Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Manninen on kirjoittanut kirjan Suomessa toimineesta naisvakoilija Kerttu Nuortevasta (alaotsikolla "neuvostokaunotar vakoilujohtajana).

Kerttu Nuortevan tapaus nousee aika ajoin pintaan ja siihen on liittynyt kaikenlaisia huhuja. Mannisen kirjasta selviää, miten homma oikeasti meni.

Nuorteva oli toiminut tiedustelutehtävissä jo ennen sotaa ja osana suuria puhdistuksia saanut kolmen vuoden tuomion, kun ei ollut osannut riittävästi epäillä työtovereitaan näiden tuholaistoiminta-aikeista (pitää varmaan omalla työmaalla skarpata..). Parantaakseen mainettaan Kerttu pyrki ulkomaantoimintaan ja hyväksyttiinkin. Aika vähäisen ja kovin vaihtelevatasoisen kouluuksen jälkeen hänet pudotettiin Etelä-Suomen (90 km väärän paikkaan..), josta hän hakeutui Hella Vuolijoen luo. Kovasti apua ei Vuolijoelta tullut, useimmat muutkin "varmat" kontaktit tuottivat vesiperän - yksi sentään toimi. Epäilykset kuitenkin heräsivät ja eräät Nuortevan virheet johtivat etsijät jälijille. Pidätyd, kuulustelut ja oikeudenistunto, joka päättyi kuolemantuomioon.

Erityisesti jäi kirjasta kaksi asiaa mieleen:
- Neuvostoliitossa tiedettiin kovin vähän Suomen oloista jopa vakoilupiireissä, missä nyt useimmat perusasiat luulisi olevan selvillä. Vakoilu oli aika usein hyvin amatöörimäistä ja sattumanvaraista.
- Suomessa oli ihan kohtuullinen määrä vihollisen asiamiehiä ja muita myötäilijöitä. Kaikkia ei koskaan saatu kiinni ja tuomitutkin päästettiin vapaaksi heti rauhanteon jälkeen. Se rauha sitten puhdisti heidät maanpetoksesta???

Kirjassa on hyvät "tietoruudut" keskeisistä vakoiluhenkilöistä - mm. Jartsevista.

Jätetään jotain mahdollisten lukijoiden selviteltäviksi - kuten pantiinko Nuortetevan tuomio täytäntöön ja mitä Hella Vuolijoki painoi noihin aikoihin (pulska tätihän se oli..).

Kirja antoi mielenkiintoisen ja suhteellisen neutraalin näkökulman Suomessa tapahtuneeseen vakoilu- ja maanpetostoimintaan - mielenkiintoista..

Ei Nuorteva ainenkaan syylistynyt maanpetokseen, koska ei ollut täällä syntynyt. Eikä häntä myöskään teloitettu.
Eikö hänen silmänsä auenneet kuulusteluiden myötä, että kommunistinen propaganda ollutkaan ihan täyttä totuutta.
Jokin väittämä oli vielä jossain, että hänelle olisi tarjottu uutta elämää esim. Ruotsissa, mutta alistui kohtaloonsa ja palasi "onnelaan"

en oo varma, mutta muistaisin että Nuorteva tiputettiin Vihtiin? Selin (Selki) asemalle se sitte käveli? ...Saatan sekottaa johkuu muuhun naisvakoojaan, mutta eräs sukulaisnainen asu siellä ja kertoili tämmösiä.... http://www.selki-asema.fi/asema/historia.htm

Olikohan Häyrisen museossa juttua tuosta.. Hämärä muistikuva että jotakin aiheeseen liittyvää heillä on olemassa??

Nuortevan pidätysaikanaan sellissä tekemä nukke on Häyrisillä.
Nuorteva kirjoitti pidätysaikanaan kirjan Neuvostokasvatti,jossa kuvailee elämäänsä punaisen
hämäränmaassa ennen sodan alkua. Julkaistiin salanimellä Irja Niemi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kerttu_Nuorteva

aivan, kerttu ei ollut suomalais syntyinen mutta eipä olleet monetkaan punakapinalliset,jotka tuota toimintaa vuoden 1918 jälkeen jatkoivat,olihan hurmahenkisin punakaartin joukko tuo juurikin ruotsin puolelle siirynyt porukka jonka jälkijättöisenä tuotoksena syntyi "kuusislaisuus" tuo ruotsin punakaartin vaikutus oli lähinnä onneksi rappeuttava.
juurikin tuo kuusisen ja rahjan/mannerin vastakkainasettelu hajautti skp:n vuosiksi eteenpäin. eli näin voidaan ajatella mitä olisi tullut jos suomen kumoukselliset voimat olisivat voineet toimia rauhassa?

Nuorteva pudotettiin Selin lähistölle - vaikka Jokelaan Vuolijoen kartanon paikeille kai piti.

Maanpetturuusasiassa oli tarkoitus viitata Nuortevan suomalaisiin apulaisiin ja muihin Neuvotoliiton sota-aikaisiin asiamiehiin Suomessa.

Kotimaahan palannut Nuorteva tuomittiin - totta kai - kymmeneksi vuodeksi työleirille.