös avun saajan näkökulmasta. Avun antajan näkökulma on jo kauan ollut asiakirjoista luetettavasti tarkasteltavissa.
Tärkeimmiksi tietolähteikseen professori Saarialho luettelee seuraavat: Encyclopedia Britannica, 1966, Anthony C Sutton: The Best Enemy Money Can Buy, Hubert B van Tuyll: Feeding the Bear, 1986 ja C-F Geustin & G Petrovin kirjat, maininta majuri Jordanin päiväkirjasta sekä B V Sokolov: The Role of Lend-Lease in Soviet Military Effort 1941-1945, V F Vorsinin artikkelit ja ennen kaikkea Albert L Weeks: Russia's Life Saver.
Tähän loppuun olisi mielenkiintoista tietää paljonko Stalin jätti maksamatta Usa,lle.

Eikös Amerikka kyselly, että milloinkas maksatte loput. Stalin vastasi, että tulkaa hakemaan
