ITSENÄISEN SUOMEN RANNIKKOTYKIT 1918-1998

[Canet]

Toisena osana Sotamuseon "aselajien peruskalustosarjassa" ilmestyi everstiluutnantti Ove Enqvistin kokoama rannikkotykistökaluston esittelykirja 1999. Kirjan sisällys noudattelee "kenttätykkikirjan" linjaa, poiketen siitä kuitenkin - ehkäpä edukseen.

Teknisen osion, tykkitehtaiden ja kalustoesittelyn lisäksi kirja sisältää mm. englantilais-suomalaisen alan sanaston.

Itselleni oli mieluisinta luettevaa kuvaukset järeistä tykeistä - maamme suurimmista ammusaseista. Ongelmat ja ratkaisut ovat 305 mm rannikkotykillä "hiukan" erilaiset kuin 76 mm kenttätykillä..

Nyt kun rannikkotykistön aika lienee peruttamattonasti ohi, on hyvä perehtyä tämän "aselajin" historiaan - itsenäistynyt Suomi peri hajoavan suurvallan rannikkopuolustuksen - tämä vaikutti merivoimien (joihin siis kuuluivat rannikkotykistö ja laivasto - alkujaan nimenomaan tässä järjestyksessä) kehitykseen aina sotien jälkeiseen aikaan asti.