Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Löytynee varmaankin jonkin keräilijän kokelmista. Eikös nämä kaikki olleet numeroituja? Olenko väärässä siinä uskossa, että suurin osa risteistä on museoissa ja joukko-osastojen perinnehuoneissa? Itsellä jäänyt armeija ajalta mieleen, kun veteraanin leski kävi luovuttamassa Mannerhein-ristin perinnehuoneeseen säilytettäväksi. Tämä tapahtui pataljoonan vuosi paraatissa.
Joillekin ritareille myös tehtiin uus risti, kun olivat hukanneet alkuperäisen (esim. Suoranta).

Käsittääkseni Ritarin kuoltua risti pitäisi sääntöjen mukaan palauttaa Ritarikunnalle Osa on kuitenkin jäänyt matkalle ja ei olisi ainutkertainen tapahtuma että veteraanin kunniamerkit jossain vaiheessa kuoleman jälkeen olisivat joutuneet roskiin. Jos risti on joutunut keräilijän kokoelmaan niin hyvä niinkin, säilyy sielläkin.

HL/A wrote:Käsittääkseni Ritarin kuoltua risti pitäisi sääntöjen mukaan palauttaa Ritarikunnalle Osa on kuitenkin jäänyt matkalle ja ei olisi ainutkertainen tapahtuma että veteraanin kunniamerkit jossain vaiheessa kuoleman jälkeen olisivat joutuneet roskiin. Jos risti on joutunut keräilijän kokoelmaan niin hyvä niinkin, säilyy sielläkin.

Joku suvusta on älynnyt merkin arvon ja on myynyt tai ei halua palauttaa.Tai saaja on hävittänyt sen piruuttaan ja kaikkien kiusaksi.Vaihtoehtoja on niin paljon ettei edes kannata pohtia kohtaloa.

Menee asian sivusta, mutta alkoi vaivaamaan tuo mun yllä oleva viesti. Elikkä kenenkä Mannerheim-risti silloin luovutettiin? Vuosi oli 96 tai 97, kun tämä luovutus tapahtui. Kokeilin netistä katsoa killan kotisivuilta, mutta en sieltä löytänyt mitään. Onko kukaan palstalaisista käynyt lapinjääkäripataljoonan perinnehuoneessa, joka on varuskunta alueella? Tarjoan virtuaali tuopin asian selvittäjälle. Ja jos en väärin muista, niin siellä oli jo ennestään 1-2 ristiä?
Ja perjantain kunniaksi toinen kysymys. Sodankylässä oli Pst-komppanian seinillä kuvia sodan aikan tuhotuista tankeista. Niillä kuvilla oli jokin tarinakin. Tuli jopa mieleen, että liityikö ne kuvat tähän luovutettuun Mannerheimin-ristiin? Nyt on niin hataria muistikuvia, että myönnän helposti olevani väärässä. Onko palstalaisissa Sodankylässä pst:n käyneitä?

HL/A wrote:kuoleman jälkeen olisivat joutuneet roskiin.

Eikös tässä ollut noin 10-15 vuotta sitten yksi tapaus Helsingissä kun naapuri löysi perillisten roskiin heittämän ristin...

Oliko just toi Suorannan risti joka katos ku kaverit veljellisesti otti sylipainia morsiammen sillosen asunnon pihalla? ...Aattelin vaan että paikkahan on tiedossa ja jos vanha rakennus on pystyssä tai vaikka ei olis, mutta jos ei suurempia maansiirto töitä oo tehty...niin....metallinilmaisinhan on nykyään melko jokapojan vehe, ei ku haravoimaan sieltä, vois löytää "aarteen"

Omakohtainen kokemus kauan sitten oli kun naapurissa asunut veteraaniupseeri kuoli, perhe tiesi alan harrastukseni ja pyysi minua eräässä vaiheessa hakemaan muutaman aseen pois ( olisivat antaneet ilmaiseksi mutta kun kyseessä oli kohtuullisen hyviä aseita sain puoliväkisin maksettua jonkinlaisen summan ). Samalla sain kuulla että olivat jo lahjoittaneet sota-aikaiset asepuvut ja kunniamerkit TEATTERIIN sekä heittäneet roskikseen melkoisen määrän kirjallisuutta ( veteraanilla oli myös pitkä Sk-ura takanaan ).
Jotkut hyökkäävät tällaisissa tapauksissa heti haaskalle mutta minä en sitä tee vaan toimin perikunnan tahdon mukaisesti. Jos/kun tavaraa menee haaskiin niin en katso sen olevan minun häpeäni vaan perikunnan.

"Onko palstalaisissa Sodankylässä pst:n käyneitä?"

On kyllä mutta komppania taisi siihen aikaan olla eri paikassa eikä seinillä muistini mukaan ollut kuin vanhoja komppaniakuvia eli niitä jossa koko porukka on kasassa seisomassa ja kapiukot istuvat eturivissä.

Onkos ns. jänkäjääkäreillä jotain tekemistä po. yksikön (siis LapJp:n) kanssa ? Jos on niin noissa mainituissa kuvissa voisi olla vaikka yksi vaunu jonka nyt jo edesmennyt tuttavani tuhosi Ihantalanmäellä panssarinyrkillä.

Pelkästä mielenkiinnosta kysymys. Jos veteraani on hukannut tai kadottanut kunniamerkkinsä tai omaiset haluaisi hankkia veteraanille aikanaan myönnetyt ko.mitallit niin mistä voi hankkia/saada uudet ,minkälaiset dokumentit siihen tarvitsee jne. (en meinaa huutonettiä tai yksityisiä merkin tekjöitä/valmistajia)

väärtti wrote:Pelkästä mielenkiinnosta kysymys. Jos veteraani on hukannut tai kadottanut kunniamerkkinsä tai omaiset haluaisi hankkia veteraanille aikanaan myönnetyt ko.mitallit niin mistä voi hankkia/saada uudet ,minkälaiset dokumentit siihen tarvitsee jne. (en meinaa huutonettiä tai yksityisiä merkin tekjöitä/valmistajia)

No itse hommasin isoisän puuttuvan joukko-osastoristin (paappa oli kuollut ennen julkaisemista) veljesliiton kunniamerkkipalvelusta sotilaspassilla. Vapaudenristeistä en tiedä pitääkö ne tilata niiden liitolta. Kyllä ne sieltä saa kun kysyy. http://www.sotainvalidit.fi/index.php?mid=111 Soita tuonne niin saat oikeaa asiaa.
Yritän huomenna ottaa kuvaa, kuinka olen oman Paapan merkit laittanut. Aivan vinkkinä kaikille.

Ilmeisesti Sundqvist myi joskus jokusia M-ristejä keräilijöille, myös jotkut ritarit hankkivat itselleen "varakappaleen" suojellakseen alkuperäistä vaurioilta ja katoamiselta. Onko "matkakopio" varustettu alkuperäisen kansa identtisin merkinnöin onkin sitten jo vaikeampi kysymys..

Muistelen lukeneeni, että esim. Yrjö Keinosella oli 3 ristiä, alkuperäinen, itse hankittu kopio ja ilmeisesti komentajakautena valtion varastosta korvauksetta tilattu kappale. Hänellä oli ilmeisesti vastaavasti 3 settiä muitakin ristejä/mitaleita (tai siis tod.näk. 2 täydellistä ja yksi nauhatunnussetti). Näin hän ei joutunut vaihtamaan niitä takista toiseen.

Aikanaan, kun monet ritarimerkit olivat oikeasti arvometallia ja toisinaan helmin ja jalokivin koristeltuja, tuli yleiseksi käytännöksi valmistuttaa merkeistä "matkakopioita", joissa jalompi metalli ja kalliit kivet oli korvattu arkisemmalla messingillä (tms.) ja lasinpaloilla.. Myös koruommeltuja kangaspohjaisia "arkimerkkejä" käytettiin mm. mukavuussyistä.

Pappa Laatikaisen muistelmissa (tai kirjoitetussa henkilöhistoriassa) on maininta bulgarialaisesta tai romanialaisesta suurristin rintatähdestä (250g kultaa ), joka varastettiin Papan takista jossain tilanteessa.

Joo, muistan lukeneeni - Pappa murehti "vanhuuden turvan" menetystä..