Aika kehno elokuva, ei vaan toiminut. Sotaelokuvahan se ei ollut lainkaan, ennemminkin rakkaustariana/moraliteetti. Ja jo filmin ilmestymisen aikaan Louhimies totesi, että filmi olisi voitui sijoittaa mihin tahansa sisällissotaan. Sellanen ** ja nekin lähinnä elokuvauksellisista ansioista. Mutta ei fanaattisimmankaan vapaussoturiperinteen ylläpitäjän tuosta filmistä kannata vetää hernettä nokkaan.
Kuten Ned jo aiemmin kirjoitti:
Ned Flanders wrote:
Elokuvan alun sikailut oli minusta vielä ok, kysehän oli valkoisten "lentävistä" varsinaisten sotatoimien loputtua. Tämä asiakin tuotiin esille minusta selvästi.
Noiden punaisten ja valkoisten "lentävien" toimet ja uroteot ovatkin monesti omaa luokkaansa. Ja käsittääkseni 17-18 vuoden tapahtumat eivät olleet herrasmies sotaa. Onko väärin sanoa että alku sodan punaisten sikailut maksettiin kyllä loppua kohden korkojen kanssa moninkertaisesi takaisin.
Minunkin mielestäni lentävien toiminta oli kuvattu hyvin. Mitä nyt osaston miehet olivat vähän vanhan puoleisia. Varsinkin tuo jääkäriluutnantti, ei siellä nelikymppisiä ukkoja pyörinyt. Muutenkin, kuten Reka mainitsi, ajankuva ei ollut täysin onnistuneesti lavastettu. Mutta itse osaston toiminta ei varmasti ollut kaukana totuudesta, niin lahtarien kuin punikkienkin puolella terrorikoneistoa voiteli runsas alkoholinkäyttö. Raiskauksista on vaikea sanoa, sillä niitä ei tuolloin ilmoitettu tai rekisteröity, mikä ei tietenkään tarkoita, etteikö niitä olisi kuitenkin jonkin verran tapahtunut. Lähteiden puute johtunee siitä, että uhrit olivat joko montussa ja siitä, että tuolloin raiskaus koettiin niin äärimmäisen häpeällisenä tapahtumana, ettei siitä koskaan puhuttu. Raiskaukset lienevät kuitenkin olleet melko harvinaisia, vaikka muunlaista häpäisyä yleisesti tapahtui.
Kenttäoikeuden tuomari oli liioiteltu hahmo, vaikka erittäin runsas alkoholinkäyttö ja mielenterveyden järkkyminen ei ollut tavatonta noissa karkeloissa. Hahmollahan nimenomaan kuvattiin herkän mielen pirstaloitumista väkivallan seurauksena. Tuo miesten välinen "lihallinen yhteys" meni kyllä jo yli. Se ei lisännyt mitään kovin tarpeellista tarinankerrontaan, ilmeisesti siinä haettiin vain jotain shokeeraavaa elementtiä.
Filmissä oli muuten yksi hyvä repliikki, kun kenttäoikeuden tuomari totesi jotenkin näin: "Jälkipolvet tulevat muistamaan meidät sankareina." Onneksi tuo sankaruus - olipa sitten lahtari- tai punikkisankaruutta - on nyttemmin himmennyt ja tosiasiat ovat nousseet vallitsevaksi historiatulkinnaksi. Sankaruutta kun noista tapahtumista saa hakemalla hakea ja löytymättä se jää. Kapina-sisällissota kun oli roistomainen sota puolin ja toisin.
Hienosti ajatellen.
