Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Keskusteluareenan tarjoaa teille Pohjois-Kymenlaakson Asehistoriallinen Yhdistys
Tänään on Pe Elo 17, 2018 0:36

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 2 viestiä ] 
Kirjoittaja Viesti
ViestiLähetetty: La Loka 16, 2010 14:40 
maj
maj
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Helmi 08, 2008 1:59
Viestit: 1411
Paikkakunta: Pohjois-Karjala
Mannerheimin sotilaspalvelija näki "Ukon" hyvät ja huonot hetket
VU Kotimaa Kirjoittanut MARKKU JOKIPII 16.10.2010 14:19


Eipä ole Mannerheimia sivuavien kirjojen joukossa ollutkaan näin lämminhenkistä ja tavallisen ihmisen näkökulmasta laadittua kuvausta ylipäälliköstämme lähietäisyydeltä.

Kirjeenvaihto alkaa Paul Einar Rafael Fromin jätettyä kotinsa, tulevan vaimonsa Sirkka Helénin ja lähdettyä armeijaan tammikuussa 1939.

Synnöve Fromin valitsemien ja toimittamien kirjeiden tunnelma on lämmin, täynnä kaipausta rakkaan luo. Rakastuneiden kirjeenvaihto saa lukijan väliin tärisemään liikutuksesta, niin helliä ja kauniita ovat näiden kaukana toisistaan elävien ikävää henkivät viestit. Kirjeet muodostavat ajallisen ketjun, jota From taustoitti maailman- ja Suomen historian kuvauksin.

From ei ole yrittänytkään suunnata sisältöä tiukaksi sotahistoriaksi, vaan kyse on kahden ihmisen yksityisen kirjeenvaihdon sovittamisesta suurempiin puitteisiin.

Koska From ei ole sotatieteilijä, teoksesta tarkka saattaa löytää terminologista epätäydellisyyttä, mutta tärkein tulee kirjeiden rinnalla esiin: suuret muutokset, niiden heijastukset, tunnelma. Rakkauskirjeiden lisäksi From hyödyntää marsalkka Mannerheimista eli "Marskista" aiemmin kirjoitettua.

Vaasasta Pääesikuntaan

Oli merkillinen sattuma, että Vaasassa tykkimiehenä palvellut Einar From kutsuttiin Helsinkiin Pääesikuntaan. Synnöve From arvelee, että valinnan Mannerheimin lähetiksi ja henkilökohtaiseksi sotilaspalvelijaksi teki tämän adjutantti, eversti Sven Björkman.

Ennakkotutkimukset ulottuivat Einarin perheen ja suvun taustojen lisäksi aina kihlatunkin perheeseen. Tarkemmin valintaprosessi ei kirjan tekijälle ole ilmeisesti valjennut.

From oli ominaisuuksiltaan tehtävään oivallinen valinta. Siinä vaadittiin itsenäisyyttä, herkkävaistoisuutta - ruotsin täydellinen kielitaito oli tietysti ehdoton edellytys. Ahkeruus ja pikkutarkkuus olivat nekin tärkeitä, olihan From sitä paitsi kelloseppä ja hienomekaanikko.

Kun Mannerheim kuuli, että hänen palvelijakseen kutsuttu oli nimeltään From (suom. hurskas), hän oli tuuminut: "Jaa From, det passar till mig!"

From puolestaan kirjoitti kunniatehtävästään ja esimiehestään Sirkalleen: "Sellainen peijakkaan jämpti päällikkö tuntuu olevan. Taitaapa tässä olla kovat hommat edessä!"

Einar From oli varmasti nimityksestään ylpeä, mutta samalla se niitti hänet tiukasti yli 70-vuotiaan ylipäällikön toimintaan oli arki tai pyhä, yö tai päivä. Kirjaa lehteillessä voi vain kuvitella, mitä kaikkea kerrottavaa Fromilla olisi jälkipolville ollut tarjota, jos olisi muutamien muiden Marskin likellä olleiden tapaan tehnyt yksityiskohtaisia muistiinpanoja.

Kun talvisota loppui, toukokuussa 1940 päämaja siirtyi Mikkelistä takaisin Helsinkiin, ja From pääsi siviiliammattiinsa, mekaanikon töihin. Einar ja Sirkka menivät naimisiin, Mannerheim lahjoitti parille 500 markkaa, joilla ostettiin kahvikalusto.

Vuoden verran aviopari ehti viettää normaalielämään, kunnes sotaa edeltäneet kertausharjoitukset alkoivat Einarin osalta Hangossa, jonne tuli kutsu palata Päämajaan. Marski oli ärjynyt kenraaleilleen: "Missä on From?" Kun From oli löytynyt, kommentti kuului: "No nyt on ainakin yksi perusasia järjestyksessä."


Upeita kokemuksia mutta ikävä rintamalle

Marskin ja hänen sotilaspalvelijansa ikäero oli 50 vuotta. From seurasi esimiestään kaikkialle ja joutui sietämään vanhenevan marsalkan oikkuja.

Yllättävän rohkeakin From saattoi olla vaikkapa käskiessään Marskin pois vedestä tämän venytettyä uintiaan vaarallisen pitkäksi. He sanailivat toisilleen suorasanaisesti, välillä kuin isän ja pojan kesken. Tämän Marskin asuinpaikan siivooja todisti aikoinaan.

Einar From yhdessä muiden päämajan lähettien kanssa hoiti Marskille tulevien vierailijoiden virtaa, merkitsi muistiin käynnit. From piti huolen pyykeistä, järjesteli työ- ja asuinhuonetiloja, valvoi iltatoimia. Jokaisen esineen piti olla paikallaan.

Marskin ollessa masentunut, From pakotti tämän noudattamaan tiukasti normaalia päivärytmiä, esimerkiksi kylpemistä. "Ei luovuta tavoista, siitä voi tulla tottumus", ja niin Mannerheim vastahakoisuutta teeskennellen totteli palvelijansa määräystä.

Vähä vähältä From alkoi toistaa vaatimustaan lomalle tai rintamalle pääsystä. Häntä turhautti se, että lomaa luvattiin, mutta hyvin usein se peruttiin. Ja vaikka ylipäällikön sotilaspalvelijana oli hienoa ja kadehdittavaa, alkoi 75-vuotiaan väliin oikukkaan marsalkan paapominen pitemmän päälle hermostuttaa.

Kuvannollista Marskin kunnolle oli, että kun hän 14.12.1942 vilustui Tenholassa, hän joutui vuoteen omaksi aina loppiaiseen saakka. Kerta toisensa jälkeen Mannerheim eväsi Fromin päästämisen rintamalle - niin tyytyväinen hän saamaansa huolenpitoon oli.

From seurasi Marskia tämän rintamavierailuilla, ja esimerkiksi tämän täyttäessä 75 vuotta ja Adolf Hitlerin suorittaessa onnittelukäynnin kesäkuussa 1942. Kun vastavierailu oli vuorossa, seurasi From Marskin mukana Hitlerin bunkkeriin ja valtakunnanmarsalkka Hermann Göringin metsästysmajalle Karinhalleen. From sai olla läsnä monissa ikimuistettavissa käänteissä.

Vaikka From näki vain rintamalla olon todellisena sodankäyntinä, vaaratilanteita saattoi ilmetä Marskiakin palvellessa. Esimerkiksi Marskin käynti vastavallatussa Petroskoissa oli koitua tuhoisaksi: juna kulki useita kertoja miinoitusten yli, onneksi sytytys oli kytketty kelloihin, jolloin junan liike ei niitä laukaissut.

Mikkelissä From joutui partion mukana metsään jahtaamaan vankikarkureita. From sai luodin isonvarpaansa lävitse, herkäksi tiedetty ase laukesi hänen ottaessaan sen taskustaan.

Lempeän tarinan julma loppu

Vihdoin koitti hetki, jolloin Einar From oli kiusannut Mannerheimia pyynnöillään päästä rintamalle kylliksi. Osapuolet varmaan olivat kyllästyneet toisiinsa, ja Marskikin ymmärsi, että marinasta oli tehtävä loppu.

Vuoden 1942 lopulla Sirkka saa yllättäen kirjeen Maaselän kannaksen lohkolta, Äänisjärven tuntumassa. Hän sai komennuksen Karhumäkeen. Aluksi hän korjaili koneita, ja koki nyt päässeensä "oikeiden miesten" joukkoon.

Ennen vuodenvaihdetta hän oli JR 5:n konekiväärikomppaniassa. Alkoi korsuelämä, jota alkoi sotaväsymys painaa. Ikävä vaimon ja tyttären luokse Helsinkiin oli niin kova, että mieleen hiipi myös kuolemanpelko. Vaarassa olivat sotilaat rintamalla kuin myös siviilit kotona.

Vielä 20.4.1943 - kolmivuotishääpäivän aattona - Einar kirjoittaa kotiin ja on toiveikas, koska tilanne rintamalla on rauhallinen. Seuraavana päivänä From oli kolmen muun sotilaan kanssa määrittelemässä heti lumen sulamisen jälkeen rakennettavan kapulatien linjaa. Kohtalon julmaa ivaa oli, että tuolla rauhallisella suokävelyllä yksittäinen kranaatti surmasi Fromin.

Kun tieto Fromin kuolemasta tuli päämajaan, oli Mikkelin Seurahuoneella lounas ollut hyvin vaitelias. Tarjoilija Taru Stenvallin mukaan Marski oli todennut: "Sen saattoi aavistaakin."

Einar Fromin tarinan traagisia kehyksiä synkentävät vielä kuoleman jälkeen hänen vaimonsa rintamalle lähettämät toiveikkaat kirjeet, jotka eivät miestä enää saavuttaneet.

Synnöve From: Missä on From? Kenttäpostia Marskin sotilaspalvelijalta 1938-1943. Minerva 2010.

_________________
- Tässä täytyy tietysti ottaa huomioon se, että luvallisten ja toisaalta luvattomien aseiden kohdalla pätevät täysin erilaiset lainsäädäntömuutokset ja erilaiset toimet, sanoo Holmlund.


Ylös
 Profiili  
Vastaa lainaamalla  
ViestiLähetetty: La Loka 16, 2010 22:06 
kenr, vr2
kenr, vr2
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Marras 10, 2007 19:12
Viestit: 4420
Paikkakunta: Lappi
Hyvä esitys kirjasta, ehkä liiankin hyvä.
Jossain muuallakin on ollut maininta tuosta Maskin uimareissusta ja sotilaspalvelijan huolestumisesta.
Olisipa kiinnostava saada lukea Vapaussodan aikaisen venäläisen sotilaspalvelijan muisteluja.

_________________
Viro, Aunus, Karjalan kaunis maa, yks suuri on Suomen valta.
Ylituubamestari Kuva


Ylös
 Profiili  
Vastaa lainaamalla  
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 2 viestiä ] 

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia vestejäsi
Et voi lähettää liitetiedostoja.

Etsi tätä:
Hyppää:  
cron
POWERED_BY
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com