Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Tällainen kaivanto löytyy Viipurin länsipuolelta muistaakseni Ykspäänjoelta. Osaisiko joku selittää kaivannon tarkoituksen? Tämähän ei liity käsittääkseni niinkään Suomen itsenäisyyden ajan tapahtumiin, vaan juontaa tsaarin vallan ajoille.

http://img29.imageshack.us/img29/2674/kuva1l.jpg

*hatusta huumorilla* jospa toi on panssarikaivannon varhasempi painos "ratsuväkikaivanto", ei loikkaa heponen yli tosta, toimii ku myöhempi panssarikaivanto....jaa niin toimii ja toimii...oliko Summassa tämmönen panssarikaivanto johka sitte vihun oli hyvä pesiä, ku ei voitu tykistöllä sitä sieltä häätää?

Onkos tuo tehty louhimalla,kivistä muuraamalla vai ns.kylmämuuraamalla (kiviä latomalla päällekkäin ilman laastia) ja kuinka pitkä osuus?
Ennen Talvisotaa panssarikaivantoesteitä oli myös tuon mallisia,tosin reunat vahvistettu puu-ja vitsamattotuennalla.

Koitetaanpas jos saisin kuvan vähän isompana ja myös toisen kuvan, jossa näkyy ihmisiä kokoluokan hahmottamiseksi.

http://img221.imageshack.us/img221/9159/kuva2l.jpg

http://img140.imageshack.us/img140/7761/kuva3.jpg

Kaivannon pituutta hieman hämää se, että tuossa on jotain risuja hieman kaatuneena peittämässä näkymää perälle asti. En nyt aivan tarkkaan jaksa muistaa kuinka pitkä tuo olisi, mutta voi se satakin metriä olla.

En myöskään aivan tarkasti muista oliko noita kiviä muurattu, hataran muistini mukaan ei ollut.

Ja en todellakaan ollut juovuksissa kyseisellä matkalla, otin tasan yhden 1/2-litran oluen, vaikka yllä mainituista kommenteista toisin voisi äkkinäinen päätelläkin.

Onkos tuo niitä tsaarin ajan pietarin suojalinnotuksia joita löytyy sisämaastakin urjalasta, tammelasta espoosta ja muualta.

Mikä kantalinnoite(kk-/majoituskorsu)siellä on takana ja päättyykö toinen pää kuvassa näkyvään kivivalliin vai kääntyykö sivulle?
Kuvien perusteella veikkaisin kantalinnoitteen sisäänmenoa jossa on pst-tykinsuoja,josta johtuen tuo noin 2.5 metrin leveys.

jylhä wrote:Onkos tuo niitä tsaarin ajan pietarin suojalinnotuksia joita löytyy sisämaastakin urjalasta, tammelasta espoosta ja muualta.

Pietariahan se venäläinen on aika usein näillä linnoitteillaan pyrkinyt suojelemaan.

Kaivannon käyttötarkoitus ei kuitenkaan ole vielä selvinnyt, vaikka luulin, että tämä on liiankin helppo kysymys kyseltäväksi täällä. En oikein ole vakuuttunut, että kyseessä olisi mikään "ratsuväkikaivanto". Pienempikin varustus olisi varmaan estänyt konien rynnäköinnin. Rakennelma sijaitsi tiheähkössä metsässä, mutta minulle jäi vaikutelma kallioisesta ja paikoin jopa jyrkähköstä mäestä, missä nämä kohtalaisen laajat rakennelmat sijaitsivat. Eivät liene täten muutenkaan mitenkään otollisia maastoja ratsuväen toiminnalle. Saatan toki olla väärässäkin ja sen takia haluaisinkin lisätietoa.

Arvelimme kyseessä olevan jonkinlaisen tykkiaseman, jossa tykkejä olisi voinut siirrellä, mutta en ole tykkimies ja sotahistorian harrastukseni on keskittynyt lähinnä käsittämään itsenäisyyden ajan tapahtumia, joten viisaammat saavat antaa lopullisen vastauksen tähän.

Tulenjohtomies wrote:Mikä kantalinnoite(kk-/majoituskorsu)siellä on takana ja päättyykö toinen pää kuvassa näkyvään kivivalliin vai kääntyykö sivulle?
Kuvien perusteella veikkaisin kantalinnoitteen sisäänmenoa jossa on pst-tykinsuoja,josta johtuen tuo noin 2.5 metrin leveys.

Kääntyy sivulle, muttei läheskään yhtä massiivisena rakennelmana. Varustuksiin liittyy myös eräänlaisia betonisia miehistösuojia (näkyy noissa kuvissakin), kallioon louhittuja syviä juoksuhautoja ja betonisia ampumasuojia. Laitan vaikka näistäkin myöhemmin kuvia.

Pst-tykinsuojasta ei voi olla kysymys, koska rakennelma on tehty ennenkuin panssarivaunuista oli nähty edes unta.

olisiko kyse keskeneräisistä/valmiista yhdyshaudoista?

http://www.novision.fi/viapori/haudat.htm

Malliltaanhan tuo vaikuttaa ampumahaudalta, reunalla olevat ampumatasanteet, mutta ne vaikuttavat liian korkeilta, että niistä voitaisiin ampua ? ...en uskoisi tykistönkään "asemaksi", en ole tykki asiantuntija, mielestäni nykyaikaiset tykistön ampumamenetelmät (epäsuora) tulivat käyttöön rihlattujen tykkejen myötä 1800-luvun lopulla, mutta tuossa syvyys ja kapeus hankaloittaisi ampumista ?

Vaikea sanoa oikeastaan mitään järkevää asiaan, maasto muuttuu melkonopeasti, kivikot ja kalliot säilyvät mutta elävää ainesta tulee lisää, lisäksi eikös ennen aikaan sodankäyntiä hallittu juuri mäkimaastosta ?

Kuinka syviä olivat nuo miesten taustalla näkyvät kaivetut tunnelit ? olisivatko ammuskomeroita vai mahtuisiko niihin miehistöäkin ?

Ikää noista on vaikea arvioida, hyvinkin voisi kuvitella olevan ennen 1917 rakennettuja ...olisiko näyttää kartalla noin suurinpiirtein paikaan, voisi kysellä asiasta ?

- j o n i -

Tuossa hieman lisää kuvio noista taustalla näkyvistä onkaloista, sekä lisäksi betonisista ampumasuojista.

http://img216.imageshack.us/img216/3365/kuva4.jpg

http://img139.imageshack.us/img139/572/kuva5o.jpg

http://img219.imageshack.us/img219/5297/kuva6e.jpg

Nämä ovat ennen vuotta 1917 rakennettuja, mutteivät kuitenkaan välttämättä kauempaa kuin 1800-luvun lopulta. Luulisin osaavani näyttää kohteen kartalta, mutta hankin siihen vielä varmistuksen, etten johdattele vahingossa harhaan. Ongelma on, etten perhesyiden takia ole tällä viikolla menossa ressuporukan kanssa ampumaan, jotta voisin asian tarkistaa. Pyydänkin kärsivällisyyttä ja palailen asialle, kun tiedän tarkemmin.

Teräsbetonin käyttö varsinkin holveissa ja vaativimmissa kattorakenteissa tuli yleiseksi vasta 1900-luvun alkukymmeninä, joten pitää varovasti miettiä sitä ajankohtaa.
Mikä mahtaa olla ilmansuunta "ampumalinjalle"?

Schmarden wrote:Pst-tykinsuojasta ei voi olla kysymys, koska rakennelma on tehty ennenkuin panssarivaunuista oli nähty edes unta.

Vaihdetaan sitten pst-tykki kenttätykiksi...

Schmarden wrote:Tällainen kaivanto löytyy Viipurin länsipuolelta muistaakseni Ykspäänjoelta.

Onko Ykspäänjoki, kun tullaan Viipurista Suomeen päin, Vaalimaantietä (eli ven. tie M-10) "karvakolmion" (tien haara, jossa haarautuu tie Nuijamaalle ja Vaalimaalle) jälkeen parikilometriä on joki joka ylitetään ?

]

JR33 wrote:Teräsbetonin käyttö varsinkin holveissa ja vaativimmissa kattorakenteissa tuli yleiseksi vasta 1900-luvun alkukymmeninä, joten pitää varovasti miettiä sitä ajankohtaa.
Mikä mahtaa olla ilmansuunta "ampumalinjalle"?

Kompassia ei sattunut mukaan, mutta jollen aivan totaalisesti ollut menettänyt suuntavaistoani metsässä pyöriessä, niin länteen päin nuo oli suunnattu. Tuo syvä kaivanto oli jotakuinkin pohjois-etelä -suuntainen.

Pietarin ja tsaarin suojaksi käytettiin varmaankin parhaita käytettävissä olevia materiaaleja.