Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Katselin tuossa dokumenttia Stalingradista ja minulle jäi mieleen, että olisiko ollut mitenkään mahdollista silloisilla voimavaroilla purkaa Stalingradin mottia?

Pääsihän panssariryhmä Hoth noin 60 km päähän Stalingradista, mutta olisko ollut mahdollista päästä vielä lähemmäksi?

leksa wrote:Mutta mitä olisi voinut vielä tehdä, näin jälkeenpäin sanottuna?

Antautua aikaisemmin...

leksa wrote: Mutta mitä olisi voinut vielä tehdä, näin jälkeenpäin sanottuna?

Ei yksinkertaisesti mitään. Sodanjohto mietti varmasti kaikki mahdolliset keinot ja kaikki mahdolliset temput koetettiin.

Herra High Power vastasi mielestä edellä varsin tyhjentävästi.

Olisikohan vetäytyminen Stalingradista jo aiemmin ollut mitään, nythän kaupungista haluttiin pitää kiinni katkeraan loppuun asti.

Hitlerhän antoi jo aikaisemmin joukoilleen luvan vetäytyä pois Stalingradista, mutta perui sitten lupauksensa, kun paksu herra Herman Göring lupasi Hitlerille huumetokkuroissaan Luftwaffen pystyvän toimittamaan jatkuvalla syötöllä vuorokaudesta toiseen xxx xxx tonnia avustuskuormia motin sisään.

Sorry, että en tuota tonnimäärää muista, mutta asian ydin oli kuitenkin edellä kuvatun mukainen.

Haudankaivaja wrote:Hitlerhän antoi jo aikaisemmin joukoilleen luvan vetäytyä pois Stalingradista, mutta perui sitten lupauksensa, kun paksu herra Herman Göring lupasi Hitlerille huumetokkuroissaan Luftwaffen pystyvän toimittamaan jatkuvalla syötöllä vuorokaudesta toiseen xxx xxx tonnia avustuskuormia motin sisään.

Sorry, että en tuota tonnimäärää muista, mutta asian ydin oli kuitenkin edellä kuvatun mukainen.

Olisiko ollut 500 tonnia?

Varmaankin ne perääntyvät joukot olisi kuitenkin litistelty lopuilleen sitten siellä Berliinin kulmilla, jos nyt kuka heistä sinne asti olisi päässyt. Lopputulos sama.

Olisikohan sittenkin Saksalaisten epäonnistumisen syy kuitenkin Venäjän ankara ja armoton talvi.

Ei, vaan omien kykyjen ja resurssien yliarvioiminen. Hyvä sodanjohto ottaa aina huomioon myös olosuhteet ym. sotatoimiin mahdollisesti vaikuttavat seikat. Epäonnistumisen vierittäminen olosuhteiden syyksi on älyllistä epärehellisyyttä. Sillä voidaan yrittää peitellä epäpätevyyttä jne., mutta yritykseksi jää.

Homma meni munille suunnilleen silloin, kun Barbarossan aloitus siirtyi kuukaudella. Olisi pitänyt huomioida talven vaatimukset varotoimenpiteenä, jos (ja kun) sotaretken voittoa ei saavutetteisi ennen lumia

smokeball wrote:Homma meni munille suunnilleen silloin, kun Barbarossan aloitus siirtyi kuukaudella. Olisi pitänyt huomioida talven vaatimukset varotoimenpiteenä, jos (ja kun) sotaretken voittoa ei saavutetteisi ennen lumia

Kyllähän se näin juuri meni,olisi pitänyt kokeneitten Barbrossa operaation suunnittelijoiden
otaa oppia vaikka Napoleonin Venäjän retkestä ja huomioida Venäjän talvi myöskin.
Epäonnistumisen syyt
Saksalaiset eivät olleet lainkaan varustautuneet talveen ja jo sitä ennen upottava lieju pysäytti moottoroidut joukot. Venäläiset puolestaan toivoivat talven tuloa, sillä he olivat tottuneet talveen. Venäjä on iso maa eikä saksalaisia joukkoja ollut riittävästi.

Heinrich Gerlachin mukaan laskennallinen minimi lentokuljetuksissa olisi ollut 300 tonnia per vuorokausi, johon päästiin yhden ainoan kerran. Yleensä määrät jäivät alle 100 tonnin, ja niistäkin suuri osa loppuvaiheessa päätyi venäläisten haltuun, kun koneet eivät enää voineet laskeutua ja venäläiset harhauttivat lentäjiä valomerkeillä.

sinällään voi aina pohtia olisiko pitänyt yrittää kovemmin motista pois.
vangiksi jääneistä valtaosa kuoli vankileirillä ikävissä oloissa.
Olisiko ollut parempi hyökätä tappioista piittaamatta.....

sniperi wrote:sinällään voi aina pohtia olisiko pitänyt yrittää kovemmin motista pois.
vangiksi jääneistä valtaosa kuoli vankileirillä ikävissä oloissa.
Olisiko ollut parempi hyökätä tappioista piittaamatta.....

Hyvin moni kuoli ennen kuin pääsivät leireille, nähtyään jo motissa nälkää tai haavoituttuaan.



6. Armeija olisi tuhoutunut kokonaan jos se olisi yrittänyt läpimurtoa.

Eikös se sitten tuhoutunut.