Kirjana nopeasti luettava, itseasiassa mielenkiintoinen, mutta jo alusta lähtein takaraivoa repii ajatus/aavistus voiko tämä olla totta ?
Kirja kertoo ns. Leinon vankien, etenkin kirjoittajan itsensä kokemista vaiheista. Itsenäisen Suomen sisäministerin Yrjö Leinon suostumuksella maastamme lähetettiin 19 miestä poliittiseen vankeuteen neuvostoliittoon. Kirja jakautuu selvästi kahteen vaiheeseen, Parvilahden ensin kärsimään 5 vuoden vankeus/pakkotyö vaiheeseen ja tämän jälkeen karkoitukseen siperiaan dudinkaan ja 1954 paluuseen Suomeen Petroskoin kautta herra D:n eli Richard Dahmin kanssa.
Erityisiä mielenkiintoisia käänteistä tulee eteen useita jotka laittavat arveluttamaan, ensimmäinen vankeusaikana, leirillä juutalaiset kutsuvat Parvilahden kiitosjuhlaan fasismia vastustaneen Suomen edustajana, tuntuu oudolta, varmaan SS vapaaehtoisuus tiedettiin leirillä, koska Parvilahti itsekkin oli melko hyvin perillä monien taustoista ja monessa käänteessä Parvilahtikin kertoo juutalaisten hyvistä asemista.
Oudoilta tuntuvat myös Parvilahden saamat työtehtävät, kun työn tekeko ei maita, niin siirretään johtavaan tehtävään...
Toisaalta ihan luettava kirja, suosittelen lukemaan. Kirja osaltaan kuvaa hyvin Stalinin aijan terroria ja asiasta, josta on melkoisen hyvin Suomessa vaiettu.
tässä Wikipediasta lista Leinon vaingeista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Leinon_vangit
Samoin tälläkin palstalla aiemmin käydyistä keskusteluista:
http://www.pkymasehist.fi/phpBB2/viewto ... light=unto
- j o n i -
Unto Parvilahti - Berijan Tarhat ( Unto Boman )
Unto Parvilahti - Berijan Tarhat ( Unto Boman )
"Olen käyttänyt 90 % rahoistani viinaan ja naisiin. Ja loput olen tuhlannut."
Parvilahteahan syyteltiin koiruuksista jo berliinin aikoihin muiden SS miesten toimesta, mm oman ylenemisensä Unto taisi tekasta huiputtamalla sekä suomalaisia että saksalaisia. Myös vakoilusta on puhuttu sekä suuntaan että toiseen. Siksipä on hiukan vaikea suhtautua kaverin teksteihin.
"olisiko kuitenkin syytä ottaa taskuase mukaan"
