Parakkeja tms. rakennuksia ei paljoa näytä olleen käytössä. Pystyykö Rokka ja TPTK kuvaamaan tuota heitettä paremmin?
Oliko se tuollainen Kaljun kuvaaman topin tapainen?
- Tässä täytyy tietysti ottaa huomioon se, että luvallisten ja toisaalta luvattomien aseiden kohdalla pätevät täysin erilaiset lainsäädäntömuutokset ja erilaiset toimet, sanoo Holmlund.
00-01 PKarPr:ssä tiiviyskoe tehtiin teltassa. Kaasun lähteenä oli nappi. RUK:ssa taas ei tehty tiiviyskokeita, mutta puolestaan edettiin ja hyökättiin suojeluvarustuksessa kaasussa. Tuolloin kaasu tuotettiin juurikin noilla ylläkuvatuilla heitteillä. Melkoisen ahdistavaa, varsinkin henkeäahdistavaa, puuhaa niissä kamoissa hyökkääminen. Toki joillakin sitten vielä naamari saumasta fuskasi, kun ryynättiin. Melkoista kakomista olikin sitten sen jälkeen.
1966 Tikkakoskella oltiin teltassa, en muista oliko peltipurkkinen heite vai tulenkuvauspanoksen mallinen mutta savua oli teltassa varsin sakeasti. Muutama minuutti piti olla teltassa, sitten piti ottaa naamari pois jonka jälkeen sai tulla ulos. Useampi tunti pestiin silmiä tuon jälkeen.
Naamarit sota-aikaisia oliko se M/38 pitkulaisessa kangaspussissa ja suodattimet avattuja sekä ties kuinka monen ikäluokan jo käyttämiä. Metsässä ryynättiin samojen naamareiden ja suodattimien kanssa useampaan kertaan. Ilma ei meinannut kulkea läpi joten harjoituksissa pantiin tulitikku kumiosan liepeen alle ja elämä helpottui. Siitä taas jos jäi kiinni sai tiskauskeikan.
Tutkimattomat ovat ihmismielen tiet ja ymmärrys usein niin heikko.
HL/A wrote:1966 Tikkakoskella oltiin teltassa, en muista oliko peltipurkkinen heite vai tulenkuvauspanoksen mallinen mutta savua oli teltassa varsin sakeasti. Muutama minuutti piti olla teltassa, sitten piti ottaa naamari pois jonka jälkeen sai tulla ulos. Useampi tunti pestiin silmiä tuon jälkeen.
Naamarit sota-aikaisia oliko se M/38 pitkulaisessa kangaspussissa ja suodattimet avattuja sekä ties kuinka monen ikäluokan jo käyttämiä. Metsässä ryynättiin samojen naamareiden ja suodattimien kanssa useampaan kertaan. Ilma ei meinannut kulkea läpi joten harjoituksissa pantiin tulitikku kumiosan liepeen alle ja elämä helpottui. Siitä taas jos jäi kiinni sai tiskauskeikan.
Oliko M/38 suodattimet uusittuja pienellä ilmansisääntulolla ja kumitulpalla vaiko isolla sihtipohjalla? Jestas, jos nuo ovat olleet avonaisia pidempään niin on siinä saanut henkeä repiä
Tarkoitatko tuolla peltipurkkisella jotakin muuta kuin tuo nykyisen savun mallinen? (esim. vanhan wihtavuoren ruutipurkin näköistä)
Ne TOP:n malliset pahvikuoriset CS-heitteetkin tulivat tutuiksi AUK:n harjoituksissa, mutta sittemin niiden tilalle on tullut nuo metallipurnukat.
Tarkennusta vielä, Oliko nuo CS-heitteet kotimaisia (ihan Sama kuori kuin savuissa) vaiko ulkomaan hankintoja?
Toimiko pahvi TOP:in sytytys vetämällä vai pitikö raapaista levyä?
CS-heitteet olivat Suojeluvarikolta: ulkomaista valmistetta.
CS-topit muodoltaan ja vetosytytyksellä kuten TOP77
- Tässä täytyy tietysti ottaa huomioon se, että luvallisten ja toisaalta luvattomien aseiden kohdalla pätevät täysin erilaiset lainsäädäntömuutokset ja erilaiset toimet, sanoo Holmlund.
Hämärä muistikuva on että suodattimissa oli keskellä kumitulppa joka irroitettiin ensin, mitään sinettiä niissä ei kyllä ollut.
Heitteestä en muista tarkemmin ( onhan tässä kohta 50 vuotta kulunut ), jotenkin on mielikuva ettei teltassa enää olisi mitään savunnut kun sinne mentiin mutta muuten vaan oli ilma sakeana.
Toisaalta käytimme harjoituksissa myös sokaisupulloja M/44, sota-aikaista venäläistä trotyyliä yms. joten hyvinkin olisivat kaasuheitteet saattaneet olla vanhempia.
Tutkimattomat ovat ihmismielen tiet ja ymmärrys usein niin heikko.
klooriasetofenonia on vanhoissa täytteenä joka käsittääkseni on vastaava kuin nykyisin merkitty CN. (Adamsiittiakin kai jossakin on ollut)
Määrät ovat kyllä voineet ennen olla hieman reilummat neliötä kohti kuin nykyisin.
en minä tarkemmin tiedä tuosta heitteestä, ei siinä nassen läpi mitään nähnyt, kirvely iholla oli niin perkeleellistä, että oli syytä liikkua nopsaan savulähteen läheltä, ja kai se nopea liikkuminen oli myös harjoituksen osakin, sen kyllä muistan että kirvely kesti hikisellä iholla pitkään...
- j o n i -
"Olen käyttänyt 90 % rahoistani viinaan ja naisiin. Ja loput olen tuhlannut."
Kajaanissa tämän vuosituhannen puolella nasse ja sadeasu päällä kontissa, jonkunnäköistä nappia taisivat poltella. Ensin naamarin kanssa tiiveyskoe, äkkiä huomasi kenellä naamari falskaa... Sitten sai kokeilla ilman naamaria jos halusi. Itse kävin kokeilemassa, aika äkkiä sieltä tultiin ulos. Tuntui, ettei jalat kuin muutaman askeleen kontin ovelta pihalle. Siinä sitten polvilleen jäin haukkomaan henkeä ja sylkemään. Kirveli pirusti. Tämän jälkeen puhdistettiin sadeasut ja naamarit vedellä ennen paluumarssia kasarmille, ei onneksi tarvinnut suojeluvarustuksessa sentään kulkea takaisin.
Itse koin varusmiehenä monia erilaisia kyynelkaasuvariaatioita. Useimmille tulee armeijassa varmasti tutuksi nämä tabletit joita käytetään lähinnä kaasunaamarin tiiveyskokeiluissa. Nämä ovat tosi köykäistä kamaa.
Astetta tujumpi on tämä kyynelkaasukranaatti, josta tulee kyllä melkosenlaisesti kaasua. Tämän tökötti on myös huomattavasti tablettia tujumpaa. Näitä kranaatteja tupsahteli armeija-aikana useita kymmeniä naaman eteen. Yleensä kaasunaamaria ei saanut edes käyttää, perusteluna se, että joukolle kertyy vähän sietokykyä.
Muutaman kerran koin sellaisen isohkon jöötin samaa tavaraa. Tämä vekotin näytti jo pieneltä nestekaasusäiliöltä eikä sitä pystyisi heittämään kuin raavas mies muutaman metrin. Vaikuttavuusalue on LAAJA: peitti helposti 50x50m alueen niin tiheästi kyynelkaasulla jotta oksennus lensi ja kyyneleet valui koko porukalla. En tiedä millaiseen käyttöön nuo on oikeasti tarkoitettu.. Ehkäpä joukkojenhallinta -tilanteisiin tai vastaaviin.
Myös ammuttavia kyynelkaasupanoksia on. Näitä ammuttiin valopistoolilla. Vaikutus huono ja suppea. Nykyisin tietääkseni käyttökiellossa.
Suomalaiset kyynelkaasut ovat kuitenkin vielä melko "inhimillistä" tavaraa, verrattuna Itärajan toisella puolella oleviin hirvityksiin. Suomalaiset kyynelkaasut ovat pitoisuudeltaan suhteellisen pieniä, yleensä alle 10% luokkaa. Venäjällä on käytetty joukkojenhallintaan sellaista tavaraa, minkä pitoisuus ylittää 40%. Silmävauriot ja hengitystievammat ovat näillä pitoisuuksilla jo hengenvaarallisia.
Toivon alan foorumilla käytettävän oikeita termejä:
Kranaatti = yli 20 mm-kaliiperisella ammusaseella ammuttava tai käsin heitettävä räjähtävä ampumatarvike. Esim. Käsikranaatti.
Heite = vaikutusta ilman sirpaloivaa räjähdystä levittävä, yleensä kädestä heitettävä pyrotekninen ampumatarvike. Esim. Merkkisavuheite tai kyynelkaasuheite.
Mutta asiaan: tuo valopistoolilla ammuttavaksi tarkoitettu kyynelkaasuammus oli sangen ilkeä kapistus, CS-kaasun sijaan sen vaikuttava aine oli CN-kaasua, jonka puhdistaminen vaatteista, iholta ja sisätiloista on huomattavasti vaikeampaa kuin nykyään käytettävän 2,5% CS-kaasun.
- Tässä täytyy tietysti ottaa huomioon se, että luvallisten ja toisaalta luvattomien aseiden kohdalla pätevät täysin erilaiset lainsäädäntömuutokset ja erilaiset toimet, sanoo Holmlund.
"1966 Tikkakoskella oltiin teltassa, en muista oliko peltipurkkinen heite vai tulenkuvauspanoksen mallinen mutta savua oli teltassa varsin sakeasti. Muutama minuutti piti olla teltassa, sitten piti ottaa naamari pois jonka jälkeen sai tulla ulos. Useampi tunti pestiin silmiä tuon jälkeen. " Ja ottakaa huomioon että Savu oli vuonna -66 vasta kaks vuotias...vanhetessa kirvelen viel pahemmin useemman silmii ...(kevennys sallittanee)
Vihdoinkin vapaa, sanoi venäläinen kun vangiksi jäi...