Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Osaatteko sanoa mitä tässä lukee suomeksi?

leksa wrote:Osaatteko sanoa mitä tässä lukee suomeksi?

Jotain tällaista:

"Puna-armeija on vapaa rotuvihan tunteesta. Se on vapaa sellaisesta nöyryyttävästä tunteesta, koska se on kasvatettu rotujen tasavertaisuuden ja muiden kansojen oikeuksien kunniottamisen hengessä."

No juu. Ehkäpä tuon "muiden kansojen oikeuksien kunnioittamisen hengen" olisi voinut jättää pois.

Mutta kyllähän puna-armeijassa oli kaiken maailman kirgiisia, tsetseniä, tadzikkia, venäläistä, ukrainalaista, valko-venäläistä, uzbekkia, gruusialaista ynnä muuta. Vaikka paljon oli tietysti propagandaa, niin kyllä puna-armeijassa (ja niin myös Neuvostoliitossa tietyin osin) oli tietynlainen "rotujen ja neuvosto-kansallisuuksien välinen ystävyys" huomattavasti paremmalla tolalla kuin nyky-Venäjällä.

Tosin tietysti vastapainona tälle "rotujen ja kansojen väliselle ystävyydelle" oli sitten nämä epäluotettavan aineksen pakkosiirrot (tsetsenit ym.) ja muut hirmuteot.

Jaa. Eräiden arvioiden mukaan Talvisotaan lähettiin puna-armeijan joukkoja, jotka katsottiin olevan haaskattavissa - kun hyökkäyksissä kaatuneet palvelivat samalla myös etnisten puhdistusten päämäärää. Esimerkiksi ukrainalaiset Raatteen tiellä http://ilmari.blogit.uusisuomi.fi/2009/ ... en-tiella/

Olisipa aika erikoinen tapa käydä sotaa. Sillä kyllähän puna-armeijalla oli Suomussalmella operaation onnistuminen mielessä, ei omien sotilaiden tapattaminen. Mihin homma sitten kuitenkin meni. Toki osaa ukrainalaisista pidettiin Neuvostoliitossa epäilyttävinä. Ja ei syyttä, siitähän kertoo pitkään toisen maailmasodan jälkeen jatkunut sissisota. Monet ukrainalaiset eivät olleet innostuneita neuvosto-doktatuurista alun alkaenkaan ja olivat kovin kansallismielisiä. Osa piti natsi-Saksaa jopa vapauttajanaan kesällä 1941. Mikä tietysti osoittautui aikalailla virhearvioksi

Silti sotilaiden "tarkoituksellinen" tapattaminen on melko kaukaa haettua. Ei puna-armeijassa ajateltu operaation alussa tapattaa omat miehet jossain metsätien varrella Suomussalmella, vaan katkaista Suomi kahtia. Toki tappioista ei enemmälti huolta kannettu, mutta se oli puna-armeijassa ihan yleinen mentaliteetti toisessa maailmansodassa. Olipa porukka sitten Moskovasta, Zitomirista tai Alma-Atasta. Ja taisteltiin sitten Seelowin kukkuloilla, Raatteen tiellä tai Summassa.

Sapööri wrote: Toki osaa ukrainalaisista pidettiin Neuvostoliitossa epäilyttävinä. Ja ei syyttä, siitähän kertoo pitkään toisen maailmasodan jälkeen jatkunut sissisota.

Ja myös vallankumous 1918 -1928 jälkeen Ukrainan viljamailla taisteltiin, ja nälkä saarto 1928-193? kollektvismia vastaan verisesti. Venäjän valkoisia siellä kun oli paljon. Ja ymmärsivät mitä Lennun oppi on,= maatilallisen orjuuttaminen (vapauttamisen nimissä)= viljaa höpö hintaan teollisuus kaupunkeihin, ettei siemen viljaa jäänyt.
Ehkä kulakille jäi, joka sitten näyttävästi lavastettu, että siinä kansan vihollinen

Pitäisiköhän tämä tehdä omaksi aiheeksi Neuvostoliiton sisällis-sota..

Pikku-Berliini wrote:

Sapööri wrote: Toki osaa ukrainalaisista pidettiin Neuvostoliitossa epäilyttävinä. Ja ei syyttä, siitähän kertoo pitkään toisen maailmasodan jälkeen jatkunut sissisota.

Ja myös vallankumous 1918 -1928 jälkeen Ukrainan viljamailla taisteltiin, ja nälkä saarto 1928-193? kollektvismia vastaan verisesti. Venäjän valkoisia siellä kun oli paljon. Ja ymmärsivät mitä Lennun oppi on,= maatilallisen orjuuttaminen (vapauttamisen nimissä)= viljaa höpö hintaan teollisuus kaupunkeihin, ettei siemen viljaa jäänyt.
Ehkä kulakille jäi, joka sitten näyttävästi lavastettu, että siinä kansan vihollinen

Juu. Tätä taustaa vastaan juuri tuota toisen maailmansodan jälkeistä toimintaa tarkoitinkin. Oli jäänyt hiukkasen kytemään nuo aikaisemmat kähinät. Sen vuoksi tunsivatkin aluksi sympatiaa saksalaisia "vapauttajia" kohtaan. Tunne vaan ei ollut molemminpuolinen.

Pikku-Berliini wrote: Pitäisiköhän tämä tehdä omaksi aiheeksi Neuvostoliiton sisällis-sota..

Miksipäs ei, jos juttua riittää. Tosin ei kai niitä toisen maailmansodan jälkeisiä tapahtumia nyt ihan sisällissodaksi voi sanoa. Ehkäpä Ukrainan kapinaksi. Vai tarkoitatko noita vallankumouksen jälkeen pitkään jatkuneita levottomuuksia?