Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Ajatus Kirjat 2008.

Teos käsittelee enimmäkseen 20. kesäkuuta 1944 neuvostokoneiden tekemää pommitusta Elisenvaaran risteysasemalle. Kuitenkin myös muut Elisenvaaran pommitukset on huomioitu kirjassa. 20.6.1944 Elisenvaarassa arviolta 150 ihmistä sai surmansa, joista suurin osa oli siiviiliuhreja, naisia ja lapsia. Kirjan kertomukset etenee pitkälti pommituksesta selviytyneiden omien kertomuksien pohjalta. Lisänä on mm. valokuvia, otteita neuvostolentojoukkojen sotapäiväkirjoista, uhriluettelot yms.

Kirja kertoo hyvin sodan ikävästä ja karusta puolesta. Siviiliuhrit ja etenkin lapsiuhrit tuntuvat niin turhilta sodan kannalta. Omalta kohdalta herätti ihmetystä, kuinka huonosti näihin pommituksiin oltiin varauduttu. Junarataliikenne oli tuohon aikaan vilkkaimmillaan ja Elisenvaara oli ehkä tärkein risteyasema tuolla suunnalla. Pommituksia oli ollut paljon ja varmasti tiedettiin, että niitä myös jatkossa tulisi. Näistä asioista huolimatta asemalla ei ollut tuolloin yhtään ilmatorjuntaa ja lisäksi risteysaseman annettiin ruuhkautua liikaa. Tuon tapahtuman jälkeen tulikin uutta ohjeistusta, mutta silloin oli jo myöhäistä näiden 150 uhrin kannalta.

Kaiken kaikkiaan mielenkiintoista luettavaa. Miinuksena sanoisin hieman sekavan kirjoitustyylin. Välillä tuntui, kuin asiat olisi ammuttu haulikolla pitkin kirjaa, joskin tapahtumista sai silti hyvän ja kattavan kuvan. Voin suositella...

Karua luettavaa! Tämä piti viedä isäukolle salaa lainaksi, kun äitimuori on räisäläläisiä ja välttyi aika niukasti näistä Elisenvaaran ja Simolan pommituksista.

Kyllä oli tärkeät rautatiekuljetukset aika kevyesti suojattuna - no, kiire oli jne. Näihin pommituksiin liittyy kaikenlaisia enemmän tai vähemmän uskomattomia legendoja - siksi on hyvä, että tarina on nyt kansissa.

Rahkolan ja Geustin kirja täydentää hyvin aiemmin julkaistua kirjaa Simolan poimmituksesta.

Muitaakseni tässä kirjassa oli kiva kuva Lotasta, jolla on lottasun vyössä partiolaisten solki!